#suljettu kirja

[hiidenneiti]

Suljettu kirja (2003, 2007) luettu:

Tässä kirjassa suurin piirtein puolivälissä on kohta, jossa kertoja sarkastisesti naureskelee henkilöhahmojen olevan nyt niin onnellisia, että on vaarana, että lukija jättää teoksen tylsistyneenä kesken. Voin itse sanoa, että kun takana on 300 sivua ja edessä päin toinen mokoma, että 1) ei kauheasti naurattanut 2) olin niin lähellä lopettaa lukemisen siihen paikkaan, että sain kirjan vihdoin ja viimein päätökseen kolmen kuukauden päästä.

...Eli siis historiallinen romaani, kaksi aikajanaa, joista toinen sijoittuu 1870- ja 1880-luvuille, toinen 1930-luvulle. Tapahtumapaikkana on pääasiassa Kööpenhamina ja sen keskiluokkaisen sivistyneistön piirit. Keskiössä ovat Frederikke ja Frederik, jotka päätyvät jälkimmäisen ehdottamana moderniin kulissiavioliittoon, jossa kumpikin pystyisi elämään vapaana ilman kankean sääty-yhteiskunnan moraalikuria tai sukupuolirooleja. Valitettavasti Frederikke menee ihan oikeasti rakastumaan Frederikiin, joka taas itse on homo.

Frederikke on herkullinen hahmo, oikein kamala naispäähenkilö. Hän on kasvanut ummehtuneen sovinnaisessa perheessä ja päätynyt umpikujaan, jonka päässä odottavat häät tylsän pappismiehen kanssa, kun upea-ja ah niin herkkätunteinen-naistentautien lääkäri Frederik pelmahtaa hänen elämäänsä. Frederikke takertuu Frederikiin ja suuntaa tähän kaiken seksuaalisen turhautumisensa, ja sitähän riittää. Suurin osa kirjasta menee Frederikken eroottisen fantasian sumussa, ja kun taika vihdoin ja viimein särkyy, Frederikke ryhtyy kylvämään katkeruutta ja väkivaltaa ympärilleen. Frederikke tuntee alemmuutta rajallisesta koulutuksestaan ja opettelee ulkoa sivistyneitä mielipiteitä, joita voi lausua tarkkaan harkitusti uusien kultturellien ystäviensä kanssa rennosti piknikillä makaillen.

Frederikin seksuaalisuus on Frederikken tiedossa (voisi jopa spekuloida, että se on osasyy Frederikken kiinnostukseen: Frederik edustaa tälle ainoaa miestä, joka ei ole uhka tai valmiina alistamaan) alusta asti. Pidin siitä, miten hienovaraisesti siihen viitattiin pitkin kirjaa: vaikka Frederikke on pumpulissa kasvatettu neito, hänkin tajuaa, mitä Frederikin ympärillä pyörivät nuoret assistentit haluavat. Mitään halpaa twistiä ei tule: paremminkin lukijana vain istut ja odotat, koska katastrofi rämähtää kunnolla päälle.

Frederikistä on rakennettu avioliiton pitkämielinen, loputtoman kiltti ja huolehtivainen puolisko, joka ei ymmärrä Frederikkeä yhtään vaan tuputtaa tälle materiaa ja omaa rauhaa. Kaikesta edistysmielisyydestään huolimatta hän ei eroa kirjan muista aviomiehistä muulla tavalla kuin heittämällä pyyhkeen kehään ajoissa. Frederikin loppu on niin katkeransuloinen, että se jää varmasti kummittelemaan mieleeni pitkäksi aikaa.

Kaikessa paistaa se, että tämän on tarkoitus olla Tärkeä Romaani. Hahmokaarti pitkä kuin puhelinluettelo, nenäkäs kertoja, viittauksia meidän nykyaikaamme (en osaa edelleenkään olla kuin inhoamatta sitä historiallisessa fiktiossa), ylimalkaisia filosofisia kysymyksiä ("ehkä toista ihmistä ei voi koskaan oppia tuntemaan 🤔🤔🤔") sekä venyvä kerronta, jossa sivumäärä korvaa laadun. Olen ihan tyytyväinen, että en jättänyt tätä kesken, mutta luojan kiitos se on ohi!!

#suljettu kirja

[ruttotohtori]

Yksityinen unkarilainen kirjakauppaketju Líra on saanut 32 000 euron sakon myytyään ”väärin” teosta, joka kuvaa kahden pojan rakkaustarinan.

Sakkojen taustalla oli se, että suosittu homoparista kertova kirja oli esillä nuorisokirjallisuuden osastolla eikä sitä ollut suljettu läpinäkyvään muoviin. Kuukauden sisällä on määrätty kaksi vastaavaa sakkorangaistusta.

😒

#yle #unkari

[kapitaali]

24 havaintoa alustaosuuskunnista

Kirja “Ours to Hack and to Own: the rise of platform cooperativism, a new vision for the future of work and fairer Internet”, jonka Trebor Scholz ja Nathan Schneider ovat toimittaneet, on julkaistu 2016. Tämä kannattaa lisätä ensikäden todistuksiin 25:sta aloitteesta, jotka perustuvat yhteistyöalustoihin, eri aloilla ja eri kehityksen vaiheissa. Jos tämä aihe resonoi, tämä kirja on sinulle koska se on paras ja täydellinen immersio siitä mitä nykypäivänä aiheesta voi löytää.

Minulla on muutamia vasta-argumentteja ja jotkut asiat puuttuvat. Seuraavassa postauksessa käsittelen kirjaa kriittisesti. Sillä aikaa saatat haluta lukea kriittisen perspektiivin jonka Las Indias Electrónicas juuri julkaisi Coop Platform -liikkeestä.

1. Keskitetyt alustabisnesmallit ovat vanhaa viiniä uudessa leilissä

“Se on samaa vanhaa industrialismia, jota harjoitetaan tehokkailla uusilla digityökaluilla” (Douglas Rushkoff—Renaissance Now)

“Jakamistalouden yritykset, jotka eivät itse omista välittämiään tuotteita tai palveluita, kaappaavat liikevoiton autojen ja asuntojen omistajilta, jotka tarjoavat omansa markkinoille. Nämä bisnesmallit eivät ole kauhean uusia” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

“Keskeinen kysymys ei ole kuka omistaa minkäänlaisia tuotantovälineitä vaan kuka omistaa dominantin tuotantotavan. Nämä olivat ennen tehtaita, koneita. Nykyään ne ovat muuttumassa suuriksi algoritmeiksi, joita jatkuvasti säädetään, ja aina vain kehittyviksi virtuaalikoneiksi.” (Christoph Spehr)

2. Keskitetyt alustat tekevät käyttäjänsä voimattomiksi

“Välikäsien poistamisen idea (disintermediaatio) oli keskeinen internetin emansipatorisille visioille, ja kuitenkin nykypäivän kentällä on välikäsiä enemmän kuin koskaan ennen” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

“Kapitalistiset alustat, jotka perustuvat yleisön hyödykkeiden myyntiin ja markkinapaikan vuokrien kaappaamiseen, vaativat yksityisyyden ja autonomian uhraamista” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

3. Keskitetyt alustat väärentävät luottamusympäristöä

“osoittautuu, että me käyttäydymme eri tavalla kun me arvioimme ihmisiä kuin silloin kun me arvioimme tuotteita […] Vääristynyt arviojakauma palvelee alustan omistajien intressejä, mikä saa alustan näyttämään korkeamman luottamuksen ympäristöltä kuin mitä se oikeasti on […] (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis)

4. Osuusalustojen aika on tullut

Ensinnäkin, disruptio. Mitään ei ole kiinnitetty. Uber kasvattaa dominanssia henkilökohtaisen kuljetuksen palveluissa USA:ssa, mutta Uber voisi silti olla Friendster, tai ainakin LinkedIn, kysyntätaloudessa jos osuustoimintaliike liikkuu nopeasti laajemmalti palvelujen piiriin. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

Toiseksi, me olemme yhteistyön kulttuuriliike. Wikipedia, ilmaisen ja avoimen lähdekoodin softat (FOSS), kansalaisjournalismi ja muut yhteisvaurauteen perustuvat vertaistuotannon muodot ovat saaneet normaalit ihmiset kohtaamaan yhteistyön ja sen tuotteet arkipäiväisenä asiana. Vuosikymmenten pituinen asiantuntijatalouden vaatimus siitä, että meidän tulisi ajatella itsekkäästi omia etujamme kavalina rationaalisina päätöksentekijöinä osoittautuu päivätodellisuudessamme vääräksi. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

Kolmanneksi, yhteisvaurausperustainen vertaistuotanto on tarjonnut aihion ja kokemuksen, jolla on mahdollista suuren mittakaavan yrityksissä hallinnoida itseään verkon osuustoiminta-alustojen kautta. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

Lopuksi, verkot ovat epävakauttaneet yrityksen mallin. Transaktiokustannukset, jotka liittyvät sekä markkinavaihdantaan että sosiaaliseen jakamiseen, ovat pienentyneet; interaktiot, jotka ovat yhdistäneet pääoman työvoiman sopimussitoumuksiin, materiaaleihin ja jakeluun, voidaan nyt toteuttaa hajautetummassa muodossa (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

Alustaosuuskunnat voivat hyötyä sisältökuplan puhkeamisesta (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible)

App storen mahdollisuudet ovat kuivumassa kasaan (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible).

5. Alustaosuuskunnat voivat tarjota sitä mitä keskitetyt vain esittävät — mutta eivät kykene — tarjoavansa

“Dominantit pelurit jatkavat itsensä brändäämistä yhteisöinä, kun käyttäjät kokevat systeemit enemmänkin asiakkaina. Alustaosuuskunnan suunnittelijoille tarjoutuu mahdollisuus elvyttää projekti perustamalla aito yhteisö” (Cameron Tonkinwise—Convenient Solidarity: Designing for Platform Cooperativism)

“Monin eri tavoin alustaosuusmalli sopii hyvin eräiden omistusta ja kestävyyttä koskevien ongelmien selättämiseen, jotka ovat sisäänrakennettuja riskirahoitusta saaviin yrityksiin joita me kohtasimme itse. Mutta lähitulevaisuudessa teknologia-alustat tullaan rakentamaan nopeasti kehittyvien infrastruktuurien päälle, ja se vaatii yhtäkkistä adaptaatiota uuteen kapasiteettiin” (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible)

Alustaosuuskunnat — osana suunnattua rintamaa alustamonopoleja vastaan, jotka määrittävät uutta digitaalista industrialismia — tarjoavat keinon sekä palauttaa takaisin luomamme arvo että työstää omaa kollektiivista hyväämme kohti työskentelyyn tarvitsemamme solidaarisuus ” (Douglas Rushkoff—Renaissance Now)

“avoimet osuuskunnat sisäistävät negatiivisia ulkoisvaikutuksia; ottavat käyttöön monen sidosryhmän hallintamalleja; kontribuoivat immateriaalisen ja materiaalisen yhteisvaurauden luontiin; ja ovat sosiaalisesti ja poliittisesti järjestäytyneet globaalien huolenaiheiden ympärille, vaikka ne tuottaisivatkin lokaalisti” (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis—Why Platform Co-ops Should Be Open Co-ops)

6. Desentralisaatio ei kuitenkaan tarkoita tasa-arvoa

Viime vuosikymmen on näyttänyt, että ei ole olemassa lineaarikausaalisuhdetta teknisten systeemien desentralisaation ja egalitaaristen tai tasa-arvoisten käytänteiden välillä sosiaalisesti, poliittisesti tai taloudellisesti. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että se olisi teknologisesti determinististä olettaa niin, tai koska verkostoihin kuuluu kerroksia, jotka kertovat uskomattomista käyttömahdollisuuksista, vaan myös koska ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että ominaisuudet kuten desentralisaatio tai rakenteettomuus olisivat minkäänlainen uhka kapitalismille. Itse asiassa, horisontaalisuus ja desentralisaatio — juuri ne ominaisuudet joita vertaistuotanto arvostaa niin korkealle — ovat syntyneet ideaaliratkaisuina moniin liberaalin taloustieteen umpikujiin. (Rachel O’Dwyer—Blockchains and Their Pitfalls)

7. Uudet desentralisoidut arkkitehtuurit tulee suunnitella vasta-antidisintermidiationistisiksi

Jos mennään takaisin varhaiseen yhteistyölliseen, desentralisoitujen serverien internetarkkitehtuuriin, projekteihin kuten Diaspora, GNU Social ja muut, ne eivät toimi. Tämä on tasan tarkkaan sen tyyppistä arkkitehtuuria, jonka antidisintermediaation oli suunniteltu voittavan. Desentralisoidut systeemit tulee suunnitella vasta-antidisintermediationistisiksi. Keskeistä tälle designille on end-to-end -periaate; alustat eivät saa riippua servereistä ja ylläpitäjistä, silloinkaan kun niitä pyöritetään yhteistyössä, mutta niiden täytyy, mitä suurimmassa määrin, pyöriä alustojen käyttäjien tietokoneilla (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

8. Alustat olemme me: yhteisö on se mikä antaa arvon

Alustat olemme me: Alustat eivät ole vain softaohjelmia ja niitä hallinnoivia yrityksiä. Se mikä antaa alustalle arvon, useimmissa tapauksissa, on yhteisön käyttäjät jotka soveltavat alustaa, verkkojen, datan ja luomiensa ideoiden lisäksi (Janelle Orsi—Three Essential Building Blocks for Your Platform Cooperative)

Osana projektiamme me kehitämme omaa konseptuaalista viitekehystä joka identifioi kuusi dimensiota joilla mitata arvoa: 1. Yhteisön rakentaminen, 2. Luotujen resurssien sosiaalinen käyttöarvo, 3. Maine, 4. Esitetyn mission saavuttaminen, 5. Rahallinen arvo, 6. Ekologinen arvo ja derivatiiviprosessit (Mayo Fuster Morell—Toward a Theory of Value for Platform Cooperatives)

9. Osuustoiminta-alustat eivät ole niin paljoa autonomian tai riippumattomuuden asialla kuin monen sidosryhmän keskinäisen riippuvuuden asialla

Tällainen painopisteen muutos tarkoittaa, että jätetään sivuun osa siitä vaalimisesta, jonka viimeisin yhteistyöaalto asetti autonomialle ja itsenäisyydelle. Sen sijaan osuuskuntien kehittäjät ovat tutkineet innokkaasti tapoja tehdä yhteistyötä kaupunginhallitusten, ammattiliittojen, tulevaisuutta ajattelevan hyväntekeväisyyden ja sijoittajien kanssa saadakseen aikaan mekanismeja, joilla rahoittaa ja tukea demokraattisemman talouden rakentamista. Osuustoiminnan puhtaudesta voi helposti tulla este tarkoituksenmukaisen mittakaavan ja osallistavan vaikutuksen saavuttamiselle. Esimerkiksi vaatimalla, että jäsenet itse rahoittavat omaa yritystään, syntyy riski että luodaan suhteellisen taloudellisen etuoikeuden suljettu ympyrä sen sijaan, että siirryttäisiin todella demokratisoimaan pääomaa. Samoin autonomian vaatiminen hallituksen väliintulolta ja tuelta tarkoittaa, että perinteisen taloudellisen kehityksen taustalla olevat politiikat jatkavat hienostumistaan, yrityksien tukemista ja jättävät osuuskunnat puolustamaan itseään (John Duda—Beyond Luxury Cooperativism).

10. Hyvin suunniteltu osuusalusta voi tarjota arvostetun ja kestävän elinkeinon niille jotka niiden parissa työskentelevät

Perustuen tähän tutkimukseen, me olemme alkaneet identifioida joitain periaatteita tai sääntöjä joiden tulisi ohjata suunnittelijoita saavuttamaan positiivisempia lopputuloksia työntekijöille: 1. Ansioiden maksimointi, 2. Stabiilius ja ennustettavuus, 3. Läpinäkyvyys, 4. Tuotteiden ja maineen siirrettävyys, 5. Täydennyskoulutus, 6. Sosiaalinen kytkeytyneisyys, 7. Vinoumien eliminointi, 8. Takaisinkytkentämekanismit. (Marina Gorbis—Designing Positive Platforms)

Ne meistä jotka ponnistelevat organisoidakseen työntekijät verkkotaloudessa joutuvat rakentamaan teorian maineen siirrettävyydelle ja suojelulle meidän muuhun organisaatiotyöhön. (Kati Sipp—Portable Reputation in the On-Demand Economy)

11. Valtiot eivät voi jäädä sivustaseuraajiksi keskitettyjen alustojen suurille vaikutuksille

“Kaupungit ja valtiot eivät ole vielä täysin käsittäneet, että valta sijaitsee, nykyään, datan tasolla”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)

“Alustakapitalismiin siirtymisen mittakaava on valtava. Uusien verkkoalustojen rakentajien tavoitteena on tunkeutua kaikille tuotantosektoreille, ja tunkeutua kaikille yhteiskunnan tasoille: yksilötasolle (älypuhelimilla ja puettavalla teknologialla, linsseillä, lasilla); kodin tasolle kodin tasolle (”älykkäät kodit”, älykkäät tehomittarit ja Internet-yhteyteen kytketyt anturit); ja älykaupunkien tasolle (kuljettajattomat autot, verkottuneet kuljetuspalvelut; energiaverkot, dronet, kaikkialle ulottuvat digitaaliset palvelut). Alustat muuttavat paitsi Internetiä myös koko taloutta, ja hallitusten velvollisuutena on varmistaa, että tämä uusi talous palvelee enemmän kuin pelkkää alustojen rakentajien liikevoittoa”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)

Monet liiketoimintamallit “jakamistaloudessa” perustuvat strategiseen lain mitätöintiin. Yritykset tieten tahtoen rikkovat kaupungin sääntöjä ja työlainsäädäntöä. Tämä sallii niiden horjuttaa kilpailua ja sitten osoittaa sormella suureen asiakaspohjaan vaatimaan muutoksia lakeihin, jotka hyödyttävät niiden kyseenalaista toimintatapaa. (Trebor Scholz—How Platform Cooperativism Can Unleash the Network)

12. Siviiliyhteiskunta ja valtiot joutuvat luomaan yhdessä ekosysteemin jolla alustaosuuskunnat voivat kukoistaa

“Suuryritykset, jotka hallitsevat Internetiä, eivät pääse hallitsevaan asemaan vain siksi että heillä on hyvä idea ja karismaattinen perustaja; ne kasvavat ulos niitä tukevista ekosysteemeistä, joihin kuuluu mm. sijoittajia, lakimiehiä, symppaavia hallituksia ja teknisiä kouluja. Ehkäpä mahdollisesti kaikkein tärkeintä on niiden kulttuuri — festivaalit, tapaamiset, meemit, manifestit — jotka jakavat normeja siitä minkälaisia käytänteitä edellytetään ja mitä ylistetään. Näiden normien muuttamiseksi meidän tarvitsee kultivoida ekosysteemiä alustaosuustoiminnalle”. (Editors -Showcase 2: Ecosystem)

“Alustakapitalismiin siirtymisen mittakaava on valtava. Uusien verkkoalustojen rakentajien tavoitteena on tunkeutua kaikille tuotantosektoreille, ja tunkeutua kaikille yhteiskunnan tasoille: yksilötasolle (älypuhelimilla ja puettavalla teknologialla, linsseillä, lasilla); kodin tasolle kodin tasolle (”älykkäät kodit”, älykkäät tehomittarit ja Internet-yhteyteen kytketyt anturit); ja älykaupunkien tasolle (kuljettajattomat autot, verkottuneet kuljetuspalvelut; energiaverkot, dronet, kaikkialle ulottuvat digitaaliset palvelut). Alustat muuttavat paitsi Internetiä myös koko taloutta, ja hallitusten velvollisuutena on varmistaa, että tämä uusi talous palvelee enemmän kuin pelkkää alustojen rakentajien liikevoittoa”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)

13. Jotkut administraattorit alkavat tajuta osuustoiminta-alustojen potentiaalin, tai ainakin sallia niille syntyä uusia mahdollisuuksia

Erittäin kiinnostava esimerkki kaupungista, joka esittelee vaihtoehtoisia käytänteitä ja eteenpäin katsovia sääntöjä on Barcelona. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)

Securities and Exchange Commission on ottanut käyttöön uudet säännöt koskien joukkorahoitusta JOBS Actissa, jotka avaavat uusia tapoja joilla ihmiset voivat arkipäivässä investoida yrityksiin, jotka parhaiten ovat linjassa heidän arvojensa kanssa. Nämä uudet säännöt sallivat akkreditoimattomien sijoittajien sijoittaa, ja ne sallivat myös sijoitusten toteutua ilman välittäjiä. On muuttunut helpommaksi, tällä tavoin, meille vastata ihmisille joita pyrimme palvelemaan ja joiden kanssa muodostamaan kumppanuussuhteita. (Karen Gregory—Can Code Schools Go Cooperative?)

14 . Osuusalustat tarvitsevat alussa sekä moniosaavan tiimin ja laajan yhteisön onnistuakseen

Olen havainnut, että innovaatio tapahtuu suurimmaksi osaksi pienissä tiimeissä, joissa kaikilla on yhteiset tavoitteet mutta eri osaaminen. Isot ryhmät, toisaalta, ovat hyviä koulutukseen ja työn organisointiin ja olemassaolevien alustojen kehittämiseen. Mutta innovoinnissa haluaisin työskennellä kolmesta kuuteen ihmisen ydinryhmissä, sillä tämä sallii syvät ihmissuhteet, yhteisen muistin ja suhteellisen nopean päätöksenteon, sillä jokainen ihminen voi puhua kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttiin tuntia kohden kokouksissa. (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)

Jos he eivät saa kerättyä 300 tuhatta dollaria vuodessa viiden ihmisen ydintiimiä varten, ei kannata rakentaa demosivustoa joka juuri ja juuri toimii tai bugista softaa joka ei kestä — organisoi hyviä tapahtumia ja rakenna yhteisö! (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)

15. Osuusalustojen termein omistus on se mikä merkkaa

Alle 10% amerikkalaisista tällä hetkellä omistaa yrityksensä ja työpaikkansa, nykypäivän “uusi, uusi organisointi” alkaa korjata epätasapainoa pääoman, työvoiman ja sen vallan välillä, jonka tämä vääristymä tuottaa ja jota se harjoittaa. (Michael Peck—Building the People’s Ownership Economy through Union Co-ops)

Keväästä 2014 eteenpäin 1worker1vote.org on pyrkinyt esittämään, että laajalle levinnyt työpaikkojen tasa-arvo ja demokraattinen osallistuminen voivat paluttaa Amerikan sen alkuperäiseen yksilöllisen ja yhteisöllisen omistamisen jätjestelmään. (Michael Peck—Building the People’s Ownership Economy through Union Co-ops)

Muutama kampanja johti Hochschildin sanoin “syvänäyttelyyn” — aitoihin emootioihimme työssä. Suurin osa kampanjoista taipuu “syvänäyttelyyn,” sellaiseen käyttäytymiseen joka liitetään feikkihymyyn. Nämä kampanjat rasittavat vapaaehtoisia, pelottavat tukijoita, ja epäonnistuvat tavoitteissaan. Ja jos projekti saa rahaa, mikä tahansa tulevaisuuden kollektiivinen toimi riippuu siitä kuka omistaa ja kontrolloi luotua arvoa. Ilman emotionaalista mukanaoloa yhteistoiminnan järjestelyssä kampanjalla on riski tuhota ihmissuhteet saavuttamattomien tavoitteiden takia (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).

16. Osuusalustat voivat tarjota laajalti vaihtoehtoja omistukseen ja jäsenyyteen

Nämä DCO:t ovat intellektuaalisesti kytkeytyneet moniin hajautetun omistuksen malleihin. Ne vaihtelevat Karl Sjogrenin FairShare-mallista, joka ehdottaa erilaisten omistusluokkien rakennetta eri kontribuuttoreille, “crypto-pääoman” joukkorahoituksen Swarm-lähestymistapaan, jonka on kehittänyt Joel Dietz. Jos säännöt tasa-arvoiselle arvon jakelulle ovat hyvin määritellyt, yleisesti hyväksytyt ja muuttuvat “normaaleiksi”  samalla tavalla kuin palkkatyö osakeyhtiössä oli 1900-luvulla, mahdollisesti tarjoajat voivat silloin keskittyä enemmän arvonluontiin (Arun Sundararajan—Economic Barriers and Enablers of Distributed Ownership).

17. Osuusalustat kehittyvät nopeammin mikäli ne erottautuvat jo olemassaolevasta perinteisestä osuustoiminnasta ja liittotoiminnasta ja tekevät kokeiluja

Osuusalustojen porukoille on tärkeää ymmärtää, että olemassaolevat työntekijöiden johtamat organisaatiot on perustettu toimimaan monen työnantajan erillisissä työtilanteissa —  ja että me voimme kehittää heidän malliaan sen sijaan että aloittaisimme alusta. (Kati Sipp—Portable Reputation in the On-Demand Economy)

Se mitä nämä molemmat kulkusuunnat merkitsevät on potentiaali arvolle, työvoima ja työntekijät liittyvät yhteen “keikkataloudessa.” (Christoph Spehr—SpongeBob, Why Don’t You Work Harder?)

Tässä on usein aliarvioitu haaste: yritä liittyä olemassaolevaan osuusalustaan ja lisätä siihen jotain, sen sijaan että rakentaisi omansa tyhjästä. (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)

Liikkeenä osuustoiminta onnistuu ainoastaan liikkumalla nopeasti ja päättäväisesti, oppimalla lähimenneisyydestä ja jakamalla kokemuksiaan ja tietoaan nopeasti ja toistuvasti osuuskuntien verkostossa. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

18. Alustaosuuskuntien tulee ottaa mukaan “inhimillistävät” emootiot (joukkorahoitus on esimerkki tästä)

Elizabeth Hoffmanin vuoden 2016 tutkimus työntekijäosuuskunnista havaitsi, että emootioiden mukaan ottaminen lopulta hyödyttää demokraattista osallistumista. Kun jäsenet tottuvat ilmaisemaan itseään, he kehittävät identiteettiä osuusomistajina — heidän työpaikkansa ja työkaverinsa tuntevat olevansa “kotona” ja yhtä “perhettä.” Sellainen transformatiivinen, inhimillistävä kokemus rinnastuu siihen miten me suhtaudumme toisiin markkinoinnin kautta. Nämä ovat myös se miten sijoittaminen kasvaa isännöinniksi. (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).

Ilman emotionaalista mukanaoloa osuustoiminnassa kampanjoilla on riski tuhota ihmissuhteet toteutumattomien odotusten takia. Jotta joukkorahoitus muuttuisi isännöinniksi, me tarvitsemme harjannostajaisia — toistuvia aktiviteetteja joissa vieraat voivat luoda yhdessä mukana tuomiensa lahjojen kanssa, juhlia saavutuksiaan ja rakentaa uutta. Markkinoinnin strategiat riistävät anteliaisuuden kehittämällä yleisön, viestin, toimintakutsun ja pakottavat sen yksisuuntaiseksi. Harjannostajaiset ovat organisointistrategia osuustoiminnalle, jossa mukana ihmisiä, kutsu ja osallistuminen (mieti p-i-e): 1) Ota yhteys ihmisiin. Yleisöt ovat passiivisia, mutta ihmiset tuovat tunteensa yhteistyön ytimeen. Tutustu niihin jotka voivat tulla mukaan ja siihen mitä he yrittävät saada aikaiseksi. 2) Tee kutsu. Viestit ovat staattisia, mutta kutsut kultivoivat vapaaehtoista ja avointa jäsenyyttä. Määritelkää se mitä haluatte juhlia, yhdessä — kasvotusten tai verkossa. 3) Pitäkää yllä osallistumista. Toimintakutsu rajaa sen miten voi olla mukana, mutta osallistuminen tukee demokraattista omistusta ja kontrollia. Etsikää mukanaoloa enemmän kuin rahallisten kontribuutioiden muodossa (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).

19. Perinteiset osuuskunnat voivat olla etuoikeutetussa asemassa osuusalustoja rakennettaessa, mutta niiden tulee ymmärtää yhteisvaurauden voima sitä ennen

Yleisesti osuuskunnat eivät luo, suojele tai tuota yhteisvaurautta, ja ne yleisesti toimivat patentti- ja kopiosuojajärjestelmien alaisuudessa. Lisäksi ne saattavat sulkeutua oman paikallisen tai kansallisen jäsenyytensä ympärille. Tämän seurauksena globaali areena on suurkorporaatioiden dominoima.

20. Parhaat alustaosuuskunnat voidaan nähdä infrastruktuureina Avoimille Arvoverkostoille, jotka on rakennettu “luonnollisen runsauden” päälle

“Sellaisten kapasiteettien luonnollisessa laajennuksessa avoimet arvoverkostot (OVN) ovat pyrkimys mahdollistaa osallistujamäärältään rajoitetuille verkostoille joukkorahoitus, tiedon joukkoistaminen ja yhteisbudjetointi heidän identifioitavissa olevien osallistujien kesken. OVN:t kuten Enspiral ja Sensorica on kuvattu “käyttöjärjestelminä uudenlaiselle organisaatiolle” ja “pilottiprojekteina uudelle taloudelle.” (David Bollier—From Open Access to Digital Commons)

Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että suljetut liiketoimintamallit perustuvat keinotekoiselle niukkuudelle […] Avoimet osuuskunnat, tätä vastoin, tunnustavat luonnollisen runsauden ja kieltäytyvät tuottamasta tuloja tekemällä runsaista resursseista niukkoja. […] Toiseksi, tyypillinen yhteisvaurausperustainen vertaistuotannon projekti sisältää erilaisia hajautettuja työtehtäviä, joihin kukin voi vapaasti kontribuoida. […] Avoimet osuuskunnat, täten, harjoittavat avoimen arvon tai myötävaikuttavaa kirjanpitoa. […] Kolmanneksi, avoimet osuuskunnat voivat turvata yhteisesti luodun arvon siitä saatujen hyötyjen reilun jaon “CopyFair”-lisensseillä. […] Neljänneksi, avoimet osuuskunnat kykenevät käyttämään avoimia designeja kestävien tuotteiden ja palvelujen valmistuksessa. […] Viidenneksi, ja tähän liittyen, avoimet osuuskunnat vähentävät päästöjä. [… ] Kuudentena, avoimet osuuskunnat voivat keskinäistää sekä digitaalisen infrastruktuurin että fyysisen infran (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis—Why Platform Co-ops Should Be Open Co-ops).

21. Alustaosuuskuntien, avoimien arvoverkostojen & yhteismaan hallinta vaatii omanlaisensa hallintakäytänteet

1) Löydä oikeat ihmiset, 2) Tutki eri strategioita itsensä johtamiseen, 3) Mieti konversiota, 4) Määrittele yhteistyöympäristön parametrit, 5) Liity osuustoimintaverkostoon, 6) Sijoita muihin osuuskuntiiin, 7) Valitse ilmaisia työkaluja yrityksen pyörittämiseen. (Micky Metts—Meet Your Friendly Neighborhood Tech Co-op)

Our Good Work Code on kahdeksan yksinkertaisen periaatteen joukko joka toimii viitekehyksenä: 1) Turvallisuus, 2) Vakaus & Joustavuus, 3) Läpinäkyvyys, 4) Yhteinen vauraus, 5) Elämiseen riittävä palkka, 6) Inkluusio, 7) Tuki & Yhteys, 8) Kasvu & Kehitys (Palak Shah—A Code for Good Work).

Me tarkastelimme seuraavaa kuutta toisiinsa liittyvää tekijää yhteisvaurauden hallinnoinnin ajureina: 1) Missio 2) Kontribuutioiden johtaminen.Osallistujien suurempi joustavuus tuntuu vaikuttavan suurempaan kontribuutioasteeseen. 3) Päätöksenteko koskien yhteisön interaktiota. Konsensukseen perustuva päätöksenteko on tavallista yhteisvaurauteen perustuvassa vertaistuotannossa, mutta keinot eroavat toisistaan. 4) Muodolliset käytänteet joita soveltaa yhteisön interaktioon. 5) Alustan suunnittelu. 6) Alustan varainjako. (Mayo Fuster Morell—Toward a Theory of Value for Platform Cooperatives)

22. Lohkoketjuteknologiat voivat olla itse asiassa tilaisuus osuusalustoille, mutta niitä ei tulisi käyttää osuustoiminnan edistämiseen ilman luottamusta

Vaikka Bitcoin itse on suunniteltu palvelemaan tuttuja kapitalistisia toimintoja (verojen välttelyä, yksityistä akkumulaatiota spekulaation kautta), lohkoketjukirjanpito on merkittävä, koska se voi mahdollistaa erittäin luotettavia, monikäyttöisiä kollektiivisen toiminnan muotoja avoimissa verkoissa. Tämän se tekee validoimalla digitaalisen objektin aitouden (esim. yhden bitcoinin) ilman tarvetta kolmannen osapuolen takaajalle kuten pankille tai valtion elimelle. Tämä ratkaisee erityisen vaikean kollektiivisen toiminnan ongelman avoimen verkoston kontekstissa: miten tiedät että tietty digitaalinen objekti — bitcoin, juridinen dokumentti, digitaalinen sertifikaatti, datasetti, äänestyksen ääni tai digitaalinen identiteetti — on oikea eikä väärennös? (David Bollier—From Open Access to Digital Commons)

USA:ssa entinen viestintäkomission johtaja Reed Hundt on ehdottanut blockchain-teknologiaa käyttäen hajautettujen aurinkovoimaverkostojen luomista taloyhtiöihin, joka toimii yhteisvaurautena (David Bollier—From Open Access to Digital Commons).

Tämä kokeiluala voi tuoda meille toisen läpimurron digitaalisen yhteisvaurauden työstämisessä: älysopimukset. […] Nämä transaktiot voidaan, tottakai, ottaa käyttöön uudenlaisten markkinoiden luonnissa, mutta niitä voidaan käyttää myös uudenlaisen yhteisvaurauden luomiseen (David Bollier—From Open Access to Digital Commons).

Tässä lohkoketju korvaa luotetun kolmannen osapuolen kuten valtion tai alustan kryptografisella todisteella. Tämän takia hardcore-libertaarit ja anarkokommunistit suosivat molemmat sitä. Mutta tehdään selväksi — se ei korvaa kaikkia instituution funktioita, vain sen funktion joka sallii meidän luottaa interaktioihimme toisten kanssa koska me luotamme tiettyihin juridisiin ja byrokraattisiin prosesseihin. Se ei auta kaikkeen hitaaseen ja sotkuiseen byrokratiaan ja väittelyyn ja inhimillisiin prosesseihin jotka kuuluvat rakentamisen yhteistyöhön, eikä se tule koskaan niihin auttamaankaan. (Rachel O’Dwyer—Blockchains and Their Pitfalls).

23. Ne jotka haluavat rakentaa osuustoiminta-alustan joutuvat ajattelemaan eri tavalla valtavirrasta

Osuuskunnat ovat taipuvaisia keskittymään liikaa siihen miten arvoa voitaisiin jakaa sen sijaan että ne keskittyisivät saamaan aikaan kiinnostavan tarjoaman jolla luoda arvoa (Arun Sundararajan—Economic Barriers and Enablers of Distributed Ownership)

Me sisällytämme arvoja teknologioihimme, ja nykyään sellaiset arvot ovat heijastus Piilaakson eetoksesta ja rahoitusmalleista (Marina Gorbis—Designing Positive Platforms).

Alustoja ei tarvitse kohdella kuin hyödykkeitä: on helppoa kehittää alustafetissi perustuen niiden maagiselta näyttävään kykyyn luoda miljonäärejä. Ja kuitenkin juuri käyttäjät itse ja heidän maksamansa palkkiot alustafirmoille ovat ne jotka mahdollistavat alustojen rahallisen arvon (Janelle Orsi—Three Essential Building Blocks for Your Platform Cooperative)

24. Kirjassa on paljon kokemuksia joista oppia. Lainauksia olisi vaikka miten paljon. Lue kirja.

    Lähde: https://ift.tt/2WXJJAQ

from WordPress https://ift.tt/39szNC0 via IFTTT

#kapitalismi #kapitalismikritiikki #talous #talouspolitiikka #Finnish #solidaarisuustalous #jakamista

[reppujareissumies]

S/S Arnetan päiväkirja löytyy Raumalta

Vapun alla lensin Lapista etelään ja suuntasin Raumalle. Olin saanut vinkin, että Voden viimeisimmän laivan, s/s Arnetan laivakirja olisi Rauman merimuseossa.

Rauman merimuseo sijaitsee upeassa vanhassa rakennuksessa, missä on aikaisemmin toiminut merikoulu. Vuonna 1900 valmistunut kivirakennus on jo itsessään näkemisen arvoinen. Rauman merimuseo on erikoismuseo, joka kertoo Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin olemassaolon elinehdoista: merestä ja merenkulusta. Laaja perusnäyttely sekä vaihtuvat näyttelyt esittelevät raumalaista laivanrakennusta, merenkulun opetusta ja merimiehen elämää sekä merillä että maissa. Museo viettää 15-vuotissynttäreitä tänä vuonna. Tutustu myös monipuoliseen museokauppaan. Itselleni mukaan lähti kirja, postikortteja ja vähän muutakin.

Huhtikuun viimeisenä maanantaina museo oli suljettu, mutta henkilökunta oli järjestänyt minulle mahdollisuuden tutustua museosta löytyvään materiaaliin. Museon amanuenssi Noora kollegoineen olivat tuoneet museon saliin s/s Arnetan päiväkirjat, joita olikin melkoinen kasa, yhteensä parikymmentä paksukantista kirjaa. 

Arneta on ns. Liberty-luokan alus ja rakennettu Richmondissa Kaliforniassa vuonna 1943.

Niistä otin tarkempaan tarkasteluun vuosien 1954-56 laivakirjat. Suomalaisen merenkulun kieli tuohon aikaan oli ruotsi ja kieltämättä käsinkirjoitetut merkinnät vaativat keskittymistä.

Armirasta uloskirjauduttuaan Vode ehtii olla reilun viikon maissa New Orleansissa. Merimiespassin mukaan hän mönstrautuu s/s Arnetaan 16.6.1954.

 Muutaman päivän kuluttua alus suuntaa New Orleansista Mississippijokea kohti Mexiconlahtea. Päämääränä on Etelä-Amerikan pohjoisrannikon saarivaltio Trinidad, mistä haetaan bauksiitti-lasti. Bauksiittia käytetään alumiinin valmistuksessa ja sille riittää kysyntää Yhdysvalloissa.

Laivakirja jakaantuu kahteen osaan. Pääsivut sisältävät teknisempää tietoa. Mistä laiva on lähtenyt ja minne se on menossa. Reittimerkintöjä kulkusuuntineen, koordinaatteineen, havaintoja säätilasta ja laivan tapahtumista. Satamassa ollessa kirjataan kellon aikoineen mm. kuka poistuu tai saapuu laivaan, lastin purku- ja lastausajat jne. Nämä vahtipäällikön kirjaamat tapahtumat laivan päällikkö vahvistaa omalla allekirjoituksellaan.

Rauman merimuseoon on taltioitu myös paikallista merenkulkua.

Laivakirjaa selaamalla pystyy luomaan kuvan ja piirtämään kartalle Arnetan etenemisestä maailman merillä (katso kartta). Esimerkiksi Euroopasta Kiinaan laiva kulkee reittiä Saksa - Englannin kanaali - Gibraltarin salmi - Välimeri - Suezin kanava - Punainenmeri - Arabianmeri - Intian valtameri - Malakansalmi - Etelä-Kiinan meri - Kanton. Matkaan miehistöllä menee melko tarkalleen 1,5 kuukautta. Euroopasta Kiinaan ja takaisin kuluu kolme kuukautta, neljäsosa vuodesta.

Mielenkiintoisemmat tarinat löytyvät kuitenkin laivakirjan viimeisiltä, ns. lisäsivuilta. Sinne on kirjattu laivan arjesta poikkeavat tapahtumat. Tällaisia ovat esimerkiksi työstä kieltäytymiset, juopuneena työskentely ja sairastumiset. Pitkät matkat ja työputket ilman vapaita ymmärrättävästi aiheuttavat tosinaan nuorissa miehissä tyytymättömyyttä. Asiat käsitellään aluksen päällikön pitämissä kuulustelutilaisuuksissa missä paikalla on päällystön lisäksi niin kutsutut luotetut miehet.

Voden Arnetalta saamassa työtodistuksessa todetaan hänen hoitaneen työnsä hyvin ja käytöksensä olleen moitteetonta. Täysin moitteetonta ei hänen palveluksensa laivalla kuitenkaan ollut. Viimeisestä selaamastani laivakirjasta, vuodelta 1956 löytyy merkintä  hänestä osana isompaa kuulustelukokonaisuutta. Arneta on ollut pitemmän ajanjakson purkamassa ja odottamassa uutta lastia Japanissa.

Toistakymmentä miehistön jäsentä on ollut ”kateissa” ja siis pois laivan töistä, osa jopa kuusi päivää. Aluksen ruokahuolto lienee hieman kärsinyt, sillä samaan aikaan puntiksella olivat laivan ykköskokki ja viisi messipoikaa. 

1.6.1956 pidetyssä kuulustelussa Vode myöntää olleensa luvatta pois aluksesta 23.-24.5. Poissaolosta hänelle annetaan vakava varoitus ja mahdollisuus myös myöhempiin kurinpitotoimiin. Useimmissa kuulustelupöytäkirjoissa todetaan, että asia lähetetään vielä kurinpitolautakunnalle.

Mihin Vode sitten lienee käyttänyt aikansa japanilaisessa satamakaupungissa? No, ainakin tuolta reissulta on tähän päivään asti säilynyt taidokas valokuva-albumi sekä upeita japanilaisia porsliiniesineitä. Mitäköhän muuta ne nuoret meripojat tapasivat satamissa tehdäkään… ehkä se selviää dokumenttiprojektin edetessä.

Vode merillä 1951 - 1956 -projektista löydät lisää täältä.

#reppujareissumies #vodedokkari #vode #dokumenttiprojekti #merimies #arneta #armira

[jacobduggan-blog1]

South Bellmore Veterinary Group - Tietoja meistä

Etelä-Bellmore eläin lääkintä klinikka on edelläkävijä alalla pieni eläin lääkärin hoitoa.

Palvelevat Long Island ja Queens yli 65 vuotta.

Sairaalat perustaja, tohtori Robert Ferber kehitti rakkautensa eläinten lapsena viettämällä aikaa yksi monista hevonen tallit läsnä punoitus tuolloin. Valmistuttuaan City Collegesta New Yorkissa, tohtori Robert seurasi unelmaansa tulla eläin lääkäri. Valmistuttuaan College of eläinlääketieteellisen lääke tieteen vuonna 1939 Cornell University hän avasi North Shore Animal Hospital Bayside. Vuonna 1942 Dr. Robert suljettu sairaalassa palvella Yhdysvaltain armeijan eläin lääkintä joukot. Valmistuttuaan hänen kiertue tullin armeijan kanssa hän uudelleen avasi sairaalan 1946.

Aika

1948

Vuosi 1948 näki monia muutoksia, koska sairaala muutti nykyiseen paikkaan ja tohtori Robert nuorempi veli Leonard liittyi käytännön jälkeen hänen palvelun sekä armeijan ja Yhdistyneiden kansa kuntien avustus-ja kuntoutus hallinto.

1970

Vuonna 1970, Valmistuttuaan College of Veterinary Medicine on Cornell, tohtori robert's Son, tohtori alan Ferber liittyi käytäntöön. Kun tohtori robert's eläkkeelle, 1980-luvun puoli välissä, tohtori alan juoksi käytännössä, kunnes hänen eläkkeelle vuonna 2004.

1980

Vuonna 1980, tohtori Ronald Rosen liittyi joukkueen North Shore Animal Hospital ja on tällä hetkellä Senior Partner. Hänen etujaan ovat sisäinen lääke tiede, erityisesti kissan lääke tiede, Co-Authoring kirja "niin luulet tiedät kissoja". Lisäksi tohtori Rosen tarjoaa hoitoa ilmainen ja vaihtoehtoinen lääke tiede.

1996

Vuonna 1996, tohtori Michael Ferber valmistui samasta arvostetun College of eläinlääketieteellisen lääke tieteen Cornell kuin hänen isänsä, isoisä ja setä. Dr. Michael ensisijainen etuja ovat rekonstruktiivisen leikkauksen koiran polvi ja korva.

1999

Dr. Robert Foley liittyi käytäntöön 1999 ja on johtaja meidän sisar laitos, Etelä Bellmore eläin lääkintä ryhmä. Hänen ensisijaiset etunsa ovat Sisätaudit, ihotaudit ja pehmytkudoskirurgia.

2002

Vuonna 2002 kumppanit North Shore Animal Hospital ylpeänä avasi Etelä Bellmore eläin lääkintä ryhmä Bellmore, NY. Ne ovat päättäneet tuoda 65 vuoden taso huippu osaamisen Etelä rannalla Long Island.

2010

Dr. Ferber ja Foley avaavat East Meadow-eläin lääkintä klinikan.

At South Bellmore eläin lääkintä ryhmä, me välitämme lemmikki kuin jos ne olisivat omia.

#South Bellmore Veterinary Group New York Tokyo Opening

[hiidenneiti]

"Lupaa ettet kerro Frederikille, hänhän tarkoitti hyvää, mutta totta puhuen minulla on täällä kuolettavan ikävää. Aivan kamalaa." Äkkiä koko juttu tuntuu hänestä naurettavalta. Hän nousee (hitusen horjuen, pullo vieläkin kädessään) ja huutaa yli nurmikon: "TÄÄLLÄ ON TYLSÄÄ!" "No hankkiudu sitten pois täältä." Amalie heilauttaa päätään taloon päin. "Mikset pane piikoja pakkaamaan saman tien ja lähde minun mukaani illalla?" Frederikke istuutuu. "Ei se käy päinsä. Kun on hillonkeitto kesken." He oikaisevat taas ruohikkoon ja nauravat.

Suljettu kirja. Jette Kaarsbøl. 2003. Suomennos Päivi Kivelä. Otava, 2007.

#suljettu kirja #jette kaarsbøl #hillonkeitto......

[hiidenneiti]

Kymmenen minuuttia myöhemmin vieras on istutettu sohvalle sääret suorina, kylmät jalat villahuopaan käärittyinä. Hänen kenkänsä ovat Faberien keittiössä lieden vieressä niin täynnä sanomalehtipaperia, että ne pullottavat kuin kaksi ylensyönyttä tukkukauppiasta.

Suljettu kirja. Jette Kaarsbøl. 2003. Suomennos Päivi Kivelä. Otava, 2007.

#suljettu kirja #jette kaarsbøl

[hiidenneiti]

Tällä hetkellä lukemassa — Jette Kaarsbøl: Suljettu kirja. 2003. Suomennos Päivi Kivelä. Otava, 2007.

21-vuotias Frederikke Leuenbech on kihloissa tulevan papin kanssa ja valmistelee häitään, kun kohtalo heittää hänen tielleen Frederik Faberin, nuoren, komean ja sympaattisen naistentautien lääkärin. Karismaattisen Frederikin ystäväpiiri, joukko nuoria radikaaleja, avaa sovinnaiselle porvaristytölle oven aivan uuteen maailmaan. Kun Frederik ehdottaa järkiavioliittoa, joka antaisi molemmille mahdollisuuden elää omaa elämäänsä vapaana perheen ja yhteiskunnan odotuksista, rakastunut Frederikke on valmis. Vasta vähitellen hänelle paljastuu sopimuksen todellinen luonne.

#suljettu kirja #jette kaarsbøl #vuoden 2023 viimeinen kirja???!

[hiidenneiti]

"Sepä hyvä. Sitten me olemme molemmat iloisia", Helena sanoo, ja tuntuu kuin hänen sanansa muuttuisivat kirjailluksi kanavakankaaksi, kehystäisivät itse itsensä ja hypähtäisivät seinälle muiden koruommeltujen väittämien viereen, sellaisten kuin "Työ aateloi" tai "Oma koti kullan kallis".

Suljettu kirja. Jette Kaarsbøl. 2003. Suomennos Päivi Kivelä. Otava, 2007.

#suljettu kirja #jette kaarsbøl