#palvelutalous

[digihalya-blog]

Digi 1.4  Palvelualat ja digitaalisuus

Digitalisaation myötä myös palveluyritysten on huomioitava markkinoilla tapahtuvat muutokset ja kehitettävä palveluitaan asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaisiksi. Digitalisaatio vaikuttaa yrityksessä lähes kaikkeen toimintoon; on kyse uudenlaisesta avoimuudesta, brändin kehittämisestä, tiedon saatavuudesta, kulttuurin ja työyhteisön muutoksista. Listaa voisi jatkaa vielä pidemmällekin. Asiakkaiden odotukset ja ostokäyttäytyminen on muuttunut vaativammaksi; palveluita on saatava yhä nopeammin ja helpommin ja saatavan tiedon on oltava paikkansapitävää. Digitalisaation myötä asiakasuskollisuudella ei ole enää yhtä isoa painoarvoa asiakkaille, mikä luo haasteen yrityksille. Jopa 60 % palveluyrityksistä ovat vielä ns. diginukkujia, eli muutoksen pakottavuutta ei ole vielä ymmärretty tai kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.

 Vaikka Suomi onkin kasvanut pääosin teollisuuden myötä, olemme siirtymässä palvelutalouden puolelle. Suomen talous on kasvanut 2000-luvulla 15%, josta 9% on palvelualoilta tuotettua kasvua. Menestykseen vaaditaan kykyä tuottaa korkeatasoista aineetonta arvoa. Palvelualoilla digitalisaatio näkyy hyvin eri tavoilla, mutta suurimmat yhteneväisyydet lienevät liiketoimintamallissa, kuten ansaintamalleissa, verkostoissa, yrityksen rakenteissa sekä ydin- ja tukiprosesseissa. Digitalisaation avulla liiketoimintaa voidaan toteuttaa täysin uudella tavalla, kuin aikaisemmin. Muutamia esimerkkejä ovat datan käsittely ja analytiikka, pilvipalvelut, integroidut järjestelmät ja verkottuneet ihmiset. Datan hyödyntäminen kehittää ja optimoi asiakaskokemusta sekä liiketoimintaa ja tämä toimiikin digiajan lähtökohtana. Pilvipalveluiden avulla siirrytään tuohon mainittuun aineettomaan arvoon ja joustavuuteen. Integroidut järjestelmät keräävät tietoa tehokkaasti ja optimoivat datan hyödyntämistä. Mikäli yrityksessä käytetyt järjestelmät eivät ns. puhu keskenään ja datan keräys joudutaan tekemään manuaalisesti, vie tämä turhaan resursseja eikä yritys välttämättä halua tähän panostaa. Verkottuneista ihmisistä saa yritys itselleen hyötyjä ja tästä esimerkkinä jakamistalous, kuten airbnb. Asiakkaat itse luovat keskenään arvoa.

Digitalisaatio mahdollistaa asiakkaita vertailemaan kokemuksiaan vapaammin ja yli toimialarajojen. Enää ei riitä, että yritys on onnistunut palveluntarjonnassaan kilpailijoihinsa verrattuna, vaan hyvää käytettävyyttä vaaditaan toimialasta riippumatta. Tämä asettaa haasteita yrityksille ylläpitää asiakasuskollisuutta. Asiakkaat ovat myös oma-aloitteisempia selvittämään itse, minkä palveluyrityksen palveluja haluavat käyttää. Palvelujen halutaan olevan monikanavaisempaa ja asiakkailla on jo tietyt odotukset siitä, että yritys tietää kyseisen asiakkaan käyttöhistorian ja näin ollen räätälöi tuotteensa sopiviksi juuri kyseiselle asiakkaalle. Palveluyritykset kehittyvät Suomessa digitalisuudessaan hyvin eri tavoilla, johon vaikuttaa myös asiakkaiden taipumukset käyttää digitaalisia kanavia, fyysisesti toimitettavien tavaroiden ja palveluiden määrä, toimialan hajanaisuus sekä kilpailun intensiteetti.

Lähteet

https://www.palta.fi/download/6552/

#palvelutalous #palveluala #digitalisaatio

[safi11blog-blog]

Teollisuus-alasta digimaailmaan

Suomesta on kehittymässä palvelutalous digitaalisaation kehittymisen myötä. Suomi on ollut teollisuuden huippu kärjessä pitkään ja kasvattanut teollisuuttaan ääri rajoille, mutta nyt myöskin digitaaliset palvelut ovat kehittymässä suomessa palvelu-alan luvut puhuvat puolestaan.

 Kuluvalla vuosituhannella palveluihin on syntynyt jopa 240 000 työpaikkaa, kasvuyrityksistä 60 prosenttia on palvelualoilla ja kansainvälinen palvelumarkkina kasvaa 10 prosentin vuosivauhtia. Palvelu-alan markkinat kasvaa kovaa vauhtia ja suomessa on pystytty pysymään perässä digitalisaation kehittymisen myötä. Digitaaliset palvelut ovat helpottaneet arkeen liittyvien asioitten hoitamista, kuten kaupassa käyminen on helpottunut kauppoihin tullessaan itse-palvelu kassat.

Digitaalinen liiketoiminta

Liiketoiminnasta kerättävissä ja hyödynnettävissä olevan tiedon määrä on lisääntynyt huimasti, kun tiedonhallinta on sähköistynyt ja teknologiaa on kehittynyt.

Palvelu yritykset pystyvät ajantasaista tietoa hyödyntämällä välttämään tarpeetonta työtä ja tuottamaan palveluita yhä paremmin vain asiakkaiden todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi verkkokaupat tarjoavat sinulle tarkoitettuja tuotteita, jos olet asioinut useasti heidän verkkokaupassa. Heidän järjestelmään jää sinun ostohistoria, jonka avulla he voivat sinun asiakasprofiilin mukaan tarjota heidän tuotteittaan.

Ihmiset yhä useammin tilailevat mieluimmin verkkokaupasta, kuin menevät itse liikkeeseen.

Uskolliset asiakkaat

Asiakkaat haluavat saada palvelua vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. Yrityksen on pystyttävä tarjoamaan tämän asiakkaalleen, koska asiakkaiden käytettävissä oleva palvelukanavat lisääntyvät palvelualoilla digitalisaation vaikutuksesta. Asiakkaat vertailevat asiointikokemuksiaan ja digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Esimerkiksi yritysten verkkosivuilla chat-palvelu joka on tietyissä yrityksissä ympäri vuorokauden auki asiakkaat saavat palvelun silloin, kuin he sitä tarvitsevat. Palveluyrityksen kyky luoda asiakasuskollisuuden nousee nykyistä tärkeämmäksi, koska asiakkaille on entistä useammin ja entistä helpommin tarjolla vaihtoehtoista palveluntarjoajia.

Teleoperaattorit

Tele-operaattorit ovat digitalisoituneet entisestään. Ennen vanhaan operaattoreita käytettiin perinteisiin lankapuhelimiin nykyisin operaattorit tarjoavat viihde-palveluita. Esimerkiksi Elisa-viihde tarjoaa asiakkailleen ajantasaisia tv-sarjoja, elokuvia ja jopa videopelejä. Teleoperaattoreilla on jatkuvasti kova kilpailu, koska digitalisaatio on kaikkien yritysten käytettävissä. Dna operaattoreilla on tarjottavissa asiakkailleen 4-G internet yhteys, joka on tutkitusti suomen paras netti yhteys. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tämä pitää paikkaansa, koska olen itse dna: naan asiakas. Tämä kilpailuttaa muita yrityksiä parantamaan oman yrityksen digitaalisaatiota, yritys on digitalisaation edelläkävijä.

  Lähteet:

 https://www.palta.fi/download/6552/

#loyal customers #Digitaalinen palvelu #Operaattorit #submission

[larimantyla]

Digitalisaatio palvelualoilla

Palvelualojen muuttuessa yhä digitaalisempaan suuntaan, kilpailu kiristyy jatkuvasti. Asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien kasvaessa, toimintaa keskitetään asiakasläheisemmäksi ja palveluita pyritään räätälöimään tarvekohtaisesti. Digitaalisilla palvelualoilla muutokset ovat olleet odotettavissa, mutta nyt on myös perinteisten palveluiden herättävä digiaikaan taatakseen kilpailukykynsä. Pärjääkö Suomi digitaalisessa kehityksessä, vai onko aika ottaa härkää sarvista?

Noustakseen kansainvälisen digitalouden paalupaikalle, tulisi suomalaisten yritysten ymmärtää ja hyödyntää kattavasti digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Digitalisaation avulla suomalaisilla palveluyrityksillä on kaikki mahdollisuudet kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tällä hetkellä mahdollisuuksia onkin jo hyödynnetty vahvasti kasvavien palveluyritysten kohdalla. Jotta digitaalisuutta voidaan parantaa, tulisi myös suomalaisen yhteiskunnan ja julkisen sektorin tukea tätä tavoitetta.

Digitalisaation aiheuttamat muutokset heijastuvat palvelualoille toiminnasta riippumatta. Tämä voidaan nähdä esimerkiksi yhdessä perinteikkäimmässä palveluntarjoajassa, Postissa, joka on etsinyt kasvua uusista postinjakamisen yhteydessä suoritettavista palveluista. Työnkuvien laajentamisen on mahdollistanut muun muassa mobiililaitteiden kautta tarjottava työnohjaus.

Vaikka digitalisaatio vaikuttaakin palvelualojen liiketoimintaan toimialaan katsomatta, murroksen nopeus on kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Nopeimmat muutokset nähdään media- ja viihdealalla, joiden käyttäjille on jo valmiiksi syntynyt taipumuksia digitaalisia palveluihin. Hitaimmin muuttuvat palvelut taas ovat logistiikka- ja huoltopalveluita; näiden toimialojen suurimmat haasteet digitaalisuuden parissa ovat fyysisesti toimitettavien tavaroiden ja palveluiden määrä, joita ei media- ja viihdealoilla juurikaan esiinny.

Muutokset vaikuttavat myös työntekijöihin, joilta vaaditut ominaisuudet muuttuvat monipuolisempaan suuntaan. Vaatimusten kasvaessa ja uudistusten realisoituessa työstä voi tulla ajoittain haastavaa, minkä osa henkilökunnasta voi kokea hyvinkin stressaavana. Digitaalista murrosta voi kuitenkin katsoa hyvinkin toisenlaisesta näkökulmasta ja nähdä kolikon kääntöpuolen, syyn miksi sitä tehdään. Aina syynä ei ole pelkästään liiketoiminnan kehittäminen ja kilpailukyky, vaan myös työn tekemisen helpottaminen. Teknologian avulla parannetaan mahdollisuuksia etätöiden tekemiseen, automatisoidaan yksinkertaisimpia työtehtäviä ja hyödynnetään puhelinkokouksia.

Suomesta on muiden kehittyneiden maiden tapaan tulossa moderni palvelutalous. Vuonna 2015 palvelut kattoivat 41 % Suomen kokonaistuotannosta, vaikka 1980-luvun alussa osuus oli vain viidennes. Toimintatavoissa tapahtuvat muutokset edellyttävät palveluyritysten työnjohdolta ja työntekijöitä uudenlaista ajattelutapaa ja uusien toimintakäytäntöjen omaksumista. Suomalaisten tulee siis ymmärtää digitaalisuuden tarjoama kasvupotentiaali ja tarttua rohkeasti tilaisuuksiin.

Lari Mäntylä, opiskelija, Haaga-Helia.

#digitalisaatio

[jonnnnnna-blog1]

2.4 Digitalisaatio palvelualoilla

Jatkuva digitalisoituminen vaikuttaa myös palvelualoilla. Tämä edellyttää palveluyrityksiltä uudistumista sekä digitalisaation ymmärrystä, koska palvelualoilla työskentelevien työnkuva tulee todennäköisesti muuttumaan olennaisesti. Työntekijöiden kannalta ominaisuudet kuten joustavuus, oma-aloitteisuus sekä uuden oppiminen tulevat olemaan entisestäkin tärkeämpiä, koska työtehtävien työvälineet muuttuvat ja kehittyvät sekä monipuolistuvat.

Palvelualoilla liiketoiminnan paikka ja aikasidonnaisuus vähenevät digitalisaation myötä ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Kilpailijoita löytyy yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta samalla avautuu maailmanlaajuinen markkina, jonka myötä liiketoiminnalla on mahdollisuus merkittäväänkin laajenemiseen. Jotta suomalainen palveluyritys menestyisi kansainvälisesti tulisi palvelutuotannon laadun ja liiketoiminnan tehokkuuden yltää samalle tasolle tai jopa korkeammalle kansainvälisten kilpailijoiden kanssa.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelualojen digitalisoituminen näkyy esimerkiksi lisääntyneissä palvelukanavissa sekä siinä että asiakaspalvelua on mahdollisuus saada vaivattomammin eikä se ole aikaan tai paikkaan sidottua. Digitalisaatio vaikuttaa kuitenkin myös siihen, että asiakkaiden uskollisuus on vaikeampaa saavuttaa, koska vaihtoehtoisia palveluntarjoajia on entistä helpommin saatavilla.

Suomalaisten palveluyritysten olisi elintärkeää hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia, jotta digitalous tuottaisi parhaan mahdollisen hyödyn. Paltan selvityksen mukaan entistä suuremman osan suomalaisista työllistää yksityiset palvelut ja uusista yrityksistä suurin osa syntyy juurikin palveluihin. Suomen voidaan ajatella kasvaneen teollisuuden avulla, mutta nykyään Suomesta on kovaa vauhtia kehittymässä palvelutalous. Palvelualoilla on suuri potentiaali asiantuntijatehtävissä ja se on myös Suomen kasvun mahdollisuus.

Digitalisaatio vaikuttaa palveluyritysten liiketoimintamalliin esimerkiksi siten, että liiketoiminnasta kerättävissä ja hyödynnettävissä olevan tiedon määrä lisääntyy. Yritykset pystyvät keräämään, jalostamaan ja analysoimaan tietoa uudella tavalla eikä siihen vaikuta aikavyöhykkeen rajoitteet. Tavallisesti tämä palveluyritysten keräämä tieto liittyy esimerkiksi asiakasprofiileihin. Ajantasaisen tiedon avulla vältytään tarpeettomalta työltä sekä pystytään tuottamaan palveluita entistä paremmin asiakkaiden todelliseen tarpeeseen.

 https://www.palta.fi/palvelualat-suomessa/

https://www.palta.fi/download/6552/

[digitaalinenhurrikaani-blog]

Digi 1.4 Palvelualojen kantava voima

Teollisuuden vauhdittamana Suomesta on kehittymässä palvelutalous. Palvelua voisi pitää taloutemme selkärankana, sillä palvelumarkkinat kasvavat 10 prosentin vuosivauhtia digitalisoituvien palvelualojen turvin. 2000-luvulla taloutemme on kasvanut 15 prosenttia, joista 9 prosenttia eli 60 prosenttiyksikköä on tuotettu palvelualoilla. Nykyaikana voisi ajatella, että palvelualojen yritykset alkavat olemaan puun ja kuoren välissä, on aika jolloin on päästävä digitalisaation nopeasti kehittyvän junan kyytiin tai jää kyydistä. Osin onkin ennustettu, että yritykset jotka eivät pysy digitalisaation kehityksessä mukana, tulevat ennemmin tai myöhemmin kamppailemaan kannattavuuden kanssa ja poistumaan markkinoilta. Asiakaspalvelun nykypäivä on jo monikanavaista. Asiakkaat odottavat, että palvelua on tarjolla mihin kellon aikaan tahansa sekä ovat yhä enemmän tietoisia mahdollisuudesta saada yhä personoidumpaa palvelua ja osaavat myös odottaa sitä. Asiakaspalvelukanavat ovat myös käyttäjäläheisempiä ja toimivat käyttäjilleen tutuimmissa ympäristöissä, kuten Facebookin välityksellä. Monet yritykset ovatkin ymmärtäneet hyödyntää erilaisia kanavia, enää ainoa vaihtoehto ei ole soittaa yrityksen palvelunumeroon, vaan yhteyden voi ottaa Messenger-sovelluksella, jossa asiakaspalvelija on usein heti saatavilla, kuten esimerkiksi teleoperaattori Elisalla. Palveluyritykset ovat myös usein omilla nettisivuillaan luoneet tarjolle chat-yhteyden, jolla voi nopeasti kysyä apua esimerkiksi ostotilanteessa, eikä vastausta tarvitse enää odotella seuraavaan päivään. Nykyisen SoMe maailman myötä, asiakkaat myös vertailevat asiointikokemuksiaan sekä digitaalista käytettävyyttä yli toimirajojen ja osaavat vaatia helppoa ja toimivaa käytettävyyttä. Asiakasuskollisuuden nostaminen yhä korkeammalle onkin palveluyrityksen pinnalla pysymisen kannalta oleellista, koska asiakkaille on entistä enemmän ja helpommin tarjolla useita eri palveluntarjoajia.

Digitalisaatiokehitys on palvelualoilla saman suuntaista, mutta alasta riippuen muutos tapahtua kuitenkin eri tahtiin. Onkin syytä miettiä minkälaista oman toimialan kehitys ja vauhti on, mihin tulisi osata varautua. Nopeimmalla temmolla muuttuu tällä hetkellä yritys-ja asiantuntijapalvelut, hallinto-ja tukipalvelut, informaatio ja viestinnänala sekä viihde ja virkistys toiminta. Hitaammalla syklillä elää logistiikka sekä huolto ja kunnossapitoala.

Tuoreimmilla markkinoille tulleilla yrityksillä digitalisaatio on tutkimusten mukaan paremmalla tasolla, mikä johtuu varmaan osittain siitä, että nuoremmalle sukupolvelle digitaalinen maailma on selkeämpi maailma kuin vanhemmalle. Digitalisaatio luo kuitenkin palveluyrityksille mahdollisuuksia nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden toiminnan synnyttämiseen. Nykyaikana sähköisellä tiedonhallinnalla, asioiden internetillä, robotiikalla ja tekoälyllä automaatioastetta voidaan nostaa palveluyritysten ydin- ja tukitoiminnoissa. Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää data-analytiikkaa asiakassuhteiden syventämisessä sekä asiakkaiden sitouttamista personoimalla palveluntarjonnan sisältöä ja ajoitusta. Palveluyrityksillä onkin mahdollisuus hyödyntää ajantasaista tietoa ja tuottaa sen perusteella yhä paremmin palveluita asiakkaan todellisiin tarpeisiin. Haasteena kuitenkin on, että kasvava tiedon määrä johtaa siihen, että hyödyllistä ja oikeassa muodossa olevaa tieto on vaikeampi löytää. Yrityksen onkin itse ensin selvitettävä, mitä tietoa he tarvitsevat ja minkälaisessa muodossa, jotta se tukee heidän toimintaansa oikealla tavalla ja oikeaan suuntaan.

[anna-kaisa-oppija-blog]

Digi1.4 Digitalisaatio mullistaa palvelualan tulevaisuuden

Ei voi kyllin korostaa digitalisaation kasvun merkitystä palvelualalla. Myllerrys on kaikenkattava, ja perusteellista uudistumista tarvitaan joka yrityksessä. Arvot muuttuvat, käyttäytymismallit samoin. Digitalisaatio laittaa uudet vaatimukset mm. tiedon saatavuuteen, markkinointiin, työn tekemiseen ja sekä johtamiseen. Vaikutukset ulottuvat työyhteisöön sekä kulttuuriin asti.

Fiksut yritykset ovat ryhtyneet toimiin jo aikapäivää sitten! Nyt tulevat uudet liiketoimintamallit sekä palvelutarjoaman laajennus. Kyse ei niinkään ole tiedon löytämisestä, vaan sen hyödyntämisestä. Parhaiten hyödyntävä on vahvoilla kilpailussa. Kuten olen aiemmissa blogikirjoituksissani maininnut, niin digiajassa asiakkaan positiivisen kokemuksen merkitystä ei voi yritykselle kyllin korostaa! Mennyttä on entisaikojen pohattojen johtamat jäyhät puulaakit, joihin asiakas nöyränä käveli sisään ja sai palvelua sen mukaan, miellyttikö myyjää naamataulu. Eikä valitettu. Nykyaikana asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu jatkuvasti, koska palvelukanavat lisääntyvät ja palvelujen ostamisesta tulee koko ajan vaivattomampaa. Kyllä sen huomaa itsekin: Ei välttämättä viitsi lähteä ”kiviljalkakauppaan”, kun minkä tahansa tilaaminen sujuu kotisohvalta, kunhan on vaan jonkinlainen älyvekotin käytettävissä. Jos mobiilisivut tökkivät tai applikaatio on kömpelö, helposti siirtyy etsimään mukavampaa ostopaikkaa. Asiakkaan sitouttaminen on elintärkeää: Pitää tarjota vaivattomuutta, jotta jää mielikuva miellyttävästä asioinnista, ja seuraavan tarpeen tullen tämä helppous ja miellyttävyys ohjaa asiakkaan takaisin palveluntarjoajan ostokanavaan.  

Suomessa palveluyrityksillä on huippuhyvät mahdollisuudet menestyä. Meiltä löytyy huippuosaamista ja oppimisen halua. Olemme kehityksessä edellä monia maita. Digitalisaatio luo kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, ja niitä pitäisi hyödyntää koko ajan tehokkaammin. Yhteiskunta sekä julkinen sektori voisivat panostaa enemmän yritysten tukemiseen tällä saralla. Jos yhteiskunta saisi jollain tapaa poistettua yritysten mahdollisesti riskeiksi kokemia asioita, niin digitalisaatio voisi edetä tehokkaammin myös ns. diginukkujien keskuudessa. Pitäisi luoda paras mahdollinen toimintaympäristö digikehitykselle, kouluttaa ja kannustaa.

Muutos on välttämätön. Digitaalinen yhteiskunta on ”uusi normaali”, vanhaan ei ole paluuta. Pitää pyrkiä luomaan aineetonta arvonluontia ja kotiuttaa siitä saamamme vientitulot. Suomi on perinteisesti teollisuusmaa, mutta nyt meistä on kehittymässä moderni palvelutalous. Teollinen tuotanto on liian kallista täällä, meidän mahdollisuutemme tulevaisuudessa on huipputekniikkaa hyödyntävissä palvelualoissa. Suomen talous on kasvanut 2000-luvulla 15 prosenttia, siitä 9 prosenttia eli 60%-yksikköä palvelualoilla. Viennin kasvustakin ylivoimaisesti suurin osa on ollut palveluvientiä.

Lähde: www.palta.fi/download/6552/

[modernisoituvasavimaja]

Digi 1.4: Digi digi digi - Eikö se koskaan lopu?

Digitalisaation vaikutukset maailman ovat huimat. Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisen teknologian yhdistämistä kiinteäksi osaksi ihmisten elämää. Se vaikuttaa yrityksiin perin pohjin, muovaten työtä, tehtäviä ja liiketoimintamalleja. Se on parhaimmillaan luonut aineettomia ansaintamalleja, joiden markkina-arvo on sanoinkuvailematon. Jokapäiväisessä elämässä se näkyy avoimuudessa, tiedon saatavuudessa, markkinoinnissa, kulttuurissa ja työyhteisössä.

Sitä ajattelisi, että kaikki ovat jo täysillä mukana digitalisaatiossa. Näin ei ole, ainakaan palvelualoilla Suomessa. Lähes 60 prosenttia palveluyrityksistä ovat niin sanottuja ”diginukkujia”, jotka eivät hyödynnä tarpeeksi digitaalisia mahdollisuuksia ja joiden verkkoaktiivisuus on vähäistä. Näitä unisia pitäisi saada heräteltyä, jos Suomi haluaa olla digitalouden kärjessä. Suomalaisten yritysten tulisi ymmärtää digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet kaupankäynnissä. 

Digitalisaatio yrityksessä tapahtuu joko hitaasti tai nopeasti, mutta se tapahtuu. Se on yrityksestä kiinni, haluavatko ne päästä mukaan tähän junaan. 

Ensin koko digitalisaatio tiedostetaan, mutta asiaan ei kiinnitetä huomiota. Sen hyödyntämisen eteen ei tehdä juuri mitään. Ensimmäiset askeleet otetaan, kun digitalisaation mahdollisuuksia tunnistetaan ja niitä arvioidaan, sekä digitaalisia palveluita otetaan jonkun verran käyttöön. Tämän jälkeen digitalisaatio tulee omaksua osaksi strategisia tavoitteita. Digitalisaation tuomista palveluista ja tuotteista tulee arkipäivää ja uusi normaali, kun taas jälkeenjääneet yritykset tulevat kamppailemaan kannattavuuden kanssa. 

Suomesta on kasvamassa kovaa vauhtia palvelutalous. Kauas ovat jääneet teollisuus ja hiilikaivokset. Alle 20 vuodessa digitalisoituville palvelualoille on syntynyt 240 000 työpaikkaa. Tulevaisuus on siis palvelualoilla ja digitalisaatio on yksi palvelualojen toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä globalisaation, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kanssa. 

Digitalisaatiosta löytyy kuitenkin hyviä esimerkkejä suomalaisissa yrityksissä. 

Kone on tuonut digitalisaation osaksi tuotteitaan jo jonkin aikaa sitten. Tämä niin sanottu asioiden internet on läsnä Koneen hisseissä ja jonka avulla hisseistä tulee turvallisempia ja parempia. Fazer on lisännyt digitalisaation osalta strategiaansa luoda parempi asiakaskokemus ja vuoropuhelu digitaalista teknologiaa käyttämällä. Heidän mukaan digitaalinen teknologia tukee myyntiä, markkinointia ja tuotevalikoiman kehittämistä sekä tuotantotehokkuuden parantamista. Jopa Helsingin kaupunki on myöntänyt uusia määrärahoja kouluille, jotta kaikki saavat tietokoneen käyttöönsä. 

Näin ne ajat muuttuvat, muututtava on mukana.

Fazer Group Vuosikatsaus 2016 - Strategia

http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/vuosikatsaus-2016/strategia/

Palta Ry - Digitalisaatio palvelualoilla

https://www.palta.fi/download/6552/

[digikulma-blog]

Digitalisaatio osana aikamme megatrendejä

Siinä missä globalisoituminen, kaupungistuminen, väestön kasvu-, sekä ikääntyminen vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisesti, vaikuttaa myös digitalisoituminen yhä kiihtyvämmässä tahdissa. Teknologian kehittyminen mahdollistaa samojen asioiden tekemisen uudella tavalla teknologiaa hyödyntäen. Digitalisoituminen muokkaa toimintaympäristöämme ja tehostaa merkittävästi toimintatapojen kehittymistä; tuottavuusparannukset, monikanavainen asiakaspalvelu, tiedon saanti/vienti, sekä asiakkuuksien hallinnan tehostaminen. Tämän kaiken myötä syntyy uusia palveluita, liiketoimintamalleja ja tuotteita, joidenka luomat ilmiöt leviävät tietoliikenneyhteyksien parantuessa nopeammin kuin koskaan. Tuote/palvelu voi tavoittaa konkreettisesti miljoonat ihmiset muutamassa päivässä.

 Teollisuuden kasvattamasta Suomesta on kehittymässä palvelutalous

 Suomi voi kasvattaa talouttaan palvelualojen turvin. Palvelualojen huipputekniikan ja digitalisoitumisen myötä Suomi on nostattanut talouttaan 2000-luvulla merkittävästi. Ei siis ihme, että digitalisoitumiseen satsataan yrityksien resursseja ja sitä viedään strategioihin asti. Työntekeminen tehostuu teknologian avulla; yritys voi sijoittaa ison summan rahaa esimerkiksi mobiilisovellukseen, jolla luodaan täysin uusi tapa tehdä sama asia kuin aikaisemmin, mutta tähän asiaan kuluu resursseja vain murto-osa. Uuden tekniikan ansiosta yritys säästää varoja pitkässä juoksussa ja tuottaa enemmän.

Paltan julkaisussa kirjoitetaan: ” Puhelimella kesti 75 vuotta ja radiolla 38 vuotta saavuttaa 50 miljoonaa käyttäjää: Facebookilla meni tähän kolme vuotta ja Rovion Angry Birds -pelillä ainoastaan 35 päivää.” Tämä esimerkki antaa hyvän kuvan siitä kuinka teknologian kehittyminen on muuttanut maailmaamme.

Digitalisoitumisen avulla yritykset pystyvät tuottamaan palveluita ja tuotteita asiakkaiden tarpeisiin. Tiedonkeruu on helpottunut ja tarpeiden määrittäminen on helpompaa. Yritykset saavat enemmän tietoa asiakkaistaan ja pystyvät kehittämään, sekä tehostamaan markkinointitapojansa halutulle kohderyhmällensä.

 Asiakaskäyttäytyminen

Digitalisoituminen johtaa asiakkaiden monimuotoisempaan käyttäytymiseen. Siinä missä yritys saa paljon tietoa asiakkaasta, asiakas saa myös tietoa yrityksestä ja pystyy tekemään tuote/palveluvertailuja. Asiakkaan odotukset saatavuuden ja tarjonnan puitteissa nousee: palvelua tulisi olla tarjolla ympärivuorokautisesti ja sen tulisi olla monikanavaista. Itse olen huomannut, että kiinnitän huomiota yritysten kotisivuihin ja niiden käyttökokemukseen. Seuraan myös paljon arvosteluja ja asiakaskokemuksia, koska koen niiden antavan rehellisimmän kuvan palvelusta/tuotteesta kuluttajalle. Juuri näistä syistä yrityksille on erittäin tärkeää asiakasuskollisuuden luominen ja asiakkaan sitouttaminen; palvelutarjoajan vaihtaminen on nopeaa ja harva palveluista on korvaamaton.

 Tämä kirjoitus on luotu Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n luoman julkaisun: Digitalisaatio palvelualoilla innoittamana. Raporttiin pääset tutustumaan tästä.

#digitalisaatio

[kapitaali]

12 myyttiä talouskasvusta

(Tässä on englanninkielinen tulostettava versio)

Myytti 1: Palvelutalous voi kasvaa ikuisesti.

Vastaus: Ei voi. Palveluteollisuudet käyttävät kaikki resursseja ja luovat jätettä (voitko kuvitella yhtään joka ei niin tee?), ja palvelusektorilla tehdyt voitot eivät pysy palvelusektorilla — palkat kulutetaan materiaalisiin asioihin.

  Myytti 2: Me tarvitsemme kasvua köyhyyden poistamiseksi.

Vastaus: Eräs ensimmäisistä asioista jonka kasvulobbarit mainitsevat, jos satut kritisoimaan talouskasvua, on että tuomitset köyhät ikuiseen köyhyyteen. Tämä ei ole totta — kuka tahansa, jota kiinnostaa köyhyyden poistaminen maailmasta, haluaa jakaa vaurauden tasaisesti. Vaurautta on maailmassa tarpeeksi kaikille jotta voimme elää mukavasti — ainoa vain että se on pienen vähemmistön hallussa. Jakaminen ja reilu resurssienjako lievittävät köyhyyttä, ei kasvu. Meillä on ollut 200 vuotta kasvua ja vaikka jotkut ovat päässeet pois köyhyydestä, vaurauden ja vallan keskittyminen tarkoittaa, että nyt maailmassa on enemmän köyhiä kuin koskaan ennen. Köyhissä maissa kasvulle on tarvetta, vaikka siellä on mahdollisesti enemmän tarvetta rakentaa steady-state -talouksia ja jättää globaalin kasvun järjestelmä joka vuodattaa heidät kuiviin.

  Myytti 3: Me tarvitsemme kasvua luomaan raha jolla ratkaistaan ympäristöongelmat.

Vastaus: Tämä argumentti on kuin yrittäisi pysyä lämpimänä polttamalla oma talo. Talouskasvu on tuonut maailman ekologisen katastrofin partaalle. Saman asian tekeminen, vain kovemmin, ei paranna tilannetta — se tulee tekemään tilanteesta paljon pahemman.

  Myytti 4: Maan talouden kasvaessa sen ympäristö muuttuu puhtaammaksi.

Vastaus: Ympäristöllä ei ole kansallisia rajoja, ja globaali ympäristö on tuhoutumassa hälyttävällä nopeudella. Britannian talous on paljon suurempi kuin 100 vuotta sitten, kuitenkin paikallisesti ilman ja veden laatu on parempi kuin aiemmin monissa paikoissa. Tämä tosin johtuu siitä, että nykyään ei oikein valmisteta enää mitään missään. Likaiset tehtaat on viety ulkomaille kaukoitään, Intiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, mikä tarkoittaa että kaikki joudutaan kuskaamaan maapallon toiselta puolelta, joka luo paljon suuremman ekologisen vaurion kuin jos tuotteemme tuotettaisiin kotimaassa.

  Myytti 5: Kasvu tarjoaa enemmän valinnanvapauksia.

Vastaus: Kyllä, sinulla on mahdollisuus valita satojen epäterveellisten aamiaismurojen, limujen ja muiden myrkkyjen kesken, mutta jos haluat mennä paikalliseen kauppaan, ne ovat kaikki kadonneet ja joudut ajamaan kauemmas supermarkettiin; julkinen liikenne on liian kallis ja se ei liiku silloin kun haluaisit tai sinne minne haluaisit; haluamasi vaatteet eivät ole muodissa tänä vuonna; ei-geenimanipuloitua ruokaa tuskin saa enää mistään; oman talon rakentaminen ja vähäkuormitteisesti maaseudulla eläminen ei enää ole systeemin puitteissa edes mahdollista. Tarjolla olevat valinnat ovat pinnallisia.

  Myytti 6: Energiatehokkuus, uusiutuvat ja uudet energialähteet sallivat kasvun jatkua ikuisesti.

Vastaus: Energiatehokkuus ja uusiutuvat energian muodot eivät ole ympäristöystävällisiä kasvutaloudessa, koska säästetty raha menee joidenkin muiden tuotteiden ostamiseen — jääkaappi Kiinasta, omenoita Uudesta Seelannista, loma Floridasta — joten hyöty kumoutuu. Samalla tavoin, suuremmassa mittakaavassa, jos ydinfuusiosta tulee mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa, se ei lopeta luonnon tuhoamista niin kauan kun on talouskasvua — voitko kuvitella miten paljon uusia teitä, tehtaita, satamia, lentokenttiä, golfkenttiä jne. rakennetaan jos me saamme fuusion käyttöön? Monet elinalueet tulevat tuhoutumaan.

  Myytti 7: Uusi teknologia, erityisesti miniatyrisaatio, sallii meidän kasvaa ikuisesti.

Vastaus: Tietenkään emme tiedä mitä keksintöjä on tulossa, ja kasvun puolesta lobbaajat ovat kiintyneet fiktiiviseen henkilöön 1800-luvun New Yorkissa joka sanoi että mikäli liikenne jatkaisi kasvamistaan, koko kaupunki olisi pian metrin verran hevonpaskan peitossa. Hän ei tiennyt että autot olivat tekemässä tuloaan, ja me emme myöskään tiedä mitä keksintöjä on tulossa. Mutta auto toi mukanaan paljon pahempia ongelmia kuin hevonpaska. Joka vuosi tuo mukanaan suuremman määrän ekologista vahinkoa, ja tuhon tahti vain kasvaa — monesti johtuen uusista keksinnöistä. Plus että ei voi miniaturisoida asioita joiden tulee olla ihmisen skaalalla, kuten jääkaappeja, autoja, lentokoneita, ruokaa, vaatteita, taloja — ja talouksien kasvaessa ihmiset haluavat näitä yhä enemmän.

  Myytti 8: Me tarvitsemme talouskasvua parempaan aseistukseen ja turvallisuuteen.

Vastaus: Vaikka saattaa ollakin totta, että ainoa tapa jolla maa kuten Iran voi varmasti välttää hyökkäyksen on kehittää ydinaseita, aseiden valmistaminen ja käyttäminen aiheuttaa niin paljon ympäristövahinkoja, että se on suurempi uhka ihmiskunnalle kuin suora ydinsota. Ainoa tapa, jolla varmistamme pitkän aikavälin selviytymisen, on kansainvälisin sopimuksin joilla suitsitaan sekä ydinaseita että talouskasvua.

  Myytti 9:  Talouskasvu voi jatkua ikuisesti kierrätyksen avulla.

Vastaus: Kierrätys ei voi jatkua ikuisesti koska a) se vaatii energiaa; b) ei ole mahdollista kierrättää 100%:sti mitään — materiaalihukkaa on aina; c) tarvitaan myös kierrätyslaitokset, jotka vaativat maa-alaa, autoja, teitä jne; (ja tärkeimpänä) d) se tuo kassavirtaa ihmisille jotka työskentelevät kierrätysteollisuudessa, ja ei voi taata investoinnin turvallisuutta epämateriaalisille hyödykkeille — joten jos kierrätysteollisuus kasvaa, rahan määrä taloudessa kasvaa, ja yhä enemmän tavaroita kulutetaan. Kierrätystä ei voi erottaa resurssienkulutuksesta ja -hukasta, ja täten se ei voi kasvaa ikuisesti.

  Myytti 10: Ihmisen kekseliäisyys on äärimmäinen resurssi, ja se voi kasvaa ikuisesti.

Vastaus: Tämä on itse asiassa totta, mutta se ei ole kasvua vaan henkilökohtaista kehitystä — luonteeltaan kvalitatiivista kvantitatiivisen sijaan. Me voimme jatkaa evoluutiota, kehittyä intellektuaalisesti, emotionaalisesti, taiteellisesti ja henkisesti — mutta me emme voi jatkaa materiaalista kasvua, joka väistämättä tapahtuu kun talous kasvaa. Me emme voi rikkoa luonnonlakeja. Ihmisen kekseliäisyys ei voi kehittää ikiliikkujaa, eikä talous voi kasvaa ikuisesti.

  Myytti 11: Me voimme jatkaa kasvua koska me voimme kolonisoida avaruuden.

Vastaus: Tämä on iso oletus, ja vieläkin isompi riski. Ympäristömme saisi kärsiä käsittämättömästä resurssien kulutuksesta ja jätteiden dumppaamisesta, ja se kontribuoisi ekologiseen romahdukseen maapallolla ennenkuin kerkeäisimme kolonisoida toisia planeettoja. Emme ole avaruusmatkailua vastaan, mutta emme ole vielä edes keksineet miten elää tällä planeetalla ilman että aiheutamme ekosysteemille vahinkoa. Ratkaistaan tämä ongelma ensin — tarvitsemme vankan pohjan.

  Lisäksi yksi myytti josta kuulee yllättävän usein, ja se on yllättävän typerä.

Myytti 12: Talouskasvu liittyy vain siiihen miten paljon rahaa kiertää taloudessa, ja se voidaan saavuttaa lisäämällä nollia tietokoneen ruudulle, ilman ihmistoiminnan materiaalista kasvua.

Vastaus: Tämä on valuutan devalvoimista, ei talouskasvua.

    from WordPress http://ift.tt/2qMbgoq via IFTTT

#kapitalismi #kapitalismikritiikki #talous #talouspolitiikka #Finnish #solidaarisuustalous #jakamista