futureofdigi

[futureofdigi]

Sanasto

Avoin data tarkoittaa yritykselle, organisaatiolle tai muulle taholle kertynyttä informaatiota, jota ei ole jalostettu ja joka on avattu ulkopuolisille maksutta käytettäväksi. 

Avainsanat ovat niitä sanoja, sanayhdistelmiä tai lauseita, joiden avulla kävijät tulevat yrityksen sivuille hakukoneista. Tärkeää on määritellä, millä avainsanoilla yrityksen sivujen pitäisi löytyä.

Big Data on valtavien, järjestelemättömien ja jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. 

Botti on tekoälyyn (Artificial Intelligence, AI) perustuva tekniikka, jota käytetään palveluiden tai sovellusten kehittämiseen ja joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.

Digitaalinen asiakaskokemus on asiakkaan kokema kohtaamisten summa erilaisissa digitaalisissa kanavissa. Katso myös asiakaskokemus.

Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä.

Digitalisaatio on toimintaa, jossa hyödynnetään eri tavoin digitaalista informaatiota eli tietokoneen ymmärtämää tietoa. Digitalisaatiossa asiakas on keskiössä ja yksinkertaistettuna digitalisaation vaikutus muuttaa arkeamme

Digitoinnilla tarkoitetaan analogisen konvertointia digitaaliseen muotoon. Digitoinnissa usein tiedon määrä on suppeampi kuin digitalisoinnissa.

Empatia tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen asemaan. Empatia on kykyä ymmärtää toisen tunteita, kyky ymmärtää toista sisällisesti. Empatia voi olla sekä tietoista yritystä asettua toisen asemaan että emotionaalista reagoivuutta, jossa vastataan toisen tunteisiin luonnollisesti pohtimatta tätä tietoisesti.

Hakukoneoptimointi (SEO) on prosessi, jonka avulla pyritään ohjaamaan halutunlaista liikennettä tiettyyn verkkosivustoon. Hakukoneoptimoinnin ytimessä on pyrkiä nostamaan sivujen näkyvyyttä ylemmäksi hakukoneiden (kuten Google) orgaanisissa hakutuloksissa.

Käyttäjäkokemus tarkoittaa jonkin tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvää kokonaisvaltaista kokemusta.

Liiketoiminnan digitalisointi on prosessi, jossa perinteinen liiketoimintakonsepti innovoidaan uudelleen muuntaen sitä määrätietoisesti hyödyntämään digitaalisia keinoja toiminnan ydinprosesseissa ja käyttäen digitaaliteknologiaa osana strategiaa. Liiketoiminnan digitalisoimiseen liittyy mm. avoimuus, verkostomaisuus, digitaalisen liiketoiminnan konsepti, asiakaskokemus ja muutosnopeuden kiihtyminen.

Mobiilisovellus tarkoittaa ohjelmistoa, joka on suunniteltu toimimaan mobiililaitteilla, kuten esimerkiksi matkapuhelimilla, tableteilla tai kelloilla.

Tekoäly eli AI on tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäitä toimintoja itsenäisesti.

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa

Verkkopalvelu on yleistermi, joka kuvaa oikeastaan mitä tahansa Internetissä olevaa verkkosivustokokonaisuutta.

Älyohjelma on automatisoitu palvelu, joka suorittaa itsenäisesti tehtäviä kerättyjen tietojen pohjalta

[futureofdigi]

Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa

Dataa on pystyttävä hyödyntämään liiketoiminnassa ja se onkin digitaalisen liiketoiminnan keskiössä monin eri tavoin. 

Miten dataa sitten voidaan hyödyntää? Dataa voidaan hyödyntää monin eri tavoin, esimerkkejä antaakseni mm. digitaalisen liiketoiminnan ohjaamisessa, uusien palvelujen kehittämisessä. Dataa voidaan myös kaupallistaa ja siitä voidaan myös luoda uutta liiketoimintaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että datasta on mahdollista saada liiketoiminta-arvoa vasta, kun yritys ymmärtää hyvin asiakkaidensa erilaiset tarpeet, tavoitteet ja niiden saavuttamisen esteet.

Paneudun tässä enemmän nyt siihen, mitä tarkoitetaan liiketoiminnan ohjaamisella datan avulla. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä, että kerätään asiakasdataa ja kerätty materiaali analysoidaan ja analysoinnin avulla saadaan kerrytettyä yhä syvempää asiakasymmärrystä ja näin pystytään kehittämään aina vain parempaa asiakaskokemusta. Saatua dataa voidaan esimerkiksi käyttää mainonnassa ja markkinoinnissa, se auttaa kohdentamaan sisältöjä paremmin ja sen avulla voidaan jopa personoida palveluja.

Toinen hyvä esimerkki on yrityksen sisäisistä prosesseista saatava data, jota on nyt tarjolla aivan eri tavalla kuin ennen. Tällaista dataa ovat esimerkiksi tuotannon tehokkuus, laitteiden toiminta. Saatavan datan avulla voidaan muodostaa käsitystä kannattavuudesta ja se auttaa tehostamaan ja optimoimaan toimintaa tarvittaessa.

Tätä saatua dataa on hyödynnettävä ja sen hyödyntämistä kutsutaankin analytiikaksi, sillä ilman analytiikkaa ei datasta saada mitään irti. Ja jotta saadaan analysoitavaa, on ensin kerättävä dataa ja sen jälkeen analysoitava se ja jalostettava saatua dataa. Datan jalostamisella tarkoitetaan sitä, että data saadaan sellaiseen muotoon, että se soveltuu liiketoiminnan tarpeisiin ja tärkeää on se, että sitä osataan tulkita. Saadun datan avulla on mahdollista tehostaa ja optimoida yrityksen toimintaa. Se myös auttaa analysoimaan liiketoiminnan nykytilaa ja auttaa myös ennakoimaan tulevaa. Kun liiketoiminnassa opitaan ymmärtämään kunnolla saatua dataa, saadaan hyvät mahdollisuudet kehittymiselle, voidaan löytää uuden kasvun lähteitä ja menestyä. Hyvää, luotettavaa ja muokkauskelpoista dataa voidaan hyödyntää etsimällä siitä oikeita kysymyksiä, ongelmia ja näkökulmia, jotka ovat olennaisia ja tärkeitä liiketoimelle ja näin datasta saadaan apua liiketoiminnan kehittämiseen.

Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta

https://www.esri.fi/fi-fi/blogi/anna-datan-ohjata-oikealle-polulle-kohti-dataohjattua-liiketoimintaa

https://www.solita.fi/blogit/miten-datasta-jalostetaan-arvoa-liiketoimintaan/

[futureofdigi]

Digitalisaatio liiketoiminnassa

Mitä digitalisaatio tarkoittaa liiketoiminnassa? Sitä lähden nyt tarkemmin selvittelemään. Yleensä hyvin tyypillinen digitalisaatioprojekti liiketoiminnassa on liiketoimien parantaminen ja tehostaminen ja tavoitteenahan on tietysti ansaita lisää rahaa hyödyntäen viimeisimpiä teknologioita. Voidaan todeta, että digitalisaatio tuo yritysten käyttöön uusia teknologioita, suuria tietoaineistoja ja näihin perustuvia liiketoimintamalleja.

Yritykset ottavat uutta teknologiaa käyttöönsä, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä ja tarpeellisina. Digitalisaation etuina nähdään mm. parannettu työnkulku, tehokkaampi työskentely, paremmat tuotteet ja kokonaan kehitetyt uudet palvelut ja palvelumuodot. Muun muassa tällaisilla eduilla parannetaan yritysten kilpailukykyä.

Kun yritykset osaavat hyödyntää digitalisaatiota oikein he luovat paremmat työolosuhteet ja saavat näin tyytyväisempiä työntekijöitä. Sen lisäksi he löytävät uusia asiakashankintakanavia, saavat apua helpompaan päätöksentekoon ja enne kaikkea yritykseen saadaan parhaimmassa tapauksessa parempi tiimityöskentely.

Voidaankin todeta, että digitalisaation hyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin mahdolliset haitat. Edellä mainittujen lisäksi hyötyjä ovat mm. se, että saadaan paremmat valmistusprosessit, paremmat ennusteet ja näkymät. Alusta loppuun asti hoidetusta integraatiosta voi hyötyä koko toimitusketju ja tämän lisäksi tuotteiden läpimeno markkinoille nopeutuu. Digitalisaation hyötynä voidaan siis selkeästi nähdä se, että se kasvattaa palvelujen ja verkostomaisten toimintatapojen merkitystä yritysten liiketoiminnassa ja teollisuudessa.

Suurimpana haittana voidaankin nähdä huono digitalisaation implementointi, joka voi ilmetä esimerkiksi huonona ymmärryksenä digitalisaation synnyttämistä toimintakokonaisuuksista tai esimerkiksi prosessien päällekkäisyyksien huomiotta jättämisenä. Pahimmassa tapauksessa huono puoli voi ilmetä Winner-takes-it-all -talouden edistäminen, joka on synonyymi monopolille.

Minkälaisia liiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen mahdollistavia teknologioita sitten on tarjolla? No tietysti työvaiheiden automatisaatiota, tekoälyä, koneoppimista, robotisaatiota, suurten tietoaineistojen analysointia, sekä tietysti virtuaalinen ja lisätty todellisuus muutaman mainitakseni.

Jotta digitalisaatiota saadaan hyödynnettyä tehokkaasti yrityksissä ja liiketoiminnassa on tärkeää, että yrityksestä löytyy muutosvalmiusintoa ja, että yrityksen henkilöstö on valmis oppimaan uusia taitoja. Tärkeään rooliin tulee entistä enemmän jatkuva työssä oppiminen ja tulevaisuudessa on myös selkeästi nähtävissä, että työura tulee vaihtumaan useammin kuin ennen ja tse tulee osaksi kaikkein arkea. Niin yritysten kuin myös työntekijöiden on jatkuvasti pysyttävä muutoksen virrassa mukana ja kehityttävä ja kehitettävä itseään ja opittava uutta.

 Lähteet:

https://www.scrive.com/fi/digitalisaatio/

https://tem.fi/yritysten-liiketoiminnan-digitalisaatio

#digitalisaatio #liiketoiminta

[futureofdigi]

Vähän lisää digitalisaatiosta

Pureudutaan vähän lisää itse digitalisaatioon, sillä siitä kirjoitetaan ja puhutaan nykyään vähän joka yhteydessä. Varsinkin nyt poikkeusaikana sille asetetaan paljon paineita ja sen toivotaan auttavan meitä yhä enenevässä määrin selviämään niin työelämän, kouluelämän kuin myös arjen haasteista. Ja voidaankin jo nyt todeta, että monet digitaaliset palvelut saavat nyt mahdollisuuden nousta esiin tuoden digitalisaatiota yhä enenevässä määrin käyttöömme.

Voidaan näin alkuun todeta, että digitalisaatiolla tarkoitetaan Isossa mittakaavassa sitä, että saadaan parannettua laatua, saadaan joustavuutta, säästöjä ja tuottavuuden nostoa. Tämä koskee lähinnä yritysmaailmaa, kun taas jokapäiväisessä elämässä digitalisaatio näkyy muun muassa tiedon haussa ja arjen asioiden sujuvoittamisessa.

Digitalisaatio on siis lyhyesti ja ytimekkäästi toimintaa, jossa hyödynnetään eri tavoin digitaalista informaatiota. Tällä siis tarkoitetaan tietokoneen ymmärtämää tietoa. Digitalisaatio näkyy konkreettisesti siinä, että digitaalisia ratkaisuja ovat kaikki mikä on ratkaistu tietokoneen avulla.

Digitalisaation myötä saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta siitä huolimatta matkaa on vielä jäljellä ja kehittymismahdollisuuksia on paljon ennen kuin digitalisaatio tulee täysin arkipäiväiseksi. Tähän siis menee vielä aikaa, sillä on vielä valitettavan paljon tietoa ja toimintaprosesseja, jotka ovat edelleen paperipohjaisessa maailmassa ja menee aikaa ennen kuin kaikki hyödyllinen saadaan digitaaliseen muotoon. Digitalisaation lähtökohtana on digitaalinen data ja toimintaympäristöt rakentuvat sen ympärille ja tämän vuoksi haasteena ja myös mahdollisuutena on se, että on tehtävä oikeita valintoja eli valittava asioita, mitä lähdetään ratkaisemaan ja mihin lähdetään panostamaan.

Digitalisaatiolla on tärkeä rooli ja on todella tärkeää, että sen avulla haetaan ratkaisuja juuri niihin ongelmiin, joita ei ole vielä ratkaistu ja joissa siitä olisi apua ja on muistettava, että digitalisaatiolla itsellään ei ole arvoa vaan sen arvo tulee sen tarpeellisuudesta ja sen tavoite ei ole aiheuttaa uusia ongelmia vaan ratkaista olemassa olevia ongelmia. Digitalisaation arvo on siis sen käyttöarvo.

Lähde:

https://www.saimia.fi/suunta/nakokulma-digitalisaatio-on-ratkaisu-mika-on-ongelma/

#digitalisaatio #digitulevaisuus

[futureofdigi]

Älyohjelmat ja botit

Mikä sitten on älyohjelma? No se on automatisoitu palvelu, joka suorittaa itsenäisesti tehtäviä kerättyjen tietojen pohjalta. Tässä voi mainita, että jo aiemmin kirjoittamani blogi Big Datasta on myös tässä tärkeässä roolissa. Älyohjelmalla on oltava käytössää monenlaista erilaista dataa, jotta se pystyy toimimaan halutulla tavalla. Ilman dataa se ei toimi.

Mikä sitten on botti? Se o tietysti tekoälyyn, josta myös aiemmassa blogissani kirjoitin, perustuva tekniikka, jota käytetään palveluiden tai sovellusten kehittämiseen.

Näistä on tullut erottamaton osa meidän elämäämme, ja ne ovat osa digitaalista maailmaamme. Missä ne sitten ovat? Muutamia esimerkkejä antaakseni ne ovat muun muassa puhelimissa toimivia henkilökohtaisia avustajia, mutta ne voivat myös olla osakkeita ostavia ja myyviä huippuälykkäitä järjestelmiä.

Mikä henkilökohtainen avustaja? Henkilökohtaiset avustajat kehittyvät koko ajan ja ne ovat enemmän ja enemmän ajan tasalta kaikista arjen asioista. Ne ehdottavat käyttäjälle asioita, joilla helpotetaan elämää eli ei tarvitse ajatella niin paljon itse. Esimerkiksi voidaan ottaa sää, eli kun avustaja seuraa säätietoja se ehdottaa käyttäjää ottamaan sateenvarjon mukaan, jos sääennusteessa on luvattu sadetta.

Botit ja puoliautomaattiset botit ja miten ne eroavat toisistaan? Botilla siis tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka toimii sille määriteltyjen toimintaohjeiden mukaan. Nämä ovat käteviä varsinkin suurta työmäärää, toistoa, jatkuvaa päivystystä ym. vaativissa tehtävissä, hyvänä esimerkkinä tästä on hakuohjelmat. Liike-elämässä botit ovat suureessa osassa ja auttavat monessa asiassa. Esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalalla monet näillä aloilla toimivat yritykset käyttävät botteja IT-järjestelmissään. Botit ovat esimerkiksi todella paljon nopeampia tekemään päätöksiä esimerkiksi pörssikaupassa kuin ihminen. Ne pystyvät käymään läpi vakuutushakemuksia, mutta usein tällöin on kyseessä puoliautomaattinen botti eli se siis käy läpi kaiken selvitystyön, mutta ihminen käy läpi ehdotuksen ja tekee lopullisen päätöksen.

Nykyään meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää älyohjelmia ja botteja ja ne ovatkin yleistyneet yksityishenkilöiden keskuudessa. Selkeästi suosituimpia ovat puheohjatut apuohjelmat kuten iPhonen Siri tai Googlen vastine Google Now. Äänikomentojen avulla voidaan ohjelmaa ohjata soittamaan puhelu, lähettämään tekstiviesti, avaamaan sovellus, saadaan kysymällä säätietoja jne.

Lähde:

https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/5-trendiae-aelyohjelmia-ja-botteja/

#älyohjelma #botti

[futureofdigi]

Mitä on Big Data?

Big Datasta ei löydy täysin selkeää määritelmää. Usein voidaankin ajatella, että Big Data on Excel taulukon kaltainen työkalu, jossa on satoja jopa miljardeja rivejä tietoja ja tietoa on leveästi tarkoittaen sitä, että taulukossa on paljon sarakkeita. Rivimäärä yksissään ei tee kuitenkaan datasta Big Dataa.

Jotta data voidaan luokitella Big Dataksi sen on oltava yksityiskohtaisempaa. Mitä tällä sitten tarkoitetaan? Ajatellaanpa itse analysointia. Jos data koostuu yksittäisestä tapauksesta sen sijaan, että saadaan dataa, jossa on paljon tapahtumia, mutta heikommin kuvattuna, niin voidaan todeta, että yksittäisestä tapahtumasta saatu data on yleensä rikkaampaa. Datassa tärkeää on laatu, ajallisuus, se, että se on asiaan/ilmiöön/ongelmaan liittyvä ja ennen kaikkea se, että dataa oltava saatavilla.

Kaikki data ei kuitenkaan ole käyttökelpoista. Minkälainen data sitten on käyttökelpoista? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta voidaan kuitenkin todeta, että perusvaatimuksia käyttökelpoiselle datalle on se, että se on hyvänlaatuista. Huomionarvoista on kuitenkin se, että datan ei kuitenkaan tarvitse olla täydellistä, sillä muuten ei ikinä päästäisi aloittamaan analyysia. Yleensä aloitetaan siitä, että otetaan itse data tarkasteluun ja sitä analysoitaessa huomataan, millaisia haasteita siinä on. Datan on myös oltava ajantasaista, mielellään liityttävä tähän hetkeen ja oltava saatavilla järjellisessä ajassa. Datan on oltava relevanttia eli asiaan kuuluvaa ja tärkeää on huomioida myös se, että sillä voidaan ottaa kantaa johonkin käsillä olevaan ongelmaan, jota ei välttämättä vielä tiedetä, kun data otetaan käyttöön. Tämä saatu perusvaatimukset täyttävä data ei kuitenkaan välttämättä ratkaise ongelmaa, mutta juuri dataa tutkimalla saadaan tietoa siitä, mitä tietoa tarvitaan lisää, jotta saadaan ratkaistua. Tärkeää on siis kokeilla, mitata ja tehdä uudestaan ja uudestaan ja tehdä näin pitkällä aikavälillä, jotta saadaan tuloksia.

[futureofdigi]

Digitalisaatio apunamme nyt

Maailmamme on muuttunut nyt lyheyn ajan sijaan ja digitalisaation merkitys on noussut valtavasti niin työelämässä kuin myös koulutuksessa.

Microsoft Teams on saanut miljoonia käyttäjiä lisää lyhyessä ajassa, monen työpaikan siirryttyä etätyöskentelyyn ja ottaessa Microsoft Teamsin aktiivisesti käyttöön. Tämän seurauksena Microsoft Teams jopa ylikuormittui hetkeksi, mutta onneksi tämä ongelma saatiin ratkaistua nopeasti, joskaan ei kertayrittämällä. Yritysten VPN:t joutuvat nyt koville ja ainakin omakohtaisesti tiedän, että yrityksessäni on nyt panostettu entistä enemmän VPN:n toimintaan ja sen tehoon, jotta voidaan mahdollistaa sujuva etätyöskentely ja tarjota toimivat työkalut etätyöskentelyyn.

Myös koulut ovat uuden edessä ja tämä aika vaatii opettajilta paljon. Viimeistään nyt jokaisen koulun on otettava todellinen digiloikka digitalisaation maailmaan. Suurin osa opiskelijoista, oli sitten kyse alakoulusta, yläkoulusta, lukiosta, korkeakoulusta, käy nyt etäkoulua. Pienemmille opiskelijoille voi olla hankalaa ymmärtää tämä käsite ja haasteita syntyy siinä, että saadaan pienet opiskelijat ymmärtämään, että nyt ei olla lomalla vaan etäkoulussa. Oma neljäsluokkalainen totesikin, että on kivaa olla niin kuin lomalla, kun ei tarvitse olla koulussa, paitsi, että on kyllä ikävä koulun pihaa ja välkkiä. Tilanne on nyt mielenkiintoinen ja vaatii paljon koulujen lisäksi myös perheiltä. Nykypäivänä olisikin vaikeaa kuvitella toteutettavaksi tätä ilman digitalisaatiota. Nyt saadaan järjestettyä etäoppitunteja digitaalisesti, saadaan kokeilla eri sovelluksia opetuksessa, WhatsAppia hyödynnetään keskusteluun ja tehtävien kuvaamiseen, ohjataan käyttämään erilaisia opettavia pelisovelluksia ja ohjattiinpa musiikin tunti suorittamaan balettia katsoen, eli kyllä kulttuuriakin saadaan mukaan hyvin etänä. Ehkä hauskin keksintö lapseni opettajalta oli tämän viikkoinen yhteiskuntatiedon tunti, jossa tehtävänä oli ensin katsoa video imurin anatomiasta ja sen jälkeen tutustua imuriin imuroimalla kaikki asunnon huoneet ja sen jälkeen toteamalla kuinka siistiä on. Ilahduttaavaa on, että monet digitaaliset palvelut tarjoavat nyt ilmaista käyttömahdollisuutta. Zoom on tullut monelle tutuksi oppituntien pitämisessä. Digitaaliset palvelut saavat näin tunnettuvuutta lisää ja moni löytää uusia mahdollisuuksia digitalisaatiosta. 

Voinkin todeta, että opiskelusta voidaan saada ehkä jopa monipuolisempaa ja antoisampaa ja toivonkin, että tätä suurta digitaalista loikkaa, jonka varsikin koulut ovat ottaneet, ei unohdeta, kun taas palataan normaalin kouluarkeen. Ja toivon myös, että työpaikoilla muistetaan jatkossakin etätyön mahdollisuus, sillä nyt on mahdollista saada se hyvin toimivaksi ja nyt kun sitä testataan vähän pakon kautta, nähdään miten se toimii ja saadaan hiottua se toimivaksi ja näin se saadaan palvelemaan paremmin yrityksiä ja sen työntekijöitä.

#digitalisaatio #koulutus #etätyö #etäkoulu

[futureofdigi]

Avainsana ja sen tärkeys

Hakukoneoptimointia koskevassa blogissani tuli jo esille oikeanlaisten avainsanojen tärkeys, joten nyt paneudun avainsanoihin hieman enemmän. Tätä varten löysin useitakin mielenkiintoisia lähteitä netistä ja mielestäni Miia Ylisen blogissa sekä Kanava.to sivulla olleessa artkkelissa oli mielenkiintoista tietoa koskien avainsanoja ja niiden tärkeyttä hakukoneoptimoinnissa. 

Ihan vieras aihe tämä ei ollut minulle, sillä olinhan tehnyt eräälle yritykselle Sosiaalisen median markkinointisuunnitelman, jossa pohdin laajastikin markkinointiin soveltuvia avainsanoja juuri kyseisen yrityksen tuotteeseen sopien antaen heille runsaasti tietoa ja ideoita.

Avainsanat siis ovat sanoja, sanayhdistelmiä tai lauseita, muodostuen siis yhdestä kolmeen sanasta, joiden avulla ihmiset löytävät haluamiaan yrityksiä hakukoneista. Ja jotta ihmiset löytävät yrityksen tuotteet tai palvelut on avainsanat valittava oikein ja käytettävä oikealla tavalla. Avainsanojen on liityttävä yrityksen myytävään tuotteeseen tai palveluun ja niillä on oltava kaupallinen tarkoitus. Avainsanoja on oltava useampi, yksi ei riitä ja ne on valittava tarkkaan. Usein ihmisten hakiessa tuotetta tai palvelua Googlesta, he ovat jo valmiita ostamaan ja sen vuoksi oleellista on määritellä tarkasti, millä hakusanalla tai sanayhdistelmällä potentiaalisen asiakkaan olisi päädyttävä yrityksen sivulle. Hakutermien eli avainsanojen määrittelyn jälkeen yritys pystyy käyttämään niitä sivuillaan ja näin tuottamaan juuri oikeanlaista ja optimoitua sisältöä, jotta saat parempaa hakunäkyvyyttä Googlessa.

Hakukoneoptimointia ei voida tehdä ilman, että määritellään avainsanat. Hakukoneoptimointi onkin tässä avainasemassa, sillä pääsääntöisesti avainsanojen avulla autetaan Googlea tunnistamaan sivuston sisältöä sen suorittaessa sivuston indeksointia. Google siis käy läpi sivuston ja luo sen jälkeen itselleen tietokannan pystyäkseen tarjoamaan hakutuloksia hakijoille nopeasti.  Avainsanoja kannattaa siis miettiä pitäen mielessään hakukoneoptimointi, sillä näin autetaan kohderyhmää löytämään etsimänsä tieto juuri sieltä mistä toivotaan, yrityksen sivujen näkyvyys kasvaa Googlen hakutuloksissa ja myös kävijämäärä sivustolla kasvaa.

Lähteet:

Kanava.to 2020. Avainsanat ja hakukoneoptimointi. https://kanava.to/avainsanat-ja-hakukoneoptimointi/

Mia Ylinen 2019. Avainsanojen käyttö nettisivuilla. https://miiaylinen.fi/avainsanojen-kaytto-nettisivuilla/

#avainsana #hakukoneoptimointi #seo

[futureofdigi]

SEO eli hakukoneoptiointi + vinkkejä

SEO eli hakukoneoptimointi on yksi erittäin tärkeä osa yrityksen digitaalistrategiaa. Tutkin hakukoneoptimointia jo erään kurssin yhteydessä, jossa tein digitaalisen markkinoinnin suunnitelman eräälle yritykselle ja luin myös Digimarkkinonti.fi sivulta heidän blogiaan hakukoneoptimoinnista.

Hakukoneiden optimoinnin tarkoituksena on saada enemmän kävijöitä yrityksen verkkosivustoille hakukoneista. Näistä yksi tärkeimmistä on Google sillä, kun joku haluaa tai etsii tietoja joko juuri tietyn yrityksen tuotteesta tai palvelusta tai etsii ihan mitä yritystä vain, hän kirjoittaa useimmiten haun juurikin Googleen. Voidaan siis todeta, että hakukoneiden optimoinnin tavoitteena on siis saada yrityksen verkkosivusto hakutuloksissa mahdollisimman korkealle avainsanoilla ja lauseilla, jotka kuvaavat parhaiten yrityksen tuotteita tai palveluita.

Yrityksen sivuston on tarjottava laadukasta sisältöä, jotta esim. Google nostaa sitä hakutuloksissa ylöspäin sivulla. Yrityksen sivusto on siis optimoitava teknisesti niin, että sen sisältö ja rakenne ovat helposti ymmärrettävissä myös Googlelle.

Jotta hakukoneoptimoinnissa sijoittuu hyvin, on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

o Asiaankuuluvat termit

o Käyttäjäkokemus (asiakkaiden käyttämä aika sivustossa, vieritys)

o Tuoreus ja sisällön laatu (mielenkiintoisempi, osuvampi)

o Sosiaaliset signaalit (jakaminen sosiaalisessa mediassa on arvokasta Googlelle ja kun jokin on suosittu Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa jne., se tarkoittaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita kyseisestä tiedosta. Joten se ansaitsee näkyvyyden myös hakukoneiden tuloksissa)

o Mobiilioptimointi (on erittäin tärkeää, että sivustot toimivat hyvin mobiililaitteissa, koska yhä useammat ihmiset käyttävät mobiililaitteita netin käytössä)

o Sivunopeus (verkkosivuston nopeus on tärkeä SEO-tekijä ja se on ratkaisevan tärkeä mobiilikäyttäjille. On totta, että nopeampi latausnopeus vastaa parempaa käyttökokemusta ja resurssien parempaa käyttöä)

o Linkkisuosituksia (mitä enemmän muilta sivustolta on linkkejä halutulle sivustolle, sitä korkeammalle Google sivuston rankkaa)

Hakukoneoptimointi on pitää siis sisällään keinoja, joilla saadaan ihmiset löytämään haluttu verkkosivu, kun he etsivät tietoa tuotteesta tai palvelusta. Ja yritykselle on erittäin tärkeää pitää mielessään sivujaan tehdessä, oli sitten kyse verkkosivusta tai sosiaalisen median sivuista, aina hakukoneoptimointi ja suunnitella ne niin, että ne ovat hakukoneystävällisiä.

Lähteet:

Suomen digimarkkinointi Oy. Mitä hakukoneoptimointi (SEO) on? https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-hakukoneoptimointi-seo-on

#seo #hakukoneoptimointi #sijoitu hakukoneoptimoinnissa

[futureofdigi]

Tekoäly, mikä se on ja pitääkö olla huolissaan

Tietokoneen kansioita siivotessani tuli eteeni erään suorittamani kurssin tehtäviäni. Kurssi piti sisällään datan käsittelyä, analysointia ja puhuttiinpa siinä tekoälystäkin ja innostuinpa lukemaan tekemiäni tehtäviäni, ja siitä syntyi idea tähän blogiin eli tekoälyn pohdintaan ja sen miettimiseen, että pitääkö sen vuoksi olla huolissaan.

Ei ole olemassa suoranaisesti standardia siitä, mitä tekoäly tarkoittaa. Se ei ole yksittäinen sovellus tai malliperhe tai ratkaisutapaakaan vaan se on jaettava erillisiin komponentteihin.

Tekoäly tarvitsee dataa, malleja, algoritmeja, menetelmiä ja sen tehtävänä on oppia tämä data ja siitä löytyvät ilmiöt, tekoäly tarvitsee opetusta ja materiaalia mistä oppia. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Netflix. Jokainen on varmasti huomannut, että jo pienenkin käytön jälkeen Netflix alkaa suosittelemaan meille ohjelmia ja niistä tulee mainoksia itse Netflixiin ja myös sähköpostiin. Näin voidaankin todeta, että Netflixin taustalla toimii ns. tekoäly, joka rekisteröi mitä tilaaja katsoo ja suosittelee sen perusteella tilaajalle eri ohjelmia katsottavaksi. Usein Netflixissä on useampi käyttäjä ja tämä suosittelu toimiikin hienosti niin, että Netflix suosittelee jokaiselle käyttäjälle hänelle saadun datan pohjalta valittuja ohjelmia, joten esim. lapsille ei suositella aikuisten ohjelmia. Kun asian hahmottaa näin ei tekoäly olekaan niin mystinen ja vaikea tajuta.

Edellinen esimerkki auttaa myös ymmärtämään muunkin mainonnan kohdentamista. Esimerkiksi kun selaat auton ostoaikeissa nettisivuja niin kas kummaa, kun kohta esim. Facebookissa alkaa sivussa pyörimään automainoksia. Kaiken takana on tekoäly, joka analysoi saamaansa dataa netinkäytöstä ja yhdessä muiden alustojen kanssa kohdentaa mainontaa.

Tekoälyn ei ole missään nimessä tarkoitus korvata ihmistä vaan helpottaa elämäämme. Jos ajatellaan vaikka lääkäreitä, niin datan ansiosta ei korvata asiantuntijaa vaan annetaan hänen keskittyä juuri siihen missä asiantuntemusta tarvitaan. Ja moni asia on meille muuttunut jo arkipäiväiseksi, jos ajatellaan vaikka liiketunnistinta, joka lähti liikkeelle siitä, että alettiin tunnistamaan liikkuvasta videokuvasta kasvoja. Sana tekoäly on siis hävinnyt liiketunnistimesta ja liiketunnistin on muuttunut meille itsestään selväksi asiaksi tekoälyn kadotessa sen taakse. Ja tämä oli vain yksi esimerkki.

Koen tekoälyn siis mahdollisuudeksi ja en ole siitä varsinaisesti huolissani. Toki tulevaisuudessa voi sen vuoksi mennä työpaikkoja, mutta haluan olla optimisti ja luotan siihen, että menetettyjen työtehtävien tilalle kehittyy muita työtehtäviä, joissa ihminen on tarpeen. Kuten edellisessä blogissa kirjoitin, ei tekoäly voi korvata ihmisen tunneälyä ja empatiaa.

[futureofdigi]

Empatia ja tunneäly digiajassa

Tällä viikolla osallistuin Future Forerunners -tapahtumaan, jossa puhuttiin paljon digitalisaatiosta. 

Yksi erittäin mielenkiintoinen puhuja oli aivotutkija Katri Saarikivi. Katri Saarikivi on töissä Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, jossa hän johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia. Tämän lisäksi hän auttaa työorganisaatioita hyödyntämään uusinta tutkimustietoa ja toimii kouluttajana ja puhujana.

Katri Saarikiven puhe tapahtumassa sai minussa heti heräämään kiinnostuksen pyytää hänet työpaikalleni, jossa tällainen tietoisku vähän laajempana olisi todella tervetullut. Jotenkin tuntuu, että on vain kiire kehittää palveluja ja ottaa digitaalisuuttaa enemmän ja enemmän mukaan unohtaen miltä tämä kaikki työntekijöissä tuntuu ja miten se heihin todella vaikuttaa. Ja kaiken kaikkiaan kaikessa kanssakäymisessä empatialla ja tunneälyllä on suuri vaikutus.

Saarikivi puhuikin tapatumassa siitä, miten voisimme kehittää tunneälyä ja empatiaa digiajassa. Huomion arvoista on se, että vaikka digitalisaatio ja tekoälyt ovat kehittyneet kovasti ei tekoäly ole ainakaan vielä oppinut ihmisen laajaa tunneälyä ja ihmisen empatiakykyä. Empatialla on suuri merkitys vuorovaikutustilanteisiin, tapahtuu se sitten kasvokkain tai verkossa, sillä empatian avulla ymmärrämme toisten ajatuksia ja ymmärrämme toisten tunteita.

Yksi itseänikin erityisesti kiinnostanut aspekti Saarikivin puheessa oli se, miten digitalisaatio ja varsinkin kaiken maailman sosiaaliset mediat ovat vaikuttaneet netissä empatiaamme. Digiympäristössä on vaikeaa välittää tunnetietoa ja näin empatia usein estyy ja monessa sosiaalisessa mediassa huomaa usein, miten empatia on kadonnut. Usein tuntuukin, että kun kirjoitetaan someen, unohdetaan, että kirjoitetaan toiselle ihmiselle. Koetaan, että somessa on ehkä helpompaa purkaa turhautuneisuuttaan ja kiukkuaan, kuin kasvokkain toisen ihmisen kanssa. Ihmisen kontrolli heikkenee hänen ollessa väsynyt tai stressaantunut. Ja toki myös se, että ei tunneta ihmisiä joille kirjoitetaan helpottaa empatian unohtamista.

Tähän liittyen Saarikivi näytti meille kaksi esimerkkiä somekeskusteluista. Toinen oli teinien keskustelu ja siellä loppukommenttina oli laitettu hienosti “Olisit voinut sanoa sen nätimmin” ja tämä tulisikin pitää mielessä aina kuin someen kirjoittaa. Tämä kannattaa muistaa varsinkin silloin, kun tunnetila on huono, miettiä ennen kirjoittamista, että miltä minusta tuntuisi, jos joku kirjoittaisi näin. 

[futureofdigi]

Digitaalinen tulevaisuus

Ptääkö olla huolissaan digitaalisesta tulevaisuudesta?

Tämä ajatus jotenkin nousi päällimmäisenä mieleeni katsoessani  Microsoftin, sekä varsinkin Keiichi Matsudan videoita, joissa maalailtiin tulevaisuuden digitaalisuuden kuvaa. Keiichi Matsudan video herätti huolta tulevaisuuden digitaalisesta elämästä, kun taas Microsoftin video antoi positiivisemman kuvan digitaalisesta tulevaisuudesta, joskin jotenkin utopistisen.

Tulevaisuudessa digitaalisuus tulee näyttelemään yhä suurempaa osaa ja ei käy kiistäminen, että digitaalisuus ja teknologia kehittyvät koko ajan ja tavoitteena on elämän helpottaminen. Siitä saadaan apua arkeen, se tulee helpottamaan työelämää, se vaikuttaa opetuskulttuuriin, tutkimukseen ja moneen muuhun asiaan. 

Tämä tuli hyvin esille Microsoftin videolla, jossa maalailtiin tulevaisuuden digitaalista maailmaa pääsääntöisesti miellyttävällä tavalla ja hyvin havainnollistavasti. Se näytti, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää yhä uusilla keinoilla opiskelussa, matkustaessa, työelämässä, tutkimuksessa ja arjessa. Video luo miellyttävällä, mutta hieman sekavalla tavalla vision maailmasta, jossa emme ole sidottuja tavalliseen tietokoneeseen vaan voimme laajentaa näyttöjä lähes joka puolelle ja datan selailu ja liikuttaminen on helppoa. Elämämme muuttuisi moneksi näytöksi ja näyttöinä voisivat toimia lähes mitkä pinnat vain. Video antoi kuvan, että mikä vain tuote tai esine voisi olla interaktiivinen kuten esimerkiksi videolla näytetty sanomalehti, josta saattoi mobiiliin tapaan vetää pois ei haluttuja artikkeleita ja johon pystyi siirtämään haluamansa kuvan ja käyttää esim. pohjapiirustuksena. Selkeästi ainakin yritettiin antaa kuva, että kaikki tulee helpottumaan. Kaikki tuntuisi tämän katsottua olevan mahdollista, mutta enpä usko, että ihan lähitulevaisuudessa.

Keiichi Matsudan videossa taas koko elämä oli yhtä suurta peliä, jossa ärsykkeitä on kosolti. Ihminen näytettiin osana omana virtuaalielämää, jossa tavallinen arkinen hälinä suljettiin pois ja jäljellä on vain oma pelimaailma sen hälyineen. Jotenkin tuli tunne, että elämä on yhtä peliä, jossa kaikilla toiminnoilla keräät itsellesi pisteitä vailla tietoa miksi. Ja voi sitä kauhistusta, kun systeemi katuu, kaikki pasmasi menevät aivan sekaisin etkä tiedä mitä sinun pitäisi tehdä. Tämä video on täydellinen vastakohta Microsoftin videolla ja sen tarkoituksena lienee esittää millaisessa ärsykkeiden maailmassa elämme ja millaiseksi ärsykkeiden viidaksi se voi muodostua tulevaisuuden digitaalisuuden myötä.

Joten pitääkö olla huolissaan? Jossain määrin ehkä, jos näitä videoita katsoo, mutta totuus on mielestäni jossain näiden videoiden välimaastossa. Digitaalisuus tulee kehittymään ja toivon mukaan se tulee auttamaan meitä enenevässä määrin, mutta ei kuitenkaan korvamaan inhimillisyyttä ja ihmistä itseään.

#digitulevaisuus #digital future