#digibarometri

[harryblogi]

Aihe 2. Digibarometri 2019: Suomelle pronssia

Suomi on JÄLLEEN sijoittunut kolmanneksi Digibarometrissä Hyvä me ! Sijoitus on sama kuin vuotta aikaisemmin. Vuosina 2014-2018 on julkaistu digibarometri, joka kertoo kansakunnan digitalisaatiosta, sekä siinä tapahtuneista muutoksista suhteessa muihin maihin. Digitalisaation hyödyntämistä mitataan eri tasoilla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset). Sen lisäksi digitalisaation hyödyntämistä mitataan kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Digibarometri 2019 -julkaisu rakentuu kahden pääteeman ympärille: resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen (Etla 2019).

(Digitaalisuuden hyödyntämistä kuvaava kokonaisindeksi kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Kuva: Digibarometri 2019 - julkaisu). Digibarometrissä on 22 maata ja Suomi on ollut jo toista vuotta peräkkäin kolmantena. Yhdystvallat nousevat toiselta sijalta kärkeen. Tanska nousee kuudennelta sijalta toiseksi ja Norja putoaa kärkipaikalta viidenneksi. Aiemmista digibarometreistä olemme huomanneet, että Suomi on kirinyt itsensä kärkisijoille ja pysynyt siellä. Vuoden 2019 tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jääneet hieman verrokkimaista jälkeen. Löydät tilaston täältä. 2019 vuoden julkaisusta käy ilmi, että jo viidesosa Suomalaisista yrityksistä (joissa on vähintään 10 työntekijää töissä) hyödyntävät liiketoiminnassaan massoista koostuvaa dataa esimerkiksi evästeitä. Määrä on ollut kovassa nousussa, koska pari vuotta aikaisemmin määrä oli vain noin 15% (Itewiki 2019).  Suomalaiset yritykset hankkivat massadataa eri tavoin. Yritykset eivät käytä vain yhtä lähdettä, vaan aineistoa kerätään mm. sosiaalisesta mediasta, yritysten omista älylaitteista ja sensoreista sekä kannettavista laitteista kerätään esimerkiksi sijaintitiedot. Suosituin massadatan hankinnan lähde Suomessa on Sosiaalinen media (Etla 2019). Massadatan hyödyntämisen hidasteena voi olla esimerkiksi kyberuhat. Suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan Suomella on vielä petrattavaa kuitenkin kyberuhkien torjunnassa. Kuva Suomesta korkean teknologian ja tietoturvallisuuden maana on olluusio. Kyberuhkien torjuntavalmius on viime vuosina Suomessa parantunut, mutta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on Suomen osalta heikkoa. Parantamisen varaa Suomelta löytyy osallistumisesta kansainväliseen kyberturvallisuusyhteistyöhön sekä kyberkriisien hallintaan (Etla 2019). Lähteet: Etla 2019. Digibarometri: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit? Luettavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/ Luettu: 3.11.2019. Itewiki 2019. Massadataa hyödynnetään erityisesti isoissa yrityksissä. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/blog/2019/06/digibarometri-2019-suomi-sijoittui-jalleen-vertailun-kolmanneksi/ Luettu: 3.11.2019. Ohjelmistoebusiness 2019. Digibarometri 2019 -julkaisuseminaari. Luettavissa: https://www.ohjelmistoebusiness.fi/digibarometri/ Luettu: 3.11.2019. Tilastokeskus 2016. Tietotekniikan käyttö yrityksissä. Luettavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/icte/2016/icte_2016_2016-11-30_tie_001_fi.html Luettu: 3.11.2019

#haaga-helia #digibarometri #suomi #Kolmassija

[jenlblog]

1. Digitalisaatio ja digitalous: Digibarometri

Vuodesta 2014 lähtien julkaistussa Digibarometrissä digitaalisuuden hyödyntämistä mitataan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Suomi on viime vuosina sijoittunut digibarometrissä 22 maan välillä sijoille 1-3. Suurimpia kilpailijoita ovat luonnollisesti muut pohjoismaat. Vuoden 2019 sijoitus Suomella oli sija 3. Ensimmäisen sijan saivat Yhdysvallat ja toisen Tanska. Tasoittain tarkasteltuna Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä (toinen sija) ja sektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla (toinen sija).

Viime vuonna (2018) Suomi sijoittui kolmanneksi heti Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tänä vuonna datan hyödyntämisen tuloksia tulkitaan kuitenkin aloittain. On mielenkiintoista, kuinka liiketoiminnan merkittävää kasvua voidaan tukea massadatalla sekä uudella teknologialla.

Vuonna 2017 suomi sijoittui toiseksi, ykköspaikan vei Norja. Teemana vuonna 2017 oli digitaalinen markkinointi.

Vuonna 2016 Suomi sijoittui barometrissä ensimmäiseksi. Suomen perässä tulivat muut pohjoismaat. Aihe alueena tällöin vertailtiin 22 maan digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista kolmella eri sektorilla: yrityksissä, kansalaisten elämässä ja julkisella sektorilla.

Voidaan siis huomata, että suomen sijoitus digibarometrillä on tippunut. Syitä tähän voi olla monia. Omalta osaltaan varmastikin myös vaikuttaa barometriin rajattu vuotuinen aihepiiri ja tarkasteltu sektori. Tutkimuksessa käy kuitenkin hyvin ilmi laajojen tietomassojen hyödyntämisen yleistyminen suurissa ja keskisuurissa yrityksissä monessa muussa maassa nopeammin kuin Suomessa. Datan ostaminen, myyminen ja jakaminen on Suomessa vähäistä. Voisiko Suomi parantaa sijoitustaan lisäämällä yrityksissä datan hyödyntämistä? Uskon että näin todella on.  Lisäksi lisäämällä datan käyttöä Suomi saisi tehostettua yritysten toimintaa.

Toimialoista massadataa kerätään eniten informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa. Teollisuudessa on ryhdytty ottamaan käyttöön tuotantoprosesseissa robotiikkaa sekä pilvipalveluita. Mielestäni muutkin toimialat olisi syytä herätellä datan käytön hyödyntämiseen. 

Kaupankäynnin siirtyminen yhä enemmän verkkoon, erilaiset sovellukset, suoratoistopalvelujen lisääntyminen ja kasvaminen, robottiautot sekä 5G. Edellä mainitut ovat hyviä esimerkkejä barometrissä esiin nostetuista digitalisaation trendeistä, jotka tulevat vaatimaan yhä enemmän tietoteknistä kapasiteettia. 

Lähde: www.digibarometri.fi

#digibarometri #data

[naksus-blog1]

Digibarometri

Etlatieto julkaisee vuosittain tilaston, josta näkee digitaalisuuden muutoksen vaikutukset verrattuna Suomeen ja muihin maihin. Barometristä tulee ilmi, millaiset osuudet ja vaikutukset ovat digitaalisuudella koko maailmaan. Julkaisut rakentuvat pääteemojen ympärille ja tänä vuonna on valittu kaksi pääteemaa, resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen.

Etlatiedon toteuttama selvitys mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla, joita ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Selvityksessä mitataan digitalisaation hyödyntämistä 22 maassa.

Suomen sijoitus verrattuna muihin maihin.

Alla olevasta digibarometrin 11.6.2019 julkaistusta kokonaisindeksistä (Kuvio 2) käy ilmi, että Suomi on toista vuotta peräkkäin sijalla kolme. Kun kokonaissijoitusta katsoo, näkee että Suomi on kuuden vuoden aikana onnistunut pitämään itsensä kärkikolmikon sisällä. Kokonaisindeksiä tarkastelemalla Yhdysvaltojen osalta näkee, että he ovat kuudessa vuodessa nostaneet itsensä tilaston kärkeen.  Yhdysvalloilla on nähtävissä selkeä suunnitelma jopa julkisen sektorin puolella, jossa käytetään digitalisaatiota hyödyksi usealla tavalla.   Linkki: Digitaalinen kylmä sota kiihtyy.  Yhdysvallat tekevät pitkänajan suunnitelmaa ja yritykset panostavat pitkällä tähtäimellä digitalisaatioon, tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen. 

Suomi on Etlatiedon johtavan tutkijan Timo Seppälän mukaan jäämässä jälkeen siinä, miten digitalisaation vaikutukset heijastuvat talouskasvuun.

Suomi on menettänyt tilastossa johtavan asemansa. Suomalaiset yritykset ja valtio reagoivat liian hitaasti muutoksiin, eivätkä ole valmiita ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja. Digibarometrin tuloksissa nousee useaan otteeseen bigdatan tärkeys. Mutta silti suomalaiset yrityksen eivät ole valmiita ottamaan sitä käyttöön tai jakamaan omaa tietoaan. Tämä ero on nähtävissä selkeästi verrattuna vaikka Yhdysvaltoihin, jossa bigdataa hyödynnetään suuresti. Suomalaiset teknologiayritykset ovat hyviä kehittämään ja keräämään bigdataa, mutta jalkauttaminen tuottaa suomalaisille yrityksille kompastuskiviä. 

Mielenkiinnolla odotan, mitä ensivuoden digibarometri kertoo Suomen tilanteesta. Odotan mielenkiinnolla sitä, että suomalaiset yritykset ja myös valtio alkavat käyttämään bigdataa hyödykseen. Osaajia on paljon ja sitä kautta myös mahdollisuuksia. 

Linkki: Digibarometrin tulokset 2019 

#digibarometri #suomi #mietintää

[josefinasjo-blog]

Digibarometri

Tässä postauksessa perehdytään Suomen sekä muiden pohjoismaiden sijoituksiin Digibarometri 2019 vertailussa. Kyse on tutkimuksesta jota on tehty vuosittain vuodesta 2014 jossa vertaillaan 22 eri maan digitalisoitumista yritysten, kansalaisten sekä julkisen sektorin alueilla.

Vuoden 2019 vertailussa Suomi sijoittui sijalle kolme, eli viimevuoden pronssiin ei ole tullut muutosta. Suomi on viime vuosina sijoittunut palkintosijoille muiden pohjoismaiden kanssa, mutta tänä vuonna voiton vei USA ja hopeaa sai Tanska. Vielä pari vuotta sitten USA oli sijalla 6. Syy USA:n pikaiseen nousuun on se että USA:n yritykset ovat todella nopeasti ryhtyneet implementoimaan uutta teknologiaa yrityksiinsä ja nämä muutokset ovat jo vaikuttaneet taloudellisesti USA:ssa. Tanska on aikaisemmin sijoittunut kärkikolmikkoon mutta viime vuonna Tanska oli sijalla 6 eli tämän vuoden hopea oli myös pikainen nousu palkintokorokkeelle.  Tanskassa on otettu digitaalisia palveluja käyttöön erityisesti julkisella sektorilla, joka on ollut iso vaikuttaja Tanskan tämänvuotiseen sijoitukseen Digibarometri 2019 vertailussa.

Suomen sijoitus on pysynyt ennallaan viime vuodesta mutta parannuksen varaa on. Suomessa on otettu hyvin uusia teknologioita käyttöön mutta toistaiseksi tästä ei ole vielä syntynyt taloudellisia vaikutuksia, joka on keskeinen syy siihen miksi Suomi on jäänyt hieman jälkeen kehityksessä. Yritysten tulokset eivät teknologian käyttöönotosta huolimatta ole kehittyneet viimeisinä vuosina.

Olemme kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Suomalaiset yritykset ovat alkaneet kasvattamaan omia teknologisia resurssejaan yritysten sisällä, ulkoa hankitun osaamisen sijaan. Edellisistä vuosista muutos on merkittävä. Jopa tuhansia suomalaisia teollisia yrityksiä ovat palkanneet teknologista osaamista organisaatioihin. Suomalaisten massadataa hyödyntävien yritysten dataosaamisen osuus on 68%, eli verrattuna ulkoa hankittuun dataosaamiseen joka on oikein positiivinen luku. Tämä pitäisi saada vaikuttavammin näkyviin yritysten tuloksissa, jotta Suomi pysyisi kärkikolmikossa edelleen tulevina vuosina.

Lähteet:

https://www.ohjelmistoebusiness.fi/digibarometri/ https://tv.streamfabriken.com/digibarometri-2019-julkaisuseminaari

#digibarometri

[bloginata-blog]

Digibarometri 2018

Edellisessä postauksessa käsittelin digitalisaation vaikutusta liiketoimintaan ja seuraavaksi aiheena olisi Digibarometri-tutkimus. Verkkoteollisuus ry:n Digibarometri-tutkimuksessa mitataan digitalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja siinä on mukana 22 maata. Digitalisuuden astetta mitattiin kolmella tasolla sekä kolmella eri sektorilla. Juttelin aiheesta Verkkoteollisuus ry:n/Ohjelmisto- ja e-business ry:n hallituksen jäsenen Petri Aukian kanssa ja hänellä oli hyviä kommentteja aiheesta.

Digibarometri 2018 koostui seuraavista teemoista:

- Tekoälyohjelman työkalu – mitattiin yritysten tekoäly valmiutta

- Google ja Vainu.io mittasi myynnin ja markkinoinnin kyvykkyyttä (Suomi, Ruotsi ja Norja)

- Aalto-yliopiston ja Etlan pohdintoja tiedon markkinoiden kehityksestä

Suomi on ollut muiden Pohjoismaiden kanssa kärjessä joka vuosi, mutta uusimmassa digibarometrissä Yhdysvallat ja Alankomaat nousivat Ruotsin ja Tanskan ohi. Vuonna 2016 Suomi oli ensimmäisellä sijalla, mutta nyt Norja toista vuotta peräkkäin. (Kuvio 1)

Suomi on ollut tasainen suorittaja ja suomalaisilla yrityksillä on teknologista pääomaa, mutta sen käyttö niin, että se toisi vaikutusta, on jäänyt pienemmäksi. Norjalaiset innovaattorit ovat Suomea edellä (Kuvio 5) ja Norjassa onnistuttiin panostamaan suhteessa enemmän teknologiaan ja sen määrään. Yritysten ICT-pääoma Suomessa ei ole vaikuttanut kansantalouden kasvuun yhtä tehokkaasti kuin Ruotsissa ja Norjassa.

” Ollaan monessa teknisessä ulottuvuudessa edellä, mutta moni yritysten käyttö-kohdan havainto viittaa konservatiiviseen johtoon, jonka käyttötapa tekee ICT-investoinneista vähemmän hyödyllisiä.” -Petri Aukia

Tutkimuksesta selvisi, että Suomen teknisissä valmiuksissa pilvipalveluiden hyödyntämiseen on iso ero verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, joilla on parempi verkkoinfrastruktuuri. Muissa pohjoismaissa ollaan myös parempia hyödyntämään sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Norjassa ja Ruotsissa ollaan myös aktiivisempia sosiaalisessa mediassa. Ilmeni, että samat naapurimaat myös hyödyntävät internetiä opetuksessa aavistuksen enemmän kuin Suomi.

Opetuksesta puheen ollen, Suomessa tällä hetkellä koulutustarjonta ei tue tarpeeksi muuttuvaa ICT-alaa ja alalla on pula osaajista, sillä alalla olevien osaaminen vanhentuu. Suomalaisilla yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ICT-alalla ja samanlaisia vaikeuksia Norjalla ei ole. Tähän voisi auttaa työlupien helpottaminen ulkomaalaisille asiantuntijoille ja kehittää opetusta.

“Opetussektorin hieman kehittyneempi rooli voi vaikuttaa kaikkiin muihin käytön ulottuvuuksiin. Kehittyneemmin koulutetut ovat kehittyneempiä myös työelämässä.” -Petri Aukia

Suomi on myös hieman jäljessä tekoälyn ja alustojen suhteen. Uusien ratkaisujen käyttöönotossa on isoja eroja ja osa alkuvaiheessa ja osa käyttää teknologiaa paljon, eli investoinneissa on edelläkävijöitä ja hidastelijoita. Suomella olisi mielestäni mahdollisuus menestyä tekoälyn hyödyntämisellä ja juuri miten tekoäly ja ihminen voisi tehdä yhteistyötä.

Koska Suomi on ollut tasainen suorittaja, on mielenkiintoista seurata, miten Suomi tulevaisuudessa onnistuu tuomaan esimerkiksi tekoälyä enemmän liiketoimintaan. Käykää ihmeessä tutustumassa Digibarometriin tarkemmin, oli tosi kiinnostavaa luettavaa.

#digibarometri #digitaalinenliiketoiminta #tekoäly #digitaalinenmarkkinointi #ai #ict

[maridigiliike-blog]

Pohjoismaat kärjessä digitalisaatiossa

Pohjoismaat nähdään usein digitaalisuuden pioneereina, mutta onko tämä näkemys todenmukainen. Kesällä julkaistu Digibarometri 2019 selvittää asiaa.

Digibarometri on Business Finlandin, Liikenne ja viestintäministeriön, Teknologiateollisuus ry:n, Ohjelmisto ja e-business ry:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisema selvitys, joka mittaa digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä. Digitaalisuutta mitataan kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) ja kolmella sektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Digibarometrissä vertaillaan 22 maata.

Digibarometrejä on julkaistu vuodesta 2014 lähtien. Suomi ja muut pohjoismaat ovat menestyneet vertailussa hyvin ja olleet joka vuosi kuuden parhaan joukossa:

2014: Ruotsi, Norja, Suomi, Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat

2015: Tanska, Suomi, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Yhdysvallat

2016: Suomi, Norja, Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Yhdysvallat

2017: Norja, Suomi, Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Yhdysvallat

2018: Norja, Yhdysvallat, Suomi, Alankomaat, Ruotsi, Tanska

2019: Yhdysvallat, Tanska, Suomi, Alankomaat, Norja, Ruotsi

Pohjoismaiden välillä ei ole suuria eroja sijoituksissa, jokainen on ollut ykkössijalla vähintään kerran. Suomi on ollut joka vuosi kolmen parhaan joukossa, samoin kuin Norja, jonka sijoitus kuitenkin tippui viimeisimmässä digibarometrissä. Tanska on myös pärjännyt hyvin, vaikka vuonna 2018 sijoitus oli heikompi. Digibarometrissä 2019 kuitenkin arvioidaan, että sijoitus voi johtua mittausvirheestä. Ruotsi aloitti ensimmäisen digibarometrin ykkösenä, mutta on sittemmin jäänyt jälkeen muita Pohjoismaita.

Pohjoismaiden välillä ei isoja eroja

Pohjoismaat ovat menestyneet digibarometrissä tasaisesti eikä maiden välillä ole suuria eroja. State of the Nordic region 2018 -selvityksen mukaan kaikilla Pohjoismailla on hyvät edellytykset digitalisaatiolle. Pohjoismaiset hallitukset ovat panostaneet digitalisuuteen 1990-luvulta asti. Kiinteän laajakaistan saatavuus on hyvä kaikissa maissa. Myös kansalaisten digitaalisten palveluiden käyttö on melko hyvällä tasolla. Selvityksessä Tanska pärjäsi hieman muita Pohjoismaita paremmin, mikä ei kuitenkaan näy digibarometrissä.

Edellytykset digitalisuudelle ovat siis hyvät. Ehkä kansalaisten ja yritysten suhtautumisessa on eroavaisuuksia. 2016 digibarometrissä arvioidaan digitalisuuden kehittymistä Suomessa. Suomalaisten nähtiin aiemmin suhtautuneen digitalisuuteen vastahakoisesti ja 2010-luvun alussa kehittyvät digitaaliset trendit, kuten sosiaalinen media, pilvipalvelut ja massadata yllättivät toimijat. Tässä vaiheessa Suomi oli esimerkiksi Ruotsia paljon jäljessä. Digitaalisten työkalujen käyttöön kuitenkin herättiin ja Suomi pääsi nopeasti mukaan kehitykseen.

Monet muutkin tekijät saattavat aiheuttaa eroja maiden välillä. Esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen taso, julkisen ja yksityisen sektorin investoinnit digitalisaatioon ja maan markkinatilanne sekä digitalisaation kehittyminen.

Digibarometrissä mitataan digitaalisuutta monelta eri kantilta. Selvityksen muuttujat myös vaihtelevat hieman eri vuosina, joten erojen syitä on vaikea selvittää. Pohjoismaat ovat kuitenkin pärjänneet vertailussa hyvin, ja niillä on edellytykset pysyä digitalisaation edelläkävijöinä.

#Digitalisaatio #Digibarometri

[kiranblogi-blog]

Digibarometri

Business Finlandin, Liikenne ja viestintäministeriön, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n julkaisema Digibarometri kertoo kansan “digitaalisen asennon” ja sen muutoksista suhteessa muihin maihin. Julkaisussa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä ja se tehdään kolmella eri tasolla; edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla; yritykset, kansalaiset ja julkinen. 

Kokonaissijoitus ja muutokset

Suomi oli mittauksen kärkisijalla vuonna 2016, mutta on sen jälkeen lipsunut yhden sijan vuodessa ja löytyi pronssipaikalta vuonna 2018. Pohjoismaista jäämme toiselle sijalle Norjan jälkeen. Ruotsi ja Tanska ovat koko maailmaan verrattuna sijoilla viisi ja kuusi. Suomen edellytykset digitalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat, mutta käytössä ja vaikutuksissa sijoitumme heikommin. Myös näissä kahdessa Norja sijoittuu pohjoismaista ykköseksi ja Suomi toiseksi.

Aiemmin yritykset olivat Suomen johtava digisektori, mutta vuonna 2018 niiden asema lipsui verrattuna kansainvälisiin yrityksiin. Julkinen sektori on kuitenkin vuosien varrella säilyttänyt asemansa listan kärjessä kaikilla tasoilla. Kansalaisten digikäytössä Suomen sijoitus laskee hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä ei kuitenkaan johdu Suomalaisten vähentyneestä digikäytöstä vaan muiden maiden käytön nopeammasta kasvusta.

Julkinen

Suomi on yleisesti ollut edelläkävijä julkisten palveluiden tuottamisessa, joten korkea sijoittuminen mittauksessa ei yllätä. Viime vuosien aikana on kehitelty esimerkiksi terveydenhuollon, verohallinnon ja Trafin sähköisiä palveluja. Kasvava osa julkisia palveluja on siis nykyään kansalaisten saatavilla digitaalisessa muodossa.

Yritykset

Yritysten huonomman sijoituksen selittää mm. se, että uudet ratkaisut tuodaan organisaatioihin ilman uuden teknologian edellyttämiä muutoksia, eikä liiketoimintamalleja mietitä uudestaan digitaalisuuden tuomien uusien mahdollisuuksien näkökulmasta, sanoo Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen. Näin ollen Suomi hyötyy digistä, mutta ei saa siitä mitään erityistä kilpailuetua verrattuna muihin maihin.

Vaikka Norja sijoittuukin monessa sektorissa Suomea paremmin, olemme kuitenkin Ruotsia ja Tanskaa edellä. Tulevina vuosina luultavasti tekoälyn käyttöönotto ja soveltaminen eri sektoreissa tulee vaikuttamaan maiden sijoituksiin mittauksessa. Tällä hetkellä Norjassa yritykset panostavat suhteessa muihin pohjoismaihin enemmän teknologioihin ja niiden määrään.

Suomi on sijoittunut Digibarometrin kokonaisindeksissä kolmen parhaan joukkoon joka vuosi, vuodesta 2014 asti. Suomen on kuitenkin opittava omaksumaan ja hyödyntämään digitaalisia innovaatioita yritysmaailmassa nykyistä tahtia nopeammin. Tulevien vuosien tulokset tulevat luultavasti suurilta osin riippumaan maiden kyvystä hyödyntää tekoälyä kaikissa eri sektoreissa. 

#digitaalisuus #digitaalinenliiketoiminta #digibarometri

[fanaposts]

Digibarometri

Suomi oli vuonna 2018 digibarometrin vertailussa sijalla kolme. Pohjoismaat ovat sijoittuneet erinomaisesti digibarometri indeksissä. Norja on sijalla yksi, Ruotsi sijalla viisi ja Tanska sijalla kuusi.

Digibarometri mittaa digitaalisten ominaisuuksien käyttöä. Mittaus suoritetaan kolmella tasolla (kevyt, käyttö ja vaikutukset). Ja kolmella sektorilla (yritys, kansalaistoiminta ja julkinen). Mukana tutkimuksessa on 22 maata ja maita vertaillaan 36:ssa eri muuttujassa.

Jos kurkataan menneisyyteen niin Suomi oli johtavassa asemassa digibarometri tutkimuksessa vuonna 2016. Sijoitus on tippunut sen jälkeen yhdellä per vuosi. Olemme tällä hetkellä samalla sijalla kuin vuonna 2014. Silloin todettiin, että Suomella olisi maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisaatiosta mutta olemme alisuorittaneet. Jos haluamme olla kehityksessä mukana sekä luoda uusia työpaikkoja tulee meidän keskittyä digitaalisuuden hyödyntämiseen kaikilla toimialoilla. Voimme todeta, että Suomi on tällä hetkellä tasainen digisuorittaja.

Vuonna 2015 kokonaissijoituksemme oli toinen mutta digitalisaation hyödyntämisessä olimme sijalla viisi. Heräsi kysymys, pystyykö Suomi tarttuman kiinni mahdollisuuksista?

Vaikka Suomi nousi korkeimmalle korokkeelle seuraavana vuonna säilyi digitalisaation hyödyntäminen samalla tasolla. Kehitys on muilla sektoreilla hyvää mutta samalla on huoli siitä miten yritykset pystyisivät sisäistämään ymmärryksen digitaalisuudesta. ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä toteaa, että yksi suurimmista puutteista on ettei yrityksillä itsellään ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus vaikuttaa koko kilpailukenttään. 

Vuonna 2017 mietimme, että noustaksemme takaisin kärkeen tulisi meidän panostaa digitaaliseen infaan, julkisiin verkkopalveluihin ja kansalaisten digitaitoihin. Suomi heräsi hieman myöhässä digitaaliseen murrokseen mutta on kiihdyttänyt sen jälkeen. Ensimmäistä kertaa pystyimme sanomaan, että Suomen erinomaiset edellytykset digitalisaatioon ovat realisoituneet kohtuullisen hyvin.

Tekoäly ja tulevaisuus

Tekoälymarkkinoiden uskotaan kasvavan huimasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Olemmekin päässeet lukemaan otsikoista kuinka Suomella on tavoitteena olla maailman paras tekoälyn soveltaja. 

Joka vuosi puhutaan kuinka Suomella on maailman parhaat edellytykset mutta emme ole päässeet parhaalle tasollemme. Olemmeko hukanneet meille annetun mahdollisuuden? Vaikka tiettyjen Suomalaisten yritysten asema on heikentynyt ulkomailla, ei tuloksia voi vielä pitää digitaalisena taantumana. Pikemminkin muiden maiden kehitys on ollut hieman nopeampaa.  

http://www.digibarometri.fi

#digibarometri

[digiliiketoiminta-blog]

Digibarometri 2018

Digibarometrissa mitataan digitalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä. Maat laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla, jotka ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla, joita ovat yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Mittaus on järjestetty jo viisi kertaa. Sen on toteuttanut Etlatieto. Suomi on aina ollut mitalisijoilla, mutta putosi kolmanneksi viimevuotiselta hopeapaikaltaan. Myös Ruotsi ja Tanska tippuivat sijoituksissa alaspäin. Listan kärkipaikkaa pitää  tällä hetkellä Norja.

Syy Suomen tippumiselle on ehkä se, että suomalaiselle luonteelle tunnusomaisin piirtein, olemme liian hitaita ja arkoja. Haluamme testailla ja hioa, vaikka tuote olisi kuinka hyvä. Tässä suhteessa jäämme paljon jälkeen.

Kaksi vuotta sitten Suomi oli digibarometrin kärjessä ja viime vuonna toinen. Ruotsi on viidentenä ja Tanska kuudentena, joten kyllä meillä melko hyvin on asiat kuitenkin!

Lähde:

http://www.digibarometri.fi/

#digibarometri

[sannnavi-blog]

Digibarometri

Tutustuin Digibarometri 2018 -julkaisuun sekä edellisten vuosien barometreihin sivustolla digibarometri.fi. 

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä ja mittaus toteutetaan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen. Uusimmasta barometristä käy ilmi, että Suomi on pudonnut 22:n maan vertailussa yhden sijan sijalle kolme. Selvä nousija on Yhdysvallat joka vei Suomen hopeasijan, mutta pohjoismaat ovat hyvin edustettuna kärkisijoilla. Uskon, että osasyynä Yhdysvaltojen hurjaan nousuun lienee amerikkalaisten kehittämien palveluiden kuten Facebookin, Amazonin ja Googlen nousut. Suomi on tällä hetkellä siis samalla tasolla digitaalisuuden hyödyntämisessä kuin neljä vuotta sitten ja vuoden 2016 ykkössijasta on tultu selvästi alas. Esim. kokonaisindeksi vuoden 2016 ja 2018 on laskenut 75,6 - 73,2. Myös kansalaisten edellytyksissä Suomi pitää ykkössijaa, mutta indeksi on laskenut 89,5 - 85,1 kuten käyttöindeksikin 74,2 - 65. Julkisen sektorin edellytykset ja käyttö sen sijaan ovat nousseet vuodesta 2016. 

Kuva 1

Vuoden 2018 barometrissä Suomen osalta asiantuntijat näkevät tekoälyn kehittämisen kiihdyttämisen valttina, sekä teknologian hyödyntämisen edellyksenä digitaalisen myynnin ja markkinoinnin onnistumisessa. Yritysten tulisi hyödyntää myös saatavilla olevaa dataa ja muodostaa oma datastrategia. Ensisijaisen tärkeää on luoda uusia digitaalisia investointeja, jotka ovatkin pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn edellytys. Suurella osalla Suomalaisista yrityksistä investoinnit ovat vielä alkuvaiheessa, joka voi selittää barometrin tulosta ja sijan notkahdusta Suomen osalta. 

Vuoden 2018 barometrissä hieman yllättävää on myös Suomen taso sosiaalisen median käytöstä liiketoiminnassa, joka on vain 63% ja siten vertailumaiden keskikastia. Ykkösenä on Norja 72%:n some käytöllä! Tässä on selkeästi Suomalaisilla yrityksillä parannettavaa. Kuitenkin mobiililaajakaistakäyttäjät ovat aktiivisia Suomessa, internetin hyödyntäminen opetuksessa on korkealla, sekä julkisen sektorin edellytykset digin hyödyntämiseen ovat parhaat ennen Norjaa ja Ruotsia. Suomessa myös kansalaisten- sekä yritysten edellytykset ovat muihin pohjoismaihin verrattuna paremmat.

Lähteet:

Digimbarometrit 2016 ja 2018, luettavissa: http://www.digibarometri.fi/, luettu 9.11.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö. Digibarometri 2018. Luettavissa: https://www.lvm.fi/-/digibarometri-2018-suomi-kolmosena-976149, luettu 9.11.2018

#digibarometri

[larimantyla]

Digibarometri

Digibarometri on vuosittainen Business Finlandin, Liikenne- ja Viestintäministeriön, Teknologia-teollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n tuottama tutkimus, jossa vertaillaan 22 eri maan digitaalista asemaa ja kehitystä kohti entistä digitaalisempaa yhteiskuntaa. Eri maita vertaillaan 36 eri muuttujan kohdalla, jotka käsittelevät mm. edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia, mutta myös pääsektoreilla yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Pohjoismaat ovat edustaneet kärkikastia aina viiden vuoden takaisesta ensimmäisestä tutkimuksesta tämänvuotiseen tutkimukseen saakka. Suomen tämänvuotinen sijoitus putosi viimevuotisesta hopeasijasta pronssiin, Norjan ottaessa kultaa. Myös Ruotsi ja Tanska löytyvät top 6:sta, mutta hieman huonommilta sijoilta kuin aikaisemmin. 2016 Suomi dominoi Digibarometria sijoittumalla ensimmäiseksi, joten pudotus on ollut tasaista. Mikä Suomen kohdalla on aiheuttanut tiputukset; voidaanko peräti puhua digitaantumasta?

Suomella on kategoriassa edellytykset toiseksi parhaimmat pisteet, mutta ongelmina ovat jälkijunassa tulevat teot sekä vaikutusten heikkous verrattaessa muihin. Asiaa voidaan toki nähdä myös toiselta kantilta; muissa maissa kehitys on vain ollut vielä tehokkaampaa. Suomi on koko Digibarometrin historian ajan ollut varma suorittaja tasaisella kehityksellä, mutta tämä nähdään haasteellisena vallitsevan digimurroksen takia. Suurena mahdollisuutena pidetään tekoälyä, jota käsiteltiin jo viimevuotisessa raportissa. Mikäli suomalaiset yritykset yltävät tavoitteisiin, Suomesta tulisi johtava tekoälymaa ohi Yhdysvaltojen ja Kiinan.

Suomessa on vahva IT-osaaminen ja vankat perinteet teknologian saralla. Digitaalista kyvykkyyttä ei kuitenkaan hyödynnetä kaikissa yrityksissä sataprosenttisesti, vaikka tilastot kertovat teknologiapanostuksen korreloivan yrityksen kasvun kanssa. Suomi päihittää silti Ruotsin ja Norjan jokaisessa indeksiarvossa, jotka kuvailevat toiminnallisen tason kyvykkyyksiä omaksua digitaalisen liiketoiminnan lainalaisuuksia. Pilvipalveluiden hyödyntämisessä Suomi jää selkeästi jalkoihin niin Pohjoismaiden kuin muun maailman kohdalla. Myös sosiaalisen median käyttö on pienemmässä roolissa kuin naapureillamme, jättäen kehittämisen varaa reippaasti. Kansalaistasolla suomalaiset pärjäävät internet-osaamisessa ja mobiililaajakaistojen käytössä. Yritystasolla menee selkeästi pidempi aika teknologioiden käyttöönotossa ja täyden potentiaalin valjastamisessa, ja tämä on sektori, jossa sijoitus on tippunut eniten (-3 sijaa).

Mikäli suomalaiset yritykset saavat raivattua jalansijaa tekoälymarkkinoilla, tulee talouden kehitys olemaan varmaa. Ylen viimevuotinen Digibarometri-artikkeli kertoo Suomen talouskasvun voivan jopa tuplaantua vuoteen 2035 mennessä tekoälyn myötä. Kirkkaan digitaalisen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on kehittää maailmanlaajuisesti vaikuttavia palveluita ja innovaatioita. Potentiaalin täysi valjastus nostaisi Suomen vankkaan asemaan digitaalisella maailmankartalla.

Lari Mäntylä, opiskelija, Haaga-Helia.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9670136  http://www.etn.fi/index.php/13-news/8099-suomi-putosi-kolmanneksi-digibarometrissa  http://www.digibarometri.fi/

#digibarometri #uudenkehittäjä

[digitalizingme]

1.1. Digitaalinen Suomi

Luin kaksi artikkelia Digitaalinen Suomi2017-kirjahankkeelta Valtiovarainministeriön ylläpitämältä suomidigi.fi-sivustolta. Valitsemani artikkelit olivat  31/Huono palveluosaaminen pudotti Suomen digitalouden kärjestä / Petri Rouvinen, Pekka Ylä-Anttila osasta I ja 43/Tulevaisuuden ammatit digitaalisessa Suomessa / Pekka Tiainen osasta II .

Huono palveluosaaminen pudotti Suomen digitalouden kärjestä

Tiivistettynä Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttiln artikkeli kertoi siitä, kuinka vielä 1990 luvun lopussa Suomi ja Ruotsi olivat molemmat ICT-kehityksessä hyvin edistyneitä ja lähtivät samalta viivalta seuraavalle vuosituhannelle. Suomi kuitenkin jäi alle kymmenessä vuodessa pahasti jälkeen digibarometrin mukaan.

Digibarometrissa mitataan sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin. Eli tässä tapauksessa Ruotsi on hyvin tärkeä 100 verrokkimaa.

Mittauksen keskeisten tulosten mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeen digitalisaation edellytyksissä ja jää melko kauas kärjestä digiratkaisujen hyödyntämisessä.

Artikkelissa syyksi esitettiin soveltamisen heikkous ja hitaus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Myös Suomen liiallista turvautumista yhteen korttiin kritisoitiin. Ennen se oli paperiteollisuus, sen jälkeen Nokia.

Tulevaisuuden ammatit digitaalisessa Suomessa

Toisessa artikkelissa käsiteltiin työpaikkojen ja työntekemisen rakenteellista muutosta suhteessa työttömyyteen ja eläköitymiseen. Lainsäädännön pitäisi tukea paikallista sopimista ja joustavemmaksi, jotta työntekijät voisivat tehdä joustavasti ja tehokkaasti töitä. Moniosaamiseen pitäisi kannustaa ja sitä selkeästi arvostaa yleisesti enemmän.

Oman kokemuksenikin mukaan artikkelit olivat keskeiseltä sisällöltään paikkansa pitäviä. Edelleen huomaa monissa yrityksissä ja julkisella sektorilla todella hidasta reagointia muutoksiin ja teknologian kehittymiseen. Ei ymmärretä, että teknologiaan investoiminen pitkällä tähtäimellä tehostaa selkeästi työskentelyä. 

Moniosaamista ei vieläkään arvosteta mielestäni tarpeeksi vaan yhden alan vahva asiantuntijuus ja korkeamman asteen korkeakoulututkinnot koetaan arvokkaammaksi. Kuitenkaan se ei työntekijän näkökulmasta ole kamalan turvallista tai käytännöllistä opiskella montaa vuotta yhtä alaa, jos jo muutaman vuoden päästä valmistumisesta täytyy opiskella uudestaan.

Siksi myös minun mielestäni korkeakoulututkinnon tueksi voisi olla enemmän lyhyitä täydennystutkintoja tietyillä aloilla, jolloin saataisiin tarvittavaa työvoimaa nopeasti ihmisistä, niille aloille, missä työvoimapulaa esiintyy.

#digitalisaatio #suomi #ict #digibarometri

[suffeli86-blog]

1.2 Digibarometri 2016

Kuva löytyy täältä.

Kolmatta kertaa julkaistavasta digibarometristä saa kuvan Suomen digitaalisesta kehittymisestä, sekä siitä mitä tulisi tehdä paremman digitaalisen tulevaisuuden eteen. Vuoden 2016 barometrissä Suomi menee kärkeen ja muut pohjoismaat tulevat pian perässä. Suomi nousi kärkisijalle, koska sillä on parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytön suhteen taas Suomi tippuu sijalle 5.

Suomi syttyi myöhään varsinkin pilvipalveluiden hyödyntämisessä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Lopulta kuitenkin asiat tehtiin vauhdilla ja kirittiin ykkössijalle. Suomen menestys vertailussa perustuu tasaiseen suoritukseen joka sektorilla. Ja tämä kertookin siitä, että Suomella olisi kaikki edellytykset vieläkin parempaan menestykseen.

Suomi on selvä ykkönen yritysten digitalisuudessa, kun taas mm. Itävalta jää selvästi jälkeen, koska heillä on heikkouksia teknisissä valmiuksissa ja pilvipalveluiden käytössä. Kansalaisten digivertailussa Suomi jää muiden pohjoismaiden taakse sijoittuen neljänneksi, tämä johtuu paljon siitä, että vaikka käytämme paljon sähköistä viestintää, niin olemme passiivisia sosiaalisen median suhteen emmekä tee ostoksia yhtä aktiivisesti kuin muut Pohjoismaat. Suurimmassa osassa Pohjoismaat pitävät kärkipaikkaa, kun taas mm. Italia jää selvästi jälkeen usealla sektorilla.

Jaakko Pihlaja mainitsee, että edelliseen vuoteen verrattaessa verkkokaupan kilpailutilanne Suomessa on edelleen kiristynyt. Tämän perusteella suomalaisilla ei ole haluja tai kykyjä hyökätä kansainväliseen verkkokauppaan. Kuitenkin suuri osa suomalaisista käyttää verkkokauppoja kuukausittain ja useimmiten päätyvätkin ostamaan ulkomaalaisilta verkkokaupoilta, koska suomalaisten verkkokauppojen kirjo ei vielä päätä huimaa.

Mikko Honkanen ja Lauri Häme ovat tutkineet teknologiayhtiö Vainun tietokannan avulla satojen tuhansien suomalais- ja ruotsalaisyritysten digitaalisia valmiuksia. Näistä tuloksista nähtiin, että suomalaisyritykset ovat kokonaisuudessaan kirineet ruotsalaisyritysten edelle ulkoisen digitaalisuuden suhteen. Ruotsi johtaa kaupan alalla, kun taas Suomi on digitaalisuudessa selvästi Ruotsia edellä rahoituspalvelualla. Honkanen ja Häme toteavatkin hieman kärjistäen, että siinä missä Suomi ottaa uusia järjestelmiä käyttöön esimerkiksi sisältömarkkinointiin niin Ruotsi keskittyy luomaan sisältöä ja jakamaan sitä.

Lähteet:

http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri-2016_1.pdf

#digibarometri

[digidiggailua]

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen... digitalisaatio-yhteiskunta

Digibarometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä. Mittaus tehdään kolmella tasolla - edellytykset, käyttö ja vaikutukset - ja kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen. Suomi on sijoittunut podiumille kaikkina Digibarometrin historian kuutena vuotena.

Vuoden 2019 digibarometrissa Suomi säilytti kolmannen sijansa. Muista Pohjoismaista Tanska loikkasi kuudennelta sijalta toiseksi Norjan pudotessa kärkipaikalta viidenneksi ja Ruotsin ollessa kuudes. Kärkipaikalla keikkui Yhdysvallat. Kaikki Pohjoismaat ovat kuuden vuoden ajan olleet barometrin top-6:n joukossa.

Mitkä tekijät aiheuttavat muutoksia sijoituksessa Digibarometrissa?

Mediassa on kerrottu kansallisista panostusketjuista - liikkeistä - digitaalisuuteen. Helsingin Kalasatamaan rakennetussa uudessa terveyshyperkeskus-kompleksissa lähdittiin alunalkaen tekemään suunnittelua digitaalisuus mielessä. Tottakai - jos päästään alusta tekemään, miksi digitaalisuus ei ohjaisi suunnittelua. Varsinkin julkisella sektorilla olisi suotavaa ja toivottavaa, että uutta tehtäessä tehtäisiin ajan hampaan purentaa kestävää uutta. Tämänkaltaiset julkiset päätösmäiset projektit vaikuttavat maiden sijoituksiin barometreissä.

Myös kuluttajien käyttäytyminen vaikuttaa maiden sijoitukseen barometrissa. Pohjoismaat ovat olleet hyvin tekniikka-orientoituneita ja Pohjoismaalaisten on helppo lähteä kokeilemaan ja hyödyntämään uusia teknologisia - digitaalisia - palveluita ja tuotteita. Eräs isoimmin kuluttajien arkeen tullut digitaalinen uusi tuote on ruoankuljetuspalvelu. Tokihan ruokaa on voinut tilata puhelimella kotiin kautta aikain, mutta nyt on mahdollista tarkastella yhdestä tai kahdesta eri mobiilisovelluksesta lähiravintoloiden tarjontaa, tilata se ja seurata tilauksen etenemistä matkalla.

Jotta kuluttajat voivat ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita, tulee yritysten kehittää sellaisia. Kehityksessä kauaskatsoisuus, riskinsietokyky ja halu uudistus ja tehdä uutta näyttelevät suurta roolia. Ei ehkä ole sattumaa, että erään digitaalisen ruoankuljetustilauspalvelun perustajiin lukeutuu nuoria, ennakkoluulottomia, ihmisiä.

#pohjoismaat #digidigi #digitalisaatio #digibarometri #barometri #haaga-helia

[suonvieri-blog]

Digitaalisuus - Suomen hyödyntämätön mahdollisuus

Suomella oli vuoden Digibarometri 2016 mukaan maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisaatiosta. Suomen jälkeen tuli muut Pohjoismaat, Norja toisena, Tanska kolmantena ja Ruotsi neljäntenä. Suomella on kuitenkin edelleen paljon parannettavaa sillä alalla. Barometrissa on monta eri muuttujaa ja useissa niissä Suomi ei päässyt edes kärki kolmikkoon.

Vuoden 2014 barometrissa huomasimme olevamme paljon jäljessä digitaalisuuden uusissa muoti-ilmiöissä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Esimerkiksi pilvipalveluiden käytössä olemme kuitenkin petranneet paljon. Jo seuraavan vuoden Digibarometrissa olimme otsikoissa viedessämme sähköpostipalvelut pilveen.

Suomi sijoittuu yrityskäytössä neljänneksi Tanskan ollessa ensimmäinen. Suomalaiset yritykset panostavat pilvipalveluihin sekä he jakavat netissä aktiivisesti paljon tietoa. Suomalaisten ICT- osaamisessa työelämässä on kuitenkin paljon parantamista. Tämä tarkoittaa sitä, että emme osaa niin kätevästi käyttää esimerkiksi toiminnanohjaus- tai asiakastietojen hallintajärjestelmiä. Tämä toivottavasti on tulevaisuudessa menemässä parempaan suuntaan. Tällaisten järjestelmien käyttö on osa minunkin opiskeluissani tradenomiksi.

Suomi on muita pohjoismaita jäljessä kansalaisten digitaalisuudessa. Suomalaiset ovat erittäin hyvin sähköisesti tavoitettavissa. Noin 70% suomalaisista omistaa älypuhelimen ja 16-89-vuotiaista 87% käyttää internettiä. Suomalaiset ovat kuitenkin passiivisia sosiaalisessa mediassa. Lisäksi suomalaiset yritykset eivät ole yhtä aktiivisesti verkossa kuin yritykset muissa maissa. Ulkomaalaiset verkkokaupat saavat koko ajan isomman jalansijan suomalaisissa markkinoilla samaan aikaan kun suomalaiset yritykset eivät panosta niihin.

Jaakko Pihlaja käsittelee aihetta tutkiessaan suomalaisten käyttäytymistä Googlessa. Hän on muun muassa todennut, että esimerkiksi muotiostoksissa neljä viidestä suomalaisesta turvautuu ulkomaalaisiin verkkokauppoihin. Tämmöiset luvut toistuvat useilla muilla eri aloilla. Tämä kertoo suomalaisten yritysten passiivisuudesta verkossa. Suurimmat suomalaiset yritykset tähtäävät mainoksiaan suunnilleen viidelle eri maalle, kun taas Tanskassa ja Ruotsissa nämä luvut ovat kaksinkertaisia.

Kaiken kaikkiaan Suomi pärjäsi vertailuissa hyvin, voitimme muun muassa naapurimaamme Ruotisin. Suomalaisissa yrityksillä on kuitenkin paljon parantamisen varaa. Mikko Honkasen ja Lauri Hämeen tutkimuksissa selviää, että vain yksi kymmenestä suomalaisesta yrityksestä myy tuotteitaan verkossa. Lisäksi vain 3% tarjoaa reaaliaikaisia chat palveluita. Sosiaalisessa mediassa ovat yritykset sentään hieman aktiivisemmin. Voimme siis todeta että kaiken kaikkiaan vaikka Suomi voittikin kultaa Digibarometrissa ov digitaalisuus edelleen Suomen paras hyödyntämätön mahdollisuus.

#digibarometri #digitaalisuus

[terhotammi-blog]

1.2. Maailman digitaalisin?

Onko Suomella maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta? Ainakin Digibarometri 2016 -julkaisun mukaan on. Barometrin vertailussa on mukana 22 maata, ja näiden maiden joukossa Suomi nousi ensimmäistä kertaa kärkeen vuonna 2016. Muut Pohjoismaat ovat myös vahvoilla vertailussa, sillä Suomen jälkeen tulevat Norja, Tanska ja Ruotsi. Maat on digibarometrin vertailussa laitettu siis järjestykseen 36 eri muuttujan perusteella. Koulutustaso tai muut yleiset tekijät eivät vaikuta maiden sijoituksiin.

Vuoden 2016 digibarometrista löytyy eräs huomattavan merkityksellinen ja mielestäni oleellinen seikka. Vaikka Suomi on kokonaisvertailun kärjessä, olemme me tarkemmin tarkasteltuna kärjessä vain kahdessa julkaisun alaindekseistä. Suomen menestys perustuu siis erityisesti tasaisuuteen verrattuna muihin maihin. Vertailtavien osa-alueiden joukkoon mahtuu totta kai myös muutama pieni notkahdus keskikastin puolelle. Vastaavia notkahduksia löytyy kuitenkin jokaisen muunkin maan tuloksista, joten tässä ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi on vain hyvä, ettemme voi 2000-luvun alun Nokian tyyliin tuudittautua siihen, että missään ei olisi parannettavaa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on pärjännyt erityisen hyvin yritysten vertailussa, ollen selvä ykkönen. Tanska on yhtä selvä kakkonen, mutta sen jälkeen on tasaisempaa. Tässä suhteessa Suomen ylivoima ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä: Nokian, Supercellin tai Rovion kaltaiset teknologiayritykset ovat usein olleet vahvimpia kotimaisia yrityksiä kansainvälisesti. Lisäksi esimerkiksi Rovion ja Supercellin koko liiketoiminta keskittyy käytännössä digitalisuuteen. Teknologiayritysten lisäksi myös esimerkiksi Konecranes on viime aikoina keskittänyt resurssejaan vahvasti digitalisaation suuntaan erilaisten järjestelmien kanssa.

Esimerkiksi kansalaisten vertailussa Suomi on kuitenkin neljäntenä, selvästi kaikkia muita Pohjoismaita jäljessä. Tätä selittänee osittain esimerkiksi se, että suomalaiset tekevät nettikauppaostoksia muita Pohjoismaita vähemmän. Suomessa ylipäätään tunnutaan usein tulevan hieman jälkijunassa kaiken uuden suhteen, ja ehkä siksi myös Postilla on viime aikoina ollut vaikeuksia kaukomaista, esimerkiksi Kiinasta tulevien nettikauppaostospakettien käsittelyn ja toimituksen suhteen. Tässä on ainakin yksi asia, josta voi heti löytää parannettavaa tulevaisuuden suhteen.

Julkaisun lopusta löytyy myös asiantuntijoiden puheenvuoroja. Näissä todetaan muun muassa, että naisten tai nuorten johtamat yritykset ovat digitaalisempia tai että digialustojen hyödyntäminen on toistaiseksi vielä vähäistä. Tämäntyyppiset asiantuntijapuheenvuorot ovat tärkeitä työkaluja, kun yritetään kehittyä missä tahansa aiheessa ja erityisesti tämäntyyppisen aiheen kohdalla. Pitää vain toivoa, että kirjoitukset eivät mene kuuroille korville (tai sokeille silmille).

#digitaalinenliiketoiminta #digitaalinen #suomi #suomi100 #digibarometri #pohjoismaat #digitalisaatio