#draamadokumentti | Explore Tumblr Posts and Blogs

phinnweb · 2 months

Text

English summary: Marokon Kauhu, the docufiction that I directed, on Finnish war hero Captain Aarne Juutilainen (1904 – 1976), is now streaming in Finland on Elisa Viihde.

Marokon Kauhu -dokumentti on nyt katsottavissa Elisa Viihteessä.

https://elisaviihde.fi/elokuvat/49837/marokon-kauhu

(Sivulla oleviin krediitteihin pyysin levittäjä VL Mediaa tekemään ainakin sellaisen korjauksen, että alkuperäisen Marokon Kauhu -lavamonologin kyllä ohjasi Kimmo Lavaste, mutta itse olen varsinaisen dokkarin ohjaaja ja käsikirjoittaja. Pari muutakin korjausta tai täsmennystä voisi myös tehdä, mutta mennäänpä nyt toistaiseksi näillä…)

8 notes · View notes

arikuosmanen · 6 years

Text

Tapio Koivukarin romaanin taustalla on baskien raaka joukkosurma (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Tapio Koivukari kertoi Akaan pääkirjastossa kirjansa Ariasmanin taustoista.

Toijalan Pohjola-Norden järjesti yhdessä Akaan pääkirjaston kanssa Pohjoismaisen kirjastoviikon tilaisuuden 14. marraskuuta. Puhujavieraaksi oli kutsuttu kirjailija Tapio Koivukari, joka kertoi vuonna 2011 julkaistun tositapahtumiin perustuvan romaaninsa Ariasman – kertomus valaanpyytäjistä taustoista.

Ariasman on kertomus Espanjasta Islannin rannikolle valaanpyyntiin saapuneista baskeista, joiden kolme laivaa haaksirikkoutui itämyrskyssä vuonna 1615. Tragedia päättyi verilöylyyn islantilaisten jahdattua ja tapettua 31 haaksirikosta selviytynyttä baskia.

Tapio Koivukari kuuli Ariasmanin tarinan asuessaan Islannissa vuosina 1989 – 1993. Myöhemmin Koivukari muutti islantilaisen puolisonsa kanssa takaisin Suomeen, mutta eräällä kesälomalla Islannissa Koivukari sattui näkemään asiasta artikkelin paikallisessa sanomalehdessä.

Tapio Koivukarin esityksen välissä juotiin kahvit.

– Minulle tuli mieleen ajatus, että jonkun täytyisi kirjoittaa tästä jotakin. Vasta myöhemmin tajusin, että kuka se joku voisi olla, Koivukari nauraa.

Ensimmäistä kertaa tarinan kuullessaan Koivukari luuli, että baskien joukkosurmassa oli kyse primitiivisestä hylynryöstämisestä, mutta baskien tappamisen takana oli Islannin rikkain ja vaikutusvaltaisin mies, nimismies Ari Magnússon. Aikalaislähteiden mukaan Magnússon julisti baskien päänmenoksi liikekannallepanon, joka lopulta johti heidän joukkosurmaansa.

Tapauksesta on säilynyt muun muassa Ari Magnússonin sanelemia oikeuden päätöksiä sekä itseoppineen talonpojan Jón Oppineen todennäköisesti talvella 1615–1616 kirjoittama kriittinen kirjoitus Tosi kertomus espanjalaisten miesten haaksirikoista ja surmasta.

Pääsikö osa baskeista kotiin?

Yleisö kuunteli Tapio Koivukarin esitystä kiinnostuneena.

Koivukarin mukaan baskien haaksirikon jälkeen eräs islantilainen pappi kertoi selviytyneille, että Hornstrandirin niemen länsipuolella on laiva, jolla valaanpyytäjät voisivat jatkaa matkaansa. Baskit lähtivät kohti laivaa kahdeksalla pienellä valaanpyyntiveneellä. Muutaman päivän rannikkoa pitkin soudettuaan he pääsivät määränpäähänsä. Laiva osoittautui isoksi avonaiseksi veneeksi, jota oli käytetty muun muassa haiden pyyntiin.

– Kahden veneen miehistöt takavarikoivat sen omavaltaisesti ja lähtivät seilaamaan rantavesiä etelään. He päätyivät tyhjälle Vatnseyrin kauppa-asemalle Patreksfjördurin rannalla, jonne noin 50 miestä jäi viettämään talvea, Koivukari kertoo.

Seuraavana keväänä samat miehet kaappasivat lähistöllä olleen englantilaisen kalastusaluksen ja pakottivat kapteenin purjehtimaan kohti Espanjaa. Sitä ei tiedetä pääsivätkö he koskaan perille.

Vihollinen täytyy tehdä viholliseksi

Loppujen valaanpyyntiveneiden miehistöt jakautuivat kahtia, osa asettui tyhjiin kalamajoihin Fjallaskagiin Dýranovuonon rannalle. Islantilaiset kuitenkin löysivät ja tappoivat heidät jo ensimmäisenä yönä. Ainoa hengissä selvinnyt oli tappajilta piiloutunut nuori poika, jonka hainpyyntiveneen kaapannut porukka myöhemmin löysi ja otti mukaansa.

Kapteeni ja loput miehistöstä asettuivat Aideyn saarelle vastapäätä nimismies Ari Magnússonin kotitaloa. Seurasi raakalaismainen verilöyly, jossa heidät kaikki murhattiin.

– Tässä oli hyvin kunniaton meininki. Surmattujen ruumiit silvottiin ja häpäistiin. Eihän sitä voi tehdä niin, että lyödään joku kuoliaaksi ja pidetään hänelle kristilliset hautajaiset. Silloinhan myönnettäisiin, että tapettiin oikea ihminen. Vihollinen täytyy tehdä viholliseksi, jotta hänet voidaan tuhota ja linja viedä loppuun asti. Nämä mekanismit tapahtuvat aina vaan uudestaan, myös meidän aikanamme, Koivukari pohtii.

Mikä sitten oli syy, jonka takia nimismies Ari Magnússon johdonmukaisesti halusi hävittää baskit? Magnússonin mukaan baskit ryöstelivät islantilaisia talonpoikia, mutta Koivukarin mukaan se tuskin oli oikea syy.

– Ari Magnússon oli myynyt baskeille vuonna 1613 valaidenpyyntiluvan ja oikeuden kerätä ajopuita. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään valtuuksia myydä lupaa baskeille. Vuoden 1615 haaksirikko sotki kaiken ja nimismies pelkäsi asian tulevan ilmi. Hän pelkäsi, että vähintään tulee potkut ja ehkä muitakin seurauksia. Itse pidän tätä todennäköisimpänä syynä, Koivukari toteaa.

Baskien joukkotaposta on tehty myös baskilais-islantilainen draamadokumentti Baskavígin, eli Baskien surma.

Tällä hetkellä Koivukari viimeistelee Ariasmanin maisemiin neljäkymmentä vuotta myöhemmin sijoittuvaa romaania, jonka työnimi on Poltetun miehen tytär. Romaani ei ole jatkoa Ariasmanille, vaan siinä käsitellään islantilaisia noitavainoja.

from WordPress http://ift.tt/2AQbWLs via IFTTT

#IFTTT #WordPress

0 notes