#adoben

[duwitogowec]

Pdf muotoon tallentaminen word 2003

 PDF MUOTOON TALLENTAMINEN WORD 2003 >>Download (Herunterladen) vk.cc/c7jKeU

  PDF MUOTOON TALLENTAMINEN WORD 2003 >> Online Lesen bit.do/fSmfG

            Adoben kehittämä PDF-tiedostomuotoa ei pysty sellaisenaan muokkaamaan, mutta tiedoston voi helposti muuntaa doc-tiedostoksi. Mikäli laitteeltasi löytyy Word 2013 tai sitä uudempi versio, onnistuu PDF-tiedostojen muuntaminen doc-tiedostoiksi todella helposti. Jos sinulla ei ole kohtaa Tallenna Adobe PDF -tiedostona, valitse kohta Tallenna nimellä. Kun olet painanut Tallenna nimellä -kohtaa, sinulle aukeaa tallennusivu. Kun painat Word-asiakirjan kohdalla olevasta painikkeesta, sinulle aukeaa luettelo tiedostomuodoista, joista valitset kohdan PDF. Valitse käytettäväksi tiedostotyypiksi PDF; Klikkaa "Asetukset/Options" Laita rasti kohtaan "ISO 19005-1 compliant (PDF/A)" Paina "OK" Anna tiedostolle haluamasi nimi; Valitse tallennushakemisto; Paina "Tallenna" LibreOffice Writer. Avaa opinnäyte Writeen; Valitse "Vie PDF:änä/Export as PDF" Laita rasti kohtaan "PDF/A-1a" Paina "Vienti/Export" PDF-tiedoston voi viedä Word-tiedostomuotoon (DOCX tai DOC) tai Rich Text Format (RTF)-muotoon. Valitse Acrobatissa Työkalut > Vie PDF ja sitten Microsoft Word tai Word 97-2003 -dokumentti. Käytettävissä ovat seuraavat asetukset, kun napsautat (asetukset) -kuvaketta:

, , , , .

[joceniwociro]

Olympus mode emploi

  OLYMPUS MODE EMPLOI >> DOWNLOAD LINK vk.cc/c7jKeU

  OLYMPUS MODE EMPLOI >> READ ONLINE bit.do/fSmfG

        olympus endoscopie olympus nouveautéolympus medical systems olympus tough tg 6 mode d'emploi mode d'emploi olympus omd em5 mark iii olympus omd em5 mode d'emploi

<br> olympus camera

<br>

<br>

<br>

<br> </p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>L'impression ou la visualisation de la notice d'utilisation de l'appareil photo Olympus PEN FT en fichier PDF nécessite le logiciel Adobe Acrobat Reader

Cette notice a été ajoutée le Dimanche 8 Aout 2013. Liens commerciaux. Le mode d'emploi appareil photo compact à objectif OLYMPUS OM-D E-M5, OLYMPUS OMD

Manuels Appareil photo Olympus. Recherchez votre Appareil photo et Olympus Appareil photo mode d'emploi Olympus Tough TG-6. mode d'emploi 166 pages

Mode d'emploi détaillé Olympus OM-40 Program. notice d'utilisation de l'appareil photo Olympus OM-40 Program en fichier PDF nécessite le logiciel AdobeNous vous remercions d'avoir acheté un appareil photo numérique Olympus. Cette notice concerne le flash fourni et est tout particulièrement destinée aux.

GRATUIT ! Ce site permet de télécharger le mode d'emploi OLYMPUS OM-D E-M10 en Français. Télécharger mode d'emploi, notice, manuel quelque soit la marque.

Nous vous remercions d'avoir acheté un appareil photo numérique Olympus. Reportez-vous à «« OLYMPUS A-GPS Utility » Mode d'emploi » sur le site.

Bienvenue sur la page de recherche des modes d'emploi Olympus Medical (mode d'emploi). Comment rechercher des modes d'emploi: Entrez le numéro de référence

</p><br>https://tukibujosux.tumblr.com/post/692255320337252352/weider-ab-crunch-trainer-ii-mode-demploi-samsung, https://tukibujosux.tumblr.com/post/692255320337252352/weider-ab-crunch-trainer-ii-mode-demploi-samsung, https://tukibujosux.tumblr.com/post/692255441013620736/pfaff-tipmatic-1051-mode-demploi-samsung, https://tukibujosux.tumblr.com/post/692255320337252352/weider-ab-crunch-trainer-ii-mode-demploi-samsung, https://tukibujosux.tumblr.com/post/692255441013620736/pfaff-tipmatic-1051-mode-demploi-samsung.

[godsbeautifulcreations]

Stuck in the sun

by Jan Westman •

#junkyard #junk car #junk #Rusty Car #rust #adoben #Autos #automobile #automotive #transportation #transport

[parsakaalimato]

apuaaa auttakaa oon tunnin ettiny sitä postausta jossa luetellaan adoben tuotteet ja niitten ilmaiset vastineet (koska vitun adobe) MUTTA EN LÖYDÄ ADKAJMSKMN koska ajattelin että hei tämäpä on kätevä postaus tämän tägään muistiin itelleni ja sitten EN TEHNYT SITÄ

#vittu #apua #suomeksi #saatana #suomitumppu

[fromthedeskpile]

Photoshoctober returns once again with Photoshoctober II - The Adobening!

#Photoshops And Such #Photoshoctober II #Photoshoctober

[friendlyneighborhoodtree]

3 good things a day

- senior sunrise! woke up at 5 and got starbucks w adoben’s player and then sat on the football field w my pirates dnd crew and played paranoia and telephone and took pics of each other and got free food

- think i’m officially initiated into the theater class cause i got dragged into t posing w all the guys in the class (and a couple girls) around the freshman newbie it got kinda out of hand and also vic stopped doing the “i cant get within 5 feet of you cause you’re gonna distract me” act

- old/new dnd group! got to play felix for the first time and even tho the 4th player (who dms my other games) couldn’t be there, i still had a surprising amount of fun cause the players fixed their old characters so they weren’t miserable to interact with

- i got mad exhausted and grumpy cause of like lack of food and water and sleep and way too much heat and had to like take a half hour before we started dnd and one of the other players who i have a hard time getting along with was surprisingly really nice and was concerned that i was ok when he thought i was asleep

- got to spend a couple hours w vic for the first time in a minute n it was good

#8-23-19 #3 good things #tree n d #galo tag #friendly neighborhood tree

[phthalodon]

VAAN MISTÄ ALOITTAISIN?

Yritän nyt siis toden totta kursia kokoon syyspuolen MEDIA-ALALLA TOIMIMISEN OPINTOKOKONAISUUDESTA, joka on siis tutkintoon pakollisena kuuluva 15 osaamispisteen jakso. tätä kestää ensi vuoteen viikolle 9 asti, ja täten nyt ja tässä lupaan itselleni, että ensi vuonna KIRJOITAN BLOGIA SÄÄNNÖLLISESTI.

Jakso koostuu siis siitä, että me kuvataideopiskelijat tappelemme teknologian kanssa. Ei kun... tiivistettynä: opimme jakson aikana keskeisiä asioita valokuvauksesta ja videokuvauksesta ja editoinnista, hieman animointia ja graafista suunnittelua, elokuvan historiaa sekä tutustumme yleisemmin mediakenttään.

Suurin haaste tähän mennessä on muodostunut Adoben ohjelmien oppimisesta sekä siitä, että opettajat vaihtuvat! Ateljeessa ehti jo tottua tuttuun ja turvalliseen. Kaikeksi onneksi opettajat ovat tosi mukavaa ja osaavaa porukkaa!

[meidinjaus]

Adobando carnes

Las carnes (res, cerdo, pollo, pescado) son la principal proteína que consumimos en nuestras comidas. Por eso me gustaría compartirles algunos consejos para que siempre sirvan en su mesa carnes con un excelente sabor.

1. Adoben las carnes con anticipación. Lo ideal es de un día para otro. Una vez adobada conservar en nevera hasta el momento de la preparación.

2. Elijan adobos variados. Exploren nuevas hierbas y sabores. Procuren no utilizar condimentos procesados. Es mejor siempre elaborar sus propios adobos. Además así le van dando a su cocina un toque distintivo y especial.

3. Cocine a fuego lento. Las carnes adobadas requieren una cocción progresiva para que puedan entregar todo su sabor. No cocine a altas temperaturas las carnes. Simplemente obtendrá un alimento seco y quemado por fuera y crudo por dentro.

Adobo para carne de cerdo:

Machacar en un mortero ajos, cebolla larga, jengibre, sal, azúcar morena y pimienta. Agregar un poco de aceite y frotar las piezas de carne unos 3 minutos, hasta lograr que se impregnen muy bien con el adobo. Guardar en recipiente plástico tapado.

Adobo para pollo:

Machacar en un mortero ajos, romero, laurel, sal y cilantro. Agregar un poco de aceite y frotar las presas de pollo unos 3 minutos, hasta lograr que se impregnen muy bien con el adobo. Agregar jugo de limón, frotar un poco más y guardar en recipiente plástico tapado.

Adobo para carne pescado frito:

Machacar en un mortero ajos, eneldo y sal. Agregar un poco de aceite y frotar los pescados o los filetes unos 3 minutos, hasta lograr que se impregnen muy bien con el adobo. Guardar en recipiente plástico tapado. Al momento de freír, pasar por un poco de harina de trigo. Esto hará que queden más crocantes y no se peguen a la sartén.

Adobo para carne de res:

Machacar en un mortero ajos, sal y pimienta. Cortar trozos de cebolla larga y aplastarlos con la mano del mortero. Agregar un poco de aceite y frotar las piezas de carne unos 3 minutos, hasta lograr que se impregnen muy bien con el adobo. El jugo que soltó la cebolla larga es el toque secreto. Guardar en recipiente plástico tapado.

#Meidinjaus #Consejosdecocina

[freeaccountgo]

Adobe Free Accounts 2021 | Creative Cloud Free ID

If you are interested in web design or have heard of photography and adobe programs. By having the adobe creative cloud where all adobe programs are together, you can access all programs with a single panel. With this easy-to-use program, your budget is protected and you do not have to open different accounts. Freeaccountgo released free entries for adobe creative cloud, which attracted great attention. With approximately 50 free adobe accounts, you can access many adobe programs for 1 month free of charge. You can get one of these free adobe accounts by checking our website.

Check Out Freeaccountgo For Adobe Free Accounts!

If you need any Adobe program, you can check our website and get one of the free adobe creative cloud entries. Adobe creative cloud allows you to access many applications. With these accounts we publish, you will be able to log into your adobe account free of charge for at least 20 days. If you need a free adobe account, you can check our website.

Use All Adobe's Products Free for 1 Month

All free adobe accounts email and passwords published on Freeaccountgo have 1 month usage right. Most of these accounts are trial versions. With the agreements made by Adobene in different countries, free entries with this trial version are obtained. If you are a professional web design professional or someone involved in photography, you can check out our website for free adobe accounts.

#free adobe accounts #adobe creative cloud #free account go

[potkukelkka]

Kestävän kehityksen graafista suunnittelua

KUUNTELE ARTIKKELI SOUND CLOUDISSA >>

Lypsää kuin Iisakki naapurin lehmää

Mainos- ja mediatoimistot ovat kautta maailmanhistorian kantaneet mainetta veretseisauttavasta hinnoittelustaan sekä bruncheilla notkuvista Creative Directoreistaan ja UX Developereista, joiden burberrykuosiset AppleWatch rannekkeet ja merkkikengät narisevat uutuuttaan. Mielikuva on imelä, muttei täysin väärä!

On nimittäin ihan totta, että monet toimistot lypsävät häikäilemättömästi asiakkaitaan kuin Iisakki naapurinsa lehmiä. 

Tämä on mahdollista osittain sen vuoksi, että toimialaan sisältyy tietynlaista mystiikkaa. Graafista suunnittelua pidetään taiteenlajina, jota vain erityinen ihmistyyppi tai vain se tietty mainostoimisto ymmärtää. Se on jotain “Zen”. Se on tajunnanvirtaa. Se on jotain minkä vain joku nimekäs pikselinveivaaja osaa...

Jokaisessa ammattialassa vaaditaan tietynlaisia luontaisia kykyjä ja opittuja tai kehitettyjä taitoja. Graafisen suunnittelun alalla näiden taitojen omaksumista pidetään yliluonnollisena kykynä, jonka vain harva valittu saa kosmisena lahjana. Ja vain heistä tulee mainostoimistoissa työskenteleviä guruja. Ja siksi he voivat hinnoitella työnsä aivan miten haluavat - ja siksi asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Mitä sait vastineeksi?

Kun yrityksesi on sitten maksanut verkkosivu-uudistuksesta tai graafisen ilmeen suunnittelusta hyvinvarustellun henkilöauton verran, on hyvä kysyä: Mitä konkreettista tuolla hinnalla saimme? Mitä omistamme? Missä se fyysisesti on?

Saitko www-sivuston, joka kokonaisuutena on sinun? Vai jäikö jalkasi oven väliiin ja maksat valmistuneesta sivustosta ylläpitomaksuja, lisenssimaksuja, kolmannen osapuolen sähköpostikuluja jne jne?

Mitä tapahtuu, jos haluat lopettaa yhteistyön www-sivut valmistaneen mainostoimiston kanssa? Katoaako Opelin verran maksanut sivusto diilin purkamisen yhteydessä bittihelvettiin vai onko sivusto konkreettisesti sinun?

Ostitko auton, johon et saanutkaan avaimia?

Mennään vielä enemmän mystiikan ja immateriaalisen ihmetyksen viidakkoon ja mietitään yritysilmettäsi / graafista suunnitelmaa, jonka hinnalla olisit saanut Citroen C3 henkilöauton, haluamallasi väriteemalla ja talvivarustelupaketilla.

Mitä sait tuon diilin yhteydessä? Ovatko logo, kuvituskuvat, graafiset elementit tai vaikka valitut fontit yrityksesi käytettävissä ja jatkojalostettavissa vai pidättääkö mainostoimisto veto-oikeuden aineistoon siten, että mitä ikinä haluatkaan graafisen ohjeistuksen mukaan tuottaa – se pitää tilata erikseen suunnitelman laatineelta toimistolta, koska sinulla ei oikeasti ole mitään noista palikoista itselläsi tai yritykselläsi käytettävissä.

WTF? *What the FONT?!

Asia kulminoituu monesti mm. fontteihin. Siis kirjaintyyppeihin. Tiedät varmaan? Ne erilaiset kirjaimet kuten Arial, Times New Roman, ja se kuuluisa Comic Sans. 

Graafiset suunnittelijat käyttävät oikeasti aikaa yritys- tai brändi-ilmeen kirjaintyyppien valintaan. Fontit tukevat ja luovat visuaalista viestiä. Jokaisella kirjaintyypillä on karaktääri, fiilis, ilme, tunnelma... (Puhuin aikaisemmin siitä mainostoimistojen mystiikasta. Tämä fonttien tunnelma voi kuulostaa siltä, mutta fonttiasia on selkeetä faktaa).

Graafinen tuotanto pelaa kentällä, jonka säännöstö on vinoutunut. Mainostoimistojen päätyökalut ja ohjelmistot ovat yleensä yksinomaan yhden ohjelmajätin tuottamia – Adoben. Tämä yksipuolistaa tuotantoympäristöä ja tuo tietynlaista synergiaetua toimiston sisällä tai toimistojen ja graafisten toimijoiden välille. MUTTA! Tämä on kaikkea muuta kuin tilaajan etu, sillä fontit eivät ole tilaajan omaisuutta. 

Toimistot työskentelevät Adoben pelikentässä käyttäen kaikkea mitä ohjelmistojätti Adobe heille vastineena tarjoaa. Myös niitä Adoben kirjaintyyppejä. Ongelma syntyy siinä kohdassa kun upeasti kimalteleva uusi graafinen ilme on valmis ja haluaisit tehdä jotain itse ohjeiston ja ilmeen pohjalta. Toimisto ilmoittaa, etteivät fontit olekaan sinun! Ne ovat suunnittelutoimiston Adobe-diiliin kuuluvia kirjaintyyppejä, joita et saa käyttää ilman omaa Adobe -ohjelmistotilausta. WTF?! KYLLÄ!

“Kestävän kehityksen” graafista suunnittelua

Asiakkaan tarpeisiin valmistettu “kestävän kehityksen” graafinen suunnittelu ottaa yllämainitut kohdat huomioon tilaajan näkökulmasta. Siinä tilaaja saa itselleen oikeasti konkreettista ja omistaa oikeudet ja sähköiset materiaalit itse, joihin tilaajalla on pääsy projektin päättyessä. Ne voi vaikka ihan ladata omalle koneelleen.

Saat siis sen auton sekä siihen kuuluvat avaimet!

Tämä mahdollistaa graafisen ilmeen tai valmistetun graafisen tuotteen (esim. www-sivut) käytön ja jatkojalostamisen ilman kuukausimaksuja tai että olet naimisissa jonkun sinua härskisti lypsävän mediatoimiston kanssa. 

Ajatellaanpa taas niitä fontteja. Mikäli graafinen ilme toteutetaan “kestävän kehityksen mallilla” esim. vapaasti saatavilla olevilla Google Fonteilla, on valitut fontit käytettävissä tilaajaorganisaatiossa vapaasti, esim. Office -ohjelmistoissa. Kovalla rahalla ostettu graafinen ilme ei silloin ole vain immateriaalinen ajatustason konsepti vaan käyttökelpoinen viestinnän ja yritysilmeen työkalu joka on implementoitavissa koko organisaation läpi. Ja TRUST ME, se organisaation sisällä tapahtuva muutos on yleensä se kaikkein vaikeimmin hallittavissa ja läpi vietävissä. “Kestävän kehityksen” -mallilla sekin helpottuu merkittävästi.

Kelaa tätä!

Alkoiko kiinnostamaan? Otapa joskus siinä brunchin ja lunchin välissä yhteyttä niihin Creative Directoreihin ja UX designereihin ja kysy saisitko yritysilmeessä määrittelemänsä fontit, kuvat ja elementit itsellesi, jotta voisit jatkojalostaa vaikka www-sivuja eteenpäin itse tai toisen toimijan kanssa. Kuuntele vastaus ja mieti miten tilanne hoituisi “kestävän kehityksen mallin” mukaisesti. Se malli on nimittäin ihan saakelin ZEN!

- Teemu Miettinen, monimediaosaaja, mainostoimistomies

Kirjoittaja on pitkän linjan graafinen suunnittelija, mediahörhö ja kapinaliiton mies, joka on seurannut graafisen tuotannon kehitystä aitiopaikoilla pienissä mediatoimistoissa yli 20 vuoden ajan ja kapinoinut henkilökohtaisella tasolla ylihinnoittelua ja webdesign kuplaa vastaan jo ennen irtautumistaan Adoben överihinnoitelluista työkaluista. 

[blockbustersgang]

Working as an Art Director/Production Designer / Työskentely lavastajana

This blog post was requested by one our dear supporters in #supportyourlocalgang campaign in spring 2020. Here we open up the work of an Art Director (or Production Designer) and as a source we’ve used an interview of Ville Väisänen, who is our extended family member and one good Production Designer himself! 

Here’s the blog post first in English and after in Finnish. Enjoy! 

Tämä blogikirjoitus oli yhden ihanan #supportyourlocalgang -tukijamme (tukikampanjamme koronavirusepidemian aiheuttaman talousvaikeuden vuoksi) toivepostaus. Tässä kirjoituksessa avaamme lavastajan työnkuvaa ja lähteenä olemme käyttäneet mahtavan lavastajan ja meidän ”extended family memberin” Ville Väisäsen haastattelua. 

Tässä alla kirjoitus ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Olkaa hyvät!

Night Goes Long -elokuvan kuvaukset syksyllä 2015 / Night Goes Long film shoot in fall 2015, picture by Topi Vanhatalo

***BLOG IN ENGLISH***

What is Art Director’s work like?

In the beginning of a new production, the first thing the Art Director/Production Designer does is to read the script. Reading the script is how one gets a picture of the story and its world and where the first ideas of the production design can start to develop. Depending on whether it’s a film or tv production the amount of needed pre-production and planning work aka prep varies. Every project is different and for example prepping a war film with all its special details is different kind of job than designing a home to a family drama series.

During pre-production Art Director also needs to plan the process of how the artistic work actually comes to life. The resources and budget of the production have a huge effect on the planning process, for example on how to gather the best possible crew.                 

In addition to the Art Director the principal members of Art Department are the Assistant Art Director, Property Master, Stand by Props. Also there are assistants, builders and trainees working in the department in different duties. Titles and job descriptions are different in Finland and abroad, but in Finland the department’s work is usually divided as following; Assistant Art Director is “the right hand” of Art Director / Production Designer, Props Master is responsible of acquiring all the props mentioned in script and Stand by Props takes care of them on set.           

In pre-production a lot of Art Department’s time is spent on the road collecting needed elements. “The car is like another office, “ Ville, the Production Designer, says. Sometimes a whole day can go by making calls in the car or planning the next location together with the Assisting Art Director. Rest of the time is spent planning or building at a warehouse. The warehouse is provided in every production and it is an important workspace for the department since this is the place where all of the plans first start to come alive. The space is needed for storing of all the props and as a meeting place for the team.

Ville uses different programs for the planning: 3D program SketchUp for drawing building blueprints, Adobe Photoshop and Acrobat. Microsoft Office Excel is also very much needed because Art Director’s work includes productional tasks such as budgeting and breakdowns. Ville also underlines how important the traditional pen and paper can be, when you’re visiting the location for the first time and want to take quick notes or perhaps sketch your first ideas that come up. Art Director often carries around a toolbox where he/she keeps the essentials such as tapes, drilling machine and paint.

Part of the pre-production is finding the right place for the shooting. On recces Art Director sees how the location goes together with his ideas and can discuss about it with the Director. It is a positive matter if the location can be modified or shaped as desired but it’s also a question of how much time and resources there is to use. To build the visual world, Art Director works closely with the Director and DOP (=Cinematographer). When envisioning the color palette it is important to discuss it with the Costume and Make-up Designer too to have a common line in the visual side.               

Set Department builds and prepares the set before the shooting begins. Everything has to be planned carefully so that the only one needed from Art Department on the set is the Stand by Props. Stand by Props not only takes care of the consistency between the takes and shots but is also responsible for everything going as planned and is ready to make modifications to set or properties if needed. Generally the Art Director isn’t on set during the shooting days because he/she needs to work on the future sets.          

Ville looks back on his past productions with warmth. He has been to various locations and work environments. Some of them have even been bizarre or challenging for example when shooting in Lapland. As always, one has to anticipate and prepare themselves for every twist and turn that can take place in a shooting but in Lapland it was on another level. There were no shops or malls nearby and if something was missing or broke down during the shoot you had to rely on the local people. That is why building a good relationship with them from the start was important.                   

When working in film you may find yourself in interesting situations. For example you may find yourself building a Finnish-Russian border in the middle of a swamp or sawing a hole in the 70 cm thick ice to get a corpse dummy in the water. Ville praises how rewarding working in the Art Department can be. Every challenge can be overcome with tight teamwork and a little bit of humour. Every workday is different and learning from every new production and colleagues is neverending.

Who is Ville Väisänen?                   

Ville Väisänen grew up in a family where creativity bloomed: his parents worked as Set Designers when Ville was young. In primary school everything except the film and TV industry felt interesting to Ville. He still had a very strong need for self-expression. Ville feels that everything started from him making short videos such as skate videos with his friends when he was young. He ended up applying to vocational school in Hyvinkää to study to become a Media Assistant.       

After graduating from the vocational school Ville was trying all different kinds of jobs for example working in construction site, telemarketing and a movie theater. He moved to Helsinki in 2012 and applied to Perho College to become a restaurant cook. Next year’s summer Ville was looking for work and got offered a chance to work with Klaus Klemola as a Location Assistant Trainee.     

The atmosphere and working on a film set made Ville fall in love with film and TV industry and he decided to apply for the University of Art and Design to study Film and TV Set Designing. As he didn’t get in he decided to continue to work in film and TV industry and has been on the same path since.                   

The first two years Ville worked as a Location Assistant. In 2015 he got possibility to work in Art Department in a film called Jättiläinen / The Mine. The film’s main location was in Lapinlahti abandoned mental hospital and Ville recalls the change to a movie set truly fascinating. During the shoot Ville got to see how professionals make the movie look alive and his interest towards working as an Art Director someday was risen.

Ville’s advice for those eager to become an Art Director is that you must not go for bigger challenges and responsibilities too quickly. Slowly but carefully is the way to gain confidence. Ville also reminds that it is not the end of the world if you don’t to get in to a school you have applied to. He personally has experience from learning by doing and has had the possibility to improve his skills while working in different productions and with other professionals. The creativity and imagination is fundamental, technique and theory is something anyone can learn.

***BLOGITEKSTI SUOMEKSI***

Millaista on lavastan työ?

Uuden tuotannon alussa ensimmäinen asia mitä lavastaja tekee, on käsikirjoituksen lukeminen. Tarina ja sen maailma alkaa hahmottua ja ensimmäiset ideat syntyvät. Esituotannon ja suunnittelun määrä vaihtelee, riippuen siitä onko kyseessä elokuva- vai televisiotuotanto. Jokainen tuotanto on aina erilainen, esimerkiksi sota-elokuvan lavastuksen suunnitteleminen, kaikkine yksityiskohtineen, on varsin erilaista kuin perhedraaman kodin luonnostelu. 

Esituotannon aikana lavastaja suunnittelee työprosessin, jolla taiteellinen näkemys saadaan toteutettua. Tuotannon resursseilla ja budjetilla on iso vaikutus prosessin suunnitteluun, esimerkiksi työryhmää kasattaessa. Lavastajan lisäksi tärkeimmät lavastusosaston jäsenet ovat apulaislavastaja, setti- ja hankkiva rekvisitööri. Tämän lisäksi osastolla on myös assistentteja, rakentajia ja harjoittelijoita erilaisissa työtehtävissä. Nimikkeet ja niiden työtehtävät vaihtelevat Suomessa ja ulkomailla. Suomessa ne menevät seuraavasti: apulaislavastaja toimii lavastajan / lavastussuunnittelijan oikeana kätenä, hankkiva rekvisitööri vastaa käsikirjoitukseen kirjoitetun rekvisiitan hankkimisesta joista settirekvisitööri huolehtii setissä.

Esituotannon aikana isoin osa lavastusosaston ajasta kuluu tien päällä, keräten lavastukseen tarvittavia asioita. “Auto on kuin toinen toimisto,” Ville kertoo. Joskus kokonainen päivä saattaa vierähtää autossa puheluita soitellen ja suunnitellen seuraavaa lokaatiota yhdessä apulaislavastajan kanssa. Jokainen tuotanto tarjoaa varaston, joka on erittäin tärkeä työtila, sillä siellä ensimmäiset ideat heräävät eloon. Varastoa käytetään sekä rekvisiitan säilyttämiseen että kokouspaikkana lavastusosastolle.

Ville käyttää erilaisia ohjelmia suunnittelemiseen: Adoben Photoshopia ja Acrobatia sekä 3D-ohjelma SketchUpia rakennuspiirrustuksia varten. Microsoft Excel on myös erittäin hyödyllinen, sillä lavastajan työ sisältää myös tuotannollisia tehtäviä, kuten budjetin laskemista ja käsikirjoituksen purkua. Ville painottaa myös perinteisten kynän ja paperin tärkeyttä: kuvauspaikkakäynnillä ne toimivat muistiinpanovälineinä, joilla myös saatetaan jopa hahmotella ensimmäisiä ideoita. Lavastaja kantaa usein mukanaan myös työkalupakkia, jossa ovat oleellisimmat työkalut ja välineet, kuten esimerkiksi teipit, akkuporakone ja maalit.

Esituotantoon kuuluu myös oikean kuvauspaikan etsiminen. Reccellä lavastaja pohtii kuinka lokaatio sopii hänen visioidensa kanssa yhteen ja keskustelee asiasta ohjaajan kanssa. On hyvä, jos lokaatiota voidaan muokata tarpeiden mukaan, mutta on otettava huomioon kuinka paljon aikaa ja resursseja on käytettävissä. Tarinan visuaalinen ilme rakentuu lavastajan työskennellessä tiiviisti ohjaajan ja kuvaajan kanssa. Väripalettia kasatessa on taas tärkeää keskustella pukumaskin kanssa, jotta heillä on asiasta yhteinen linja.   

Lavastusosasto valmistelee ja rakentaa setin ennen kuvauksia valmiiksi. Kaiken on tärkeää olla huolellisesti suunniteltu, jotta settirekvisitöörin lisäksi lavastusosastolta ei muita tarvita kuvauksiin. Rekvisitööri ei ainoastaan huolehdi jatkuvuudesta vaan on myös vastuussa siitä että kaikki sujuu suunnitellusti ja tekee tarvittaessa pieniä muutoksia rekvisiittaan. Yleensä lavastaja ei ole mukana kuvauksissa, sillä hän työstää samanaikaisesti seuraavia lokaatioita.

Ville muistelee menneitä tuotantoja lämmöllä. Hän on ollut useissa eri lokaatioissa ja työympäristöissä, jopa absurdeissa ja haastavissakin. Ennakointi ja perusteellinen valmistautuminen kuvauksia varten on elintärkeää. Eräistä Lapin kuvauksista se on jäänytkin Villelle hyvin mieleen: lähistöllä ei ollut kauppoja, joten jos jokin meni kuvauksissa rikki, oli pyydettävä apua paikallisilta asukkailta. Tämän vuoksi oli myös hyvin tärkeää luoda hyvä suhde heihin heti kättelyssä.

Elokuva-alalla työskennellessä voi välillä löytää itsensä hyvinkin mielenkiintoisista tilanteista, esimerkiksi rakentamasta Suomen ja Venäjän välistä rajaa keskellä suota tai sahaamasta 70 senttimetrin paksuista jäätä, jotta veteen voitaisiin upottaa ruumisnukke. Ville ylistää sitä, kuinka palkitsevaa työskentely lavastusosastolla voi olla. Jokainen haaste voidaan voittaa hyvällä ryhmähengellä ja ripauksella huumoria. Jokainen työpäivä on erilainen ja aina oppii uutta uusista tuotannoista ja kolleegoista.

Kuka on Ville Väisänen?        

Ville Väisänen kasvoi perheessä, jossa luovuus kukoisti: hänen vanhempansa työskentelivät lavastajina Villen ollessa nuori. Alakoulun aikana kuitenkin kaikki muu kiinnosti, paitsi elokuva- ja tv-ala. Villellä oli vahva itseilmaisun tarve ja hän alkoi tehdä videoita, muun muassa skeittausvideoita, yhdessä ystäviensä kanssa. Tästä kaikki alkoi. Ville päätyi hakemaan media-assistenttikouluun Hyvinkäälle.

Valmistuttuaan ammattikoulusta, Ville kokeili erilaisia työpaikkoja: hän oli töissä rakennustyömaalla, puhelinmyyjänä sekä elokuvateatterissa. Hän muutti vuonna 2012 Helsinkiin ja haki ravintolakoulu Perhoon. Seuraavana kesänä Ville etsi itselleen töitä ja saikin mahdollisuuden työskennellä Klaus Klemolan kanssa järjestäjän assistenttiharjoittelijana.

Ilmapiiri ja työskentely setissä sai Villen rakastumaan elokuva- ja televisioalaan ja päätti hakea Aalto-yliopistoon, siihenaikaiseen Taikkiin, opiskelemaan elokuva- ja tv-lavastusta. Koska Aaltoon Ville ei päässytkään, hän jatkoi työelämässä ja on ollut siitä lähtien samalla polulla.

Ensimmäiset kaksi vuotta Ville työskenteli järjestäjän assistenttina. Vuonna 2015 hän sai mahdollisuuden työskennellä lavastusosastolla elokuvassa Jättiläinen. Elokuvan päälokaationa toimi Lapinlahden hylätty mielisairaala, jonka muuntaminen kuvauspaikaksi oli Villestä hyvin kiehtovaa. Kuvausten aikana Ville pääsi näkemään kuinka ammattilaiset loihtivat elokuvan maailman, ja mielenkiinto lavastajan työtä kohtaan alkoi kehkeytyä.

Ville neuvoo lavastajaksi / lavastussuunnitelijaksi pyrkiviä olemaan maltillisia: ei ole kiire, saati kannattavaa ottaa liikaa vastuuta liian nopeasti. Saadakseen itselleen itsevarmuutta, on edettävä hitaasti ja varmasti. Ville muistuttaa myös, ettei ole hätää mikäli kouluun ei pääse. Hänellä itsellään on kokemusta siitä kuinka tekemällä oppii ja on saanut mahdollisuuden hioa taitojaan työskennellessä eri tuotannoissa muiden ammattilaisten kanssa. 

Se, mikä ratkaisee, on mielikuvitus ja luovuus. Tekniikan ja teorian voi oppia kuka vaan.

#art director #production designer #film production #tv production #supportyourlocalgang #blockbusters gang

[shinondraws]

foolmoose replied to your photo “I had to get a new laptop because I have nothing to do my thesis with....”

OHO millanen läppäri tuli kotiin!!

Asuksen X570, tämmönen tehokas monitoimikone. 8GT muistia, 256gb SSD, Intelin i5 8250U prossu, aika jees NVidian näyttis et pitäis soveltua niin 3D mallintamiseen, piirtämiseen, Adoben ohjelmien pyörittämiseen ja pelaamiseenkin. Tosi slimmi ja tyylikäs.

#foolmoose

[vihervattucollective]

Kolmas lukupiiri/ yhteenveto

Vallila 6.1.2020

MUISTIINPANOT AIHEESTA DESIGNER AS AUTHOR by Markus

Vallilasta tuoksuu Ramen. Nissin porisee kattilassa levyllä ja Fugees neulan alla toisella.

Vietämme loskaista loppiaista klassisissa maanantaisissa tunnelmissa kaamoksen keskellä. Paula uhoaa, kuinka aikoo tyhjentää koko espresso pannullisen yksin.

Miljan kuva rätisee macin näytöllä rimpsan jälkeisenä usvaisena aamuna Skotlannissa Skypen välityksellä.

Kokouksemme alkaa. On aika.

Mikko Kuustonen voi olla tunnettu hyvä jees-jäbä ja Matti Pikkujämsä on tuomittu kulkemaan. Koko Suomi myöskin tietää, että Mikko Kuustonen on suomen mukavin jäbä.

Aikojen saatossa tekijän rooli on vaihdellut ja pohdimme tilannetta tänä päivänä. Tuoko graafiselle teokselle lisäarvoa sen tunnettu tekijä vai onko pääpaino teoksen visuaalisuudella? Jos otamme esimerkiksi vaikkapa hienon elokuvajulisteen, mikä on tarkastelussa vain sen visuaalisuutensa vuoksi, tuplaako myöhemmin saatu tieto tekijän tunnettavuudesta teoksen arvon? Tulimme johtopäätökseen, että tekijällä on hyvä olla tunnettava tyyli, joka luo tekijälle itselleen nimeä skenessä. Pohdimme myös ns. optimaali tilannetta, jossa tekijällä olisi tunnistettavan tyylin lisäksi kyky muokkautua projektien myötä ja luoda lähes mitä tahansa aina kysynnästä riippuen.

Akseli esitti anekdootin asiaan kertomalla hänen äitisä työpaikalla työskentelevästä työskentelevästä graafikkoharkkarista nimeltä X, joka on kaikkien suosiossa osatessaan tehdä lähes mitä vain. Mutta voimme kuvitella, että jos henkilöllä X olisi itsellään niin vahva oma tyyli, olisimme ehkä kuulleet hänestä muutakin kautta, kuin Akselin äidiltä.

Itse arvostamme myös kukin omia suosikki tekijöitämme omine tyyleineen, mutta pidämme hyvin tärkeänä myös visuaalisuutta itsessään. Hieno juliste on siis hieno juliste sen tekijästä riippumatta.

Kirjan ulkonäkö ainakin meihin graafikkoina vaikuttaa erittäin paljon, jopa enemmän kun ennen asiasta keskustelua ajattelimme. Onko graafikolla oikeus luoda kirjasta oma teoksensa tehdessään taittoa tai kansia? Jääkö itse kirjan kirjallinen osuus sen ulkoisen olemuksen varjoon? Huomasimme yhtyvämme ajatukseen, kuinka visuaalisesti täysin upean kirjan sisältö teksteineen on luultavasti tylsää. Tämä ajatus heijastuu oikeastaan vain kirjan visuaaliseen ulkoiseen olemukseen, joten se ei välttämättä pidä edes paikkaansa. Entä jos kirjan kirjoittaja, taittaja ja kuvittaja olisikin sama henkilö? Kumoutuisiko aiempi ajatus täysin?

Graafisen skenetyksen voi tulkita täytekakkuna. Se voi olla enigmaattista ulkopuolelta tarkkailevalle, mutta se on silti juurille palaavaa itseilmaisua, kyky tutkia vanhaa ja viedä sitä eteenpäin itse soveltaen.

Eikö tämä olekin perusta kaikelle tekemisellemme, muissa konteksteissa se voi tosin olla vähemmän ilmeistä. Jännittävä kontrasti.

           Koemme erilaiset tietokoneohjelmat osittain ennalta-arvattaviksi ja käyttäjiään ennalta olemassa oleviin muotteihin istuttavina. Tietyillä ohjelmilla tuotetut sisällöt ovat jokseenkin tunnistettavia, joka luo asetelmasta pahimmassa tapauksessa hieman tylsän.

Ohjelmilla on mahdollista myös leikkiä ja niillä on parhaimmillaan mahdollista toteuttaa jotain todella suurta. Tämä tosin vaatii käyttäjästä itsestään kumpuavaa mielenkiintoa sekä rohkeutta kokeilla erilasta.

           Vankilan seinäkirjoitukset ovat autenttisinta kontenttia ikinä, koska ovat kahlittuna seiniin itsessään. Vain tarkastelija pystyy jakamaan tämän flow-tilan kirjoituksia tutkiessaan, ei muut muurin ulkopuolella. Täytekakkuun piiloitettu viila ei siis välttämättä olekaan apuväline paon yritykseen, vaan työkalu itsensä vapauttamiseen Adoben kahleista.

Pohdimme tekijän tärkeyttä. Puhuttaessa esimerkiksi elokuvaproduktiosta, on paikalla lukuisia henkilöitä kuvaajista puvustajien kautta itse näyttelijöihin. Yksi hahmo produktiossa on kuitenkin eittämättä tietynlainen jumal- hahmo, nimittäin ohjaaja.

Luoko ohjaaja toisen käsikirjoituksesta oman teoksensa olemalla esimerkiksi tunnettu ohjaaja? Onko käsikirjoittajalla suurempi vastuu teoksesta kun sen alkuperäisellä luojalla, käsikirjoittajalla? Vai vähentääkö valmis käsikirjoitus ohjaajan tekijyyttä?

           Onko Matti Pikkujämsä häkissä? Onko hän siellä jumissa vai sisustaako hän sitä itselleen mukavemmaksi? Mitä hän tekee kaikelle sille ulosteelle vai mahtuuko hän tunkemaan sitä ulos kaltereiden välistä?

Onko graafikolla oikeus muuttaa alkuperäistä teosta? Sattuma sinänsä on kaunista ja parhaimmillaan useat eri tekijät kohtaavat lopullisessa teoksessa synnyttäen kiinnostavan yhtälön. Akseli mainitsema Tuli & Savu- runokirjan taittoprosessi oli kiinnostava esimerkki tästä. Kirjan sisältö koostuu lukuisista eri runoilijoiden teoksista, joille täysin tuntemattomat aloittelevat graafikot kuvittavat ja taittavat kirjan mielensä mukaan. Tämä synnyttää hauskan ja kiinnostavan tapahtumien ketjun, jonka lopullista muotoa voi vain arvailla.

           Toinen hyvä esimerkki tuli Paulalta, joka oli katsonut Yökylässä Maria Veitola-

ohjelmaa, jossa Veitola oli kylässä kirjailija Sofi Oksasen luona. Jaksossa Oksanen esitteli kirjahyllyään, missä oli hänen kirjoittamastaan, eri maissa julkaistusta samasta teoksesta toisistaan täysin erilaisia versioita. Kiinnostavaa.

Kumpi saa etusijan valmiissa teoksessa? Sisältö vai se, miltä se näyttää? Pohdimme tätä kysymystä esimerkiksi kirjakaupan tai levydivarin kautta, milloin visuaalisella ulkoasulla on hyvin suuri merkitys jos kaupassa pyörijä ei tunne esillä olevia kirjailijoita tai artisteja. Tällöin kiinnostava ulkoasu voi hyvinkin johtaa ostopäätökseen ja sisältö jää kotona selviäväksi mysteeriksi.

Vitut sisällöstä. Designia on pidettävä itseisarvossa. Nostaaksemme designiset valinnat vielä enemmän jalustalle, tulemme siihen lopputulokseen että ulkonäöllä on merkitystä.

Käytimme esimerkkeinä esimerkiksi erilaisten parfyymien hienoja, visuaalisesti miellyttäviä pulloja ja paketteja, vertailimme Oatlyn maitotölkkiä Valion perinteisiin, sekä sarjakuvia.

Onko sisällöllä väliä jos tuote on ulkoisesti miellyttävä?

Hittaa ne soossit Akseli.

[rahamaailma-blog]

Joka neljäs eurooppalainen yritys kokee GDPR:n vaikuttaneen liiketoimintaansa negatiivisesti

Yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota avoimuuteen ja tietojen vastuulliseen käsittelyyn selviää Adoben uudesta Digital Trends -haastattelututkimuksesta. Euroopassa ollaan kuitenkin vielä skeptisiä tietosuojalainsäädännön muutoksia kohtaan. Muihin alueisiin verrattuna jopa kolminkertainen määrä eurooppalaisista yrityksistä on sitä mieltä, että tiukentuneet tietosuojavaatimukset ovat…

View On WordPress

[milagraafinen-blog]

Mila

Painoviestinnän perustutkinto

Ulkoasunsuunnittelu

“19-vuotias opiskelija Keuruulta ja opiskelen toista vuotta Jyväskylän Gradiassa painoviestinnän perustutkintoa, ja koulussa opintoni keskittyvät lähinnä graafisen suunnitteluun. Opiskelujeni aikana olen oppinut käyttää monia eri Adoben ohjelmia, kuten Photoshop, Illustrator, InDesign sekä Adobe Acrobat. Olen oppinut myös verkkojulkaisun perusteita, kuten HTML-koodin tekoa sekä nettisivujen suunnittelua käyttäen Adoben Dreamweaver ja Adobe Muse. Olen suorittanut myös valokuvauskursseja ja olen harrastuksena ennen kuvannut sekä muokannut videoita.

Olen suorittanut kaksi työharjoittelu jaksoa Keuruun Printekissä, jossa työkuvaani kuului kaikenlainen suunnittelu, kuten kutsukorttien/kalenterien/diplomien/kiitoskorttien suunnittelu, lehden taitto, vektorointi sekä hieman digipainoa. Olin myös koko viime kesän Printekissä kesätöissä. Olen myös koulun kautta asiakastyönä suunnitellut mm. roll uppeja, postereita, infograafin sekä tehnyt lehden taiton alusta loppuun.Suoritin myös tässä keväällä ulkomaanjaksoni Espanjassa, jolloin työskentelin Madridissa mainostoimistossa graafisen suunnittelun hommissa.

Olen pirteä sekä ahkera työntekijä ja saan aina työt tehtyä ajallaan sekä täsmällisesti. Tulen kaikanlaisten ihmisten kanssa toimeen ja olen aina sopeutunut hyvin jokaiseen työ ympäristö��n. Vapaa aikanani piirrän (lähinnä digitaalisesti) ja uskon että taiteellinen luovuus on yksi vahvuuksistani.

Olen motivoitunut ja aina valmis oppimaan uutta ja olenkin aika nopea oppija. Tulevaisuudessa haluan kehittyä alalla ja oppia mahdollisimman paljon uutta. “

[liskokasa]

Adoben sivuilta voi ladata niitä edeltäviä creative suite versioita 30 pv kokeiltavaks, jos oot jo normi CC kokeiluversiot käyttänyt. Tällä hetkellä ittelläni on sama tilanne, en halua maksaa 80€ että saan kaks ohjelmaa käyttöön kuukaudeks.

aaaa toi auttaa paljon! en oo tajunnu et ne edellisetki löytyy sielt kiitos tästä!