ulkopolitist

[ulkopolitist]

Noottikriisi ja mysteerihenkilö Havaijilla

The Ulkopolitist sai käsiinsä valtavan skoopin löytäessämme nimeltä mainitsemattomasta salaisesta arkistosta alkuperäisen 16mm kuvamateriaalin kuuluisasta palaverista Havaijilla, jossa presidentti Kekkonen, ulkoasiainministeriössä palvellut luottomies Max Jakobson, suurlähettiläs Rafael Seppälä sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen tutkivat Neuvostoliiton noottia. Materiaali osoittaa, että tapaamisessa oli läsnä (ainakin toimitukselle) tuntematon viides henkilö. 

Valitettavasti filmiskanneri rikkoutui heti skannausprosessin alkuvaiheessa, joten saimme digitoitua vain pienen osan keskustelua, missä mysteerihenkilö poistuu paikalta selkeästi hämmentyneenä nootin sisällöstä, valitellen tilannetta ruudun ulkopuoliselle henkilölle. 

#ulkopolitist #UKK #kekkonen #noottikriisi #mysteerihenkilö

[ulkopolitist]

Ulkovaltojen muistomerkit Helsingissä

Suomen hiljentyessä viettämään itsenäisyyspäivää moni juhlistaa tätä harrasta päivää kunnioittamalla itsenäisyyden symboleja.  Suomalaisten tekojen ohella on myös ulkovaltojen tuki ja ystävyys ollut tärkeä tae maamme itsenäisellä polulla. Jossain tapauksissa tämä tuki on koettu sen verran arvokkaaksi, että sille on pystytetty julkinen muisto pääkaupungissa. The Ulkopolitistin audiovisuaalinen jaosto kokoontui selvittämään minkänlaisia itsenäisyyden juhlaan nivoutuvia enemmän tai vähemmän tunnettuja ulkopoliittisia muistomerkkejä löytyykään Helsingistä.  Tämä Ulkopolitistin kuvaessee keskittyy näihin ulkovaltojen muistomerkkeihin, jotka muokkaavat Helsingin urbaania maisemaa ja sen keinoin maamme kollektiivista muistia. Lisää tulkintaa näiden patsaiden merkityksestä löytyy sivuiltamme.

[ulkopolitist]

Maailman rauha (1990)on ansaitusti Helsingin tunnetuin ulkopoliittinen monumentti.  Tämä sosialistisen realismin taidenäyte on ainoa lajiaan joka pystytettiin Neuvostoliiton ulkopuolelle.  Vaikka tunnetuin, tämä ei suinkaan ole ainoa Neuvostoliiton ja Suomen patsaspoliittinen tuote Helsingissä.

#tervaajahöyheniä #hakaniemenhelmi #diskorauhanasialle

[ulkopolitist]

Kansojen ystävyyden monumentti (1983) on Itäkeskuksessa sijaitseva taidekokonaisuus, joka syntyi SKDL:n kunnanvaltuutetun ehdotuksesta.  Patsaiden jalkojen juurella sijaitsee allas, jossa voi mm. kastaa ensinsyntyneensä edesmennyttä kansojen ystävyyttä vaalivaa liittoa muiston kunniaksi.

#momentumamicitaepopulorum #toinenkotimainen

[ulkopolitist]

Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauha ja ystävyys - ainakin Pariisin 1947 jälkeen - on ollut yksi maamme itsenäisyyden peruspilareita.  Helsinkiäkin kaunistaa lukuinen tätä tosiasiaa kunniottava muistomerkki, kuten Suomen kansan pystyttämä Rauhanpatsas (1968) Kaivopuistossa.  Ulkopolitistin toimituksen tiedossa ei ole miten Kreml suhtautui siihen, että tämä ystävyyden vertauskuva sijoittiin epäilyttävän lähelle Yhdysvaltain suurlähetystön sijaintia. Tosin Rauhanpatsas ei ole ensimmäinen Neuvostomonumentti Helsingissä. Se kunnia kuuluu vaatimattomalle Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyyspäivän kyltille (1962), joka sijoitettiin osana Helsingin nuorisofestivaaleja.

#kolmaskotimainen? #marginaalisetsijainnit

[ulkopolitist]

Jos itsenäisen Suomen suhteissa Neuvostoliittoon on ollut kyse rauhasta, niin Saksan kanssa on ollut kyse sodasta.  Valkoisen Suomen ja Saksan aseveljeydestä muistuttaakin lukuisa muistomerkki Ullanlinnassa, Haagassa, ja Kampissa - saksalaisilla sotilailla on myös oma hautausmaansa Vantaalla. Suomen vapautukseen osallistuneille "sankareille" on omistettu mm. ylläolevat Saksalaisten sotilaiden hauta (1920) ja Habsburg-höyrylaivan muistomerkki (1939).  Jatkosodan kanssasotiminen ei ole tuottanut vastaavanlaisia muistomerkkejä; viimeisin Saksan roolia muistava merkki on Habsburg-muistomerkin lähelle on pystytetty Apua anovat kädet / juutalaispakolaisten muistomerkki (2000).

#kanssasotijaeioleaseveli

[ulkopolitist]

Suomen asia on tietysti suuri ja itsenäisyytemme osana löytyy myös sukukansoja muistavia patsaita: Ruttopuiston Vanhan kirkon puiston suomalaisten Vironkävijäin (1921) ja Taka-Töölöön piilotettu Heimoveteraanien muistomerkit (2007).

#oksidentaalisetheimot #sukukansat

[ulkopolitist]

Ystäviä itsenäiselle Suomelle löytyy läheltä, että kaukaa.  Japanin keisrallinen lähettiläs on istuttanut Pohjoisrantaan puita vertauskuvaksi tälle kukoistavalle radiotiedusteluyhteistyölle ystävyydelle.  Muistomerkki tosin muistettiin vasta pystyttää 39 vuotta myöhemmin.

#anticomintern

[ulkopolitist]

Kiistatta kuitenkin ylväin ja itsenäisyysmielisin monumentti Helsingissä on itse Itsenäisyyden kuusen muistokivi (1931).  Chilen pääkonsulina toiminut Rudolf Ray henkilökohtaisesti kasvatti kyseisen kuusen ja lahjoitti sen, yhdessä imponoivan muistokiven kanssa Suomen eduskunnalle.

Tarkka silmä huomaakin, että muistokiven karhuvaakuna onkin Ray'n ehdotus Suomen vaakunalle jota ei kuitenkaan valittu.  Vuosien saatossa kuusi on keräännytkin ympärilleen mystiikkaa; tarina kertoo, että hän joka joulukuun 6. onnistuu nostamaan kivestä puhemiehen nuijan on tuleva Suomen elinikäiseksi pääministeriksi.

Kiiltävä musta graniitti viestii ajattomasti, että itsenäinen Suomi ei ole mikään ajopuu geopolitiikan virrassa, vaan - O herra! - huokuu ikuisesti kautta kansainvälisen politiikan anarkisisten luonnon.

#oherra #chilenjasuomenyllättäväystävyys