#työttömyysturva

[vesku56]

Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaleikkaukset ⛓️

maanantai 21. elokuuta 2023

2.19

Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaleikkaukset ⛓️

Toimeentulotuki:

· Tuen tason tarkastus

· Lapsikorotusten poisto

· Velvoittavuuden lisääminen

· Tuen alentamisen helpotetaan

· Asumismenoihin 5 % omavastuuosuus

· Lääkkeiden maksam

ista toimeentulotuesta arvioidaan

#leikkaukset

Yleinen asumistuki:

· Ansiotulovähennyksen poisto

· Perusomavastuu nousee 50 %

· Asumistuen tasoa hyväksytyistä asumismenoista lasketaan nykyisestä

· Tuen kuntaryhmät 1 ja 2 yhdistetään tasolle 2.

· Tukeen varallisuusraja

· Omistusasujien asumistuki poistetaan

#sosiaaliturva

Työttömyysturva:

· Työssäoloehtoa pidennetään

· Ansioturvan tasoa porrastetaan

· Omavastuupäivät nostetaan viidestä seitsemään

· Ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan

· Työmarkkinatukeen velvoitteita

· Työmarkkinatuen nettotaso tttuen perustasolle

#sosiaaliturva

Lisäksi:

· peruspäivärahan, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso yhtenäistetään. Lapsikorotukset, korotusosat ja suojaosat poistetaan.

· Poistetaan Kelan velvollisuus ohjata palvelutarpeen arvioon tttuen alentamisen yhteydessä.

#Sosiaaliturva

Tässä siis pikaisesti listattuna hallituksen kaavailemia heikennyksiä sosiaaliturvaan.

Lisää voi tutkia täältä:

valtioneuvosto.fi/documents/1018…

• • •!

More from @TeppoKotilainen

Teppo Kotilainen

@TeppoKotilainen

Jul 6

Perussuomalaisten sekoilun taustalla hallituksen leikkauslista etenee. STM:n hankerekisteriin on kirjattu muutosehdotuksia: Lastensuojelulakiin Vammaispalvelulain voimaantuloon. Hoitotakuuseen. Työttömyysturvalakiin. 1/5 #hallitusohjelma

1. Lastensuojelulain muutoksessa on kyse jälkihuollon ikärajan alentamisesta 25 ikävuodesta 23 vuoteen. Jälkihuolto on tuki, johon lapsi tai nuori on oikeutettu sijaishuollon, eli esim. lastensuojelulaitoksessa tai sijaisperheessä asumisen jälkeen. #jälkihuolto 2/5

2. Vammaispalvelulain voimaantuloa ollaan lykkäämässä vuoteen 2024. Lykkääminen on järjetöntä, koska alueet ovat jo aloittaneet valmistelun lakimuutoksen takia. Myös valvontaviranomaiset ja järjestöt ovat tehneet töitä tulevaa lakimuutosta ennakoiden. 3/5 #vammaispalvelulaki

[tk-liitto]

SAK on työväen vihollinen

Moni pien- tai yksinyrittäjä, freelancer tai matalapalkka-alojen pätkä­työläinen vihaa nykyisin enemmän SAK:ta kuin EK:ta tai Kokoomusta. Kyse ei välttämättä ole väärästä tietoisuudesta. SAK ja suuret ammattiliitot vastustavat kiivaammin kuin kukaan muu sellaisia vaatimuksia, jotka voisivat konkreettisesti parantaa heidän asemaansa. SAK näyttääkin korkeintaan toistaiseksi voimassa olevassa palkkatyösuhteessa olevien työntekijöiden etujen ajajalta, vaikka heidänkin kapinointiaan palkka­malttiin ja talouskasvuun sitoutunut ay-liike on viime vuosikymmeninä lähinnä hillinnyt.

Prekaarin työläisen keskeinen ongelma on, että hänellä on liian vähän rahaa ja liikaa työtä. Perustulo tarjoaisi tähän ainakin jonkinlaisen ratkaisun. Vähän lisää rahaa ilman lisätyötä. Jopa muutamat älykkäimmät miljardöörit ovat tajunneet, että perustulo olisi järkevä ratkaisu työn ja tuotannon muutosten esiin nostamiin uudenlaisiin ongelmiin. Perustulo olisi palkkaa tuottavasta elämästä, yritystukea suuryritysten sijaan itsensä yrittäjälle, investointi yhteiskunnalliseen luovuuteen ja väline epämielekkään työn vähentämiseen. Perustuloa vastustavat kuitenkin kaikkein kiivaimmin ammattiliitot, joiden pitäisi puolustaa työvoiman asemaa.

Eikö tilanne ole aivan sairas? Mistä tämä voi johtua?

Tosiasiassa suuret ammattiliitot ovat olleet työväen itsenäisyyden vihollisia jo suunnilleen toisesta maailmansodasta lähtien. Ne ovat vastustaneet laittomia lakkoja, liian suuria palkkavaatimuksia ja liian radikaaleja yrityksiä järjestää tuotantoa uudelleen. Ne puolustavat pakkomielteisesti palkkatyötä, orjuuden nykyistä muotoa. 1800-luvun työväenliike kävi jatkuvia väittelyitä siitä, miten palkkatyön lakkauttaminen tapahtuu. Sen näkökulmasta nykyisten ammatti­liittojen puheet vaikuttaisivatkin järkyttäviltä. Ammattiliitot sitoutuivat aikanaan teollisen kapitalismin luokkakompromissiin, johon ne edelleen ovat hirttäytyneet: jos annatte keskeisten teollisuusalojen valkoisille miestyöläisille vähän lisää palkkaa, kannatamme palkkaorjuuden levittämistä kaikkialle.

Nuorelle prekaarille ajatus siitä, että palkkatyöllä voi vaurastua, vaikuttaa yhtä uskottavalta kuin sadut joulupukista, johon hän on jo ennen kouluikää lakannut uskomasta. Juuri kukaan ei usko voivansa ansaita edes yhtä paljon kuin vanhempansa. Kun SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lausuu, että ”pitää olla oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia, jotka liittyvät työhön osallistumiseen”, SAK alkaa kuulostaa sukujuhlissa nuorisoa moralisoivalta ja (varsinkin nuoria naisia) selkään taputtelevalta sedältä.

Nykyisin monilla keskeisillä tuotannonaloilla on vaikea kuvitella, mitä lakko tarkoittaa tai miten se voisi vahingoittaa pääomaa. Siksi keskitetyllä sopimisella on varmasti työvoiman kannalta positiivinen merkitys, vaikka kaikkein prekaareimmilla aloilla ei usein olekaan yleissitovia työehtosopimuksia, ja mikroyrittäjät tai freelancerit jäävät tietenkin täysin niiden ulkopuolelle. Historiallisesti keskitetyn sopimisen syynä oli kuitenkin viedä motivaatio työläisten itsenäisiltä taisteluilta. Se oli siis pääoman etua palvellut ratkaisu. Jos työläiset lakkoilivat tehtaassa ja vaativat lisää palkkaa, heille voitiin vastata: ”Liittonne on sitoutunut keskitettyihin palkkaratkaisuihin, turha lakkoilla, koska kaikesta päätetään kuitenkin liittotasolla!”

Jos paikalliseen sopimiseen liittyisi todellinen mahdollisuus taistella paikallisesti työn uudelleenjärjestämisestä ja sen tulosten jakamisesta, paikallinen sopiminen olisi aivan varmasti työvoiman kannalta edullisempaa kuin keskitetyt palkkaratkaisut. Kapitalisteja eivät koskaan ole pelottaneet ammattiyhdistysten toimitsijat vaan työläisten itsenäiset, aineellista vahinkoa tuottaneet, tuotannon pysäyttäneet kamppailut. Ay-liikkeen he ovat kutsuneet kanssaan Etelärannan saunaan, itsenäiset työläiset ja yrittäjät he ovat leimanneet yhteiskunnan vihollisiksi.

Oikeisto voi kannattaa paikallista sopimista, koska työläisillä ei enää ole neuvotteluvoimaa työpaikalla. Paikallisesta järjestäytymisestä ei ole hyötyä, jos ei ole tehdasta, jonka koneita pysäyttää tai jos tehdas voidaan vain siirtää muualle. Myöskään liittotason keskitetty sopiminen palkkamaltista ja orjuuden jatkumisesta ei silti kiinnosta nykyajan prekaaria. Hän uskoo rikastuvansa pikemminkin jopa pörssisijoituksilla tai bitcoineilla kuin palkkatyöllä. Palkkatyötä ihannoiva SAK vaikuttaa niin jälkeenjääneeltä, että moni liittyy mieluummin Loimaan kassaan kenties jopa poliittisista syistä, koska ei halua seisoa palkkaorjuuden kannattajien joukoissa.

Kun SAK puolustaa vimmatusti ansiosidonnaista 6 kk työpaikalla lusineelle, mutta vastustaa kiivaasti minkään myönnytysten antamista proletaariselle palkkaorjuutta pakoilevalle yksinyrittäjälle, ei jää epäselvyyttä, kenen puolella SAK on. Ennen kaikkea itsensä ja oman olemassaolonsa, rahoituksensa jatkuvuuden. SAK:sta on tullut kirkon kaltainen organisaatio, eikä sattumalta. Sen ajama palkkatyön kultti on nykyisin kaikkien kapitalististen maiden todellinen valtionuskonto. Kuten kirkosta, siitäkin eroaa jatkuvasti yhä useampi, mutta sen virsiä on edelleen veisattava kaikissa julkisissa juhlallisuuksissa. Kuten kirkolla, sillä on valtava varallisuus, joka on syntynyt sen vaatimista kymmenyksistä. Sen papit tuomitsevat ikuiseen kadotukseen ja yleensä myös välittömään maalliseen rangaistukseen pakanat, jotka tavoittelevat itsenäistä ja täysipainoista tämänpuoleista elämää eivätkä ole valmiita muistuttamaan palkkatyön hyvyydestä ja julistamaan sen ihmeitä vuosi vuodelta.

SAK puolustaa työpaikkoja, ei työläisiä. Tämä on sen kannalta rationaalista. Sen olemassaolo ja valtavat rahavarat perustuvat suoraan palkasta maksettaviin jäsenmaksuihin. SAK:n olemassaolon koko oikeutus perustuu siten palkka­orjuuden olemassaoloon. Jos palkkatyö lakkautettaisiin, lakkautettaisiin myös SAK:n rahahanat. Herää jo kysymys, pitäisikö SAK:ta nykyisin pitää työläisten riistäjänä. Ansiosidonnainen työttömyysturva on toki palkkatyöläisten etu, mutta vielä enemmän se on ammattiliittojen johtajien ja työntekijöiden etu, ja välttämätön edellytys heidän korkeapalkkaisten työpaikkojensa olemassaololle. Siksi heidän tehtävänsä on väistämättä puolustaa työpaikkoja eikä työläisiä, koska ensimmäisistä on heille itselleen enemmän hyötyä. Mikroyrittäjät ja freelancerit, joilla ei ole edes varaa maksaa jäsenmaksuja, painukoot helvettiin.

Siksi ei ole ihme, että prekaari työläinen näkee ay-liikkeen pikemminkin vihollisena kuin tukijana. Kyllästyneenä jo muutenkin liialliseen saarnaamiseen itsensä kieltämisen autuudellisista vaikutuksista hän voi tuskin tehdä muuta kuin sulkea korvansa setien saarnoilta. Työpaikkojen puolustamisessa ja työllistämisvaatimuksissa ei ole järjen häivääkään. Työtä on jo liikaa. Työ on jo ensi sijassa pelkkä velvollisuus, toisin kuin SAK kuvittelee. Tarvitaan enemmän rahaa ja vähemmän työtä.  

–Työstäkieltäytyjäliitto

[oodlenoodleroodle]

Vitun korppikotka Macron.

Eli, Chicagon Koulun taloustieteellinen shokkioppi on: 1. Tarvitaan kriisi joka shokeeraa kansalaiset, tehden heistä helpommin muovailtavia. 2. Kriisin verukkeella annetaan johtajalle tai ekonomisti-teknokraatille valta tehdä päätöksiä epädemokraattisesti. 3. Runnotaan läpi yltiökapitalistiset "uudistukset" (eli yksityistetään ihan kaikki peruspalveluita myöten, poistetaan kaikki säätely eritoten ulkomaankaupan saralta, poistetaan kaikki ihmisten elämää turvaavat asiat kuten minimipalkka ja työttömyysturva, ja liitot tietenkin menevät siinä samalla myös), jotka ovat myös kansainvälisen avun saamisen ehto - eli apua ei saa jos ei tee "uudistuksia" oikein.

Tämä kaikki on Milton Friedmanin omasta perseestään repimää paskaa. Se eli mielikuvitusmaailmassa jossa kaikki ihmiset ovat yhtä ahneita kuin hän itse, ja sen tähden ainostaan täysin säännöstelemätön kapitalismi on hyvä systeemi (hänen harhojensa mukaan hyvä kaikille vaikka käytännössä se tuomitsee ainakin puolet väestöstä köyhyyteen) ja että kaikki ongelmat johtuvat siitä että jokin "vääristää" markkinoita ja että ainoastaan täysin vapaat markkinat saavat aikaan täydellisen vapauden ihmisille. Tälle pellelle annettiin Nobelin palkinto (eli siitä pitää oppia että Nobelin taloustieteen palkinto on myös täyttä paskaa, se on pelkää neoliberalismin ja neokonservatismin [sama asia] propagandaa). Tätä paskaa on tuutattu viimeiset 40 vuotta ainakin, siihen uskovat suunnilleen kaikki (USA ja EU etunenässä).

Eli kun luetaan tämä pieni lause uutisesta, että Macron on Beirutissa, missä vain pari päivää sitten tapahtui järkyttävä räjähdys, ja hän puhuu uudistuksista, voimme sanoa:

Emmanuel Macron on yksi saatanan korppikotka! Hyi helvetti, häpeäisi!

[debaattimedia]

KD:n Sari Essayah: Ansiosidonnainen työttömyysturva yhtäläiseksi kaikille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Korona-kr…

View On WordPress

[kangaske]

Yrittäjävanhempien lapselta evättiin työttömyysturva - "Tuntuu, että yrittäjänä on rikollisliigan jäsen" (Iltalehti)

Source: http://ift.tt/2AfFi9W

[arikuosmanen]

Suomen suurin työttömyyskassa: Hyviä uutisia 390 000 suomalaiselle (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Suomen suurin työttömyyskassa YTK kertoi perjantaina laskevansa kassan jäsenmaksun ensi vuonna 100 euroon.

YTK:n työttömyysturva-asiantuntijan Petja Eklundin mukaan jäsenmaksua voidaan leikata, koska työttömyys on vähentynyt ja kassan toiminta on tehokasta. Nykyinen jäsenmaksu on ollut 118 euroa.

– Tällaisia uutisia on aina todella hienoa kertoa jäsenillemme. Vajaa parinkymmenen euron säästö tuntuu varmasti mukavalta. Hintojen laskuun ei ole nykyään niin totuttu, kommentoi Eklund tiedotteessa.

Loimaan kassana tunnetulla YTK:lla on 390 000 jäsentä, mikä tarkoittaa noin 15 prosenttia suomalaisista palkansaajista.

Eklund on tyytyväinen siihen, että kassan jäsenmäärän kasvu on viime vuosina kiihtynyt.

– Se on merkki siitä, että teemme oikeita asioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

from WordPress http://ift.tt/2hCFSUt via IFTTT

#IFTTT #WordPress

[insuranceautolawnews]

Valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmä laskee, että asumistukea leikkaamalla, päivähoitomaksuja alentamalla, perhevapaita uudistamalla ja aktiivisemmalla työttömyysturvalla voidaan saada ainakin yli 10 000 ihmistä työhön.

Perjantaina selvityksensä julkistanut finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalon http://ift.tt/2lAUaE2vetämä työryhmä arvioi, että esimerkiksi päivähoitomaksuja pudottamalla voitaisiin lisätä työllisten määrää jo 6 000:lla.

Kotihoidon tuen lyhentäminen yhdellä vuodella, vain kaksivuotiaisiin asti toisi työmarkkinoille jopa 6 400 työntekijää lisää.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Jo täyttämällä avoimet työpaikat työllisyys lisääntyisi tuntuvasti.

Hakola-Uusitalo korostaa, että työryhmä ei ole tehnyt hallitukselle esityksiä, vaan toimeksianto oli arvioida eri keinoja purkaa kannustinloukkuja. Kannustinloukku tarkoittaa haluttomuutta ottaa työtä vastaan, koska työnteko ei mainittavasti lisää käteen jääviä tuloja.

”Emme esitä yhtään mitään. Olemme tehneet hallitukselle vain ison kasan laskelmia siitä, mitä tapahtuisi jos tehdään niin tai näin”, Hakola-Uusitalo sanoo.

Tuloksena on reilun 20-sivuinen raportti, liitteitä toista sataa, tukku ehdotuksia jatkoselvittelystä, mutta myös lista asioista, joita ei kannata lisäselvittää.

Jatkoselvitystä työryhmä suosittaa varhaiskasvatusmaksujen lisäksi myös työttömyysturvan kiristämisestä.

Työryhmä laskee, että jos suojaosaa korotetaan 300 eurosta 600 euroon ja samalla työttömyysturvaa leikataan 50 senttiä päivässä, se lisäisi työllisyyttä 3 500 henkilöllä.

Suojaosuus tarkoittaa rahasummaa, jonka voi tienata ilman, että se leikkaisi sosiaalitukia.

Asumistukea remontoimalla voidaan työryhmän mukaan lisätä myös tuntuvasti työllisyyttä.

Ryhmä on laskenut, että jos tukea leikataan 20 prosenttia, se tuottaa 2 300 työllistä. Tukea voi pudottaa myös antamalla sitä entistä harvemmalle.

Työryhmä on myös laskenut asumismenojen omavastuun palauttamista toimeentulotuen saajille. Se lisäisi kustannustietoisuutta.

Työryhmä on miettinyt myös muutosta opiskelijoiden asumistukeen. Ryhmän mukaan valmistuminen vauhdittuisi, jos opintolaina laskettaisiin asumistukeen vaikuttavaksi tuloksi; siitä riippumatta, nostaako lainaa vai ei.

Vuokrasääntelyyn työryhmä suhtautuu kielteisesti. Työryhmän mukaan se ei ole oikea ratkaisu pääkaupunkiseudun korkeisiin vuokriin ja niistä seuraaviin kannustinloukkuihin.

Vuotuiset asumistukimenot ovat kasvaneet jo lähes kahteen miljardiin euroon. Ongelmaksi koetaan se, että asumistuesta huomattava osa valuu vuokrahintoihin.

Työryhmä ehdottaa, että asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen http://ift.tt/2gCTFrv(kesk) esitys asumistuen neliövuokrakatoista menisi jatkoselvittelyyn.

Tiilikainen ehdotti viime lauantaina Ylen http://ift.tt/2lHUOTDYkkösaamussa että asumistuen neliövuokrille pitäisi laittaa katto. Enimmäisvuokra voisi olla Tiilikaisen mukaan 12 euroa neliömetriltä edullisimmilla alueilla ja alle 20 euroa pääkaupunkiseudulla.

Perhevapaiden remontin Hakola- Uusitalo arvioi lisäävään tuhansien ihmisen työllisyyttä, mutta varsinaisia laskelmia ei niistä raporttiin tehty.

”Onhan perhevapaiden muutoksilla ilman muuta huomattavat vaikutukset”, hän sanoo.

Jatkovalmistelua koordinoi hallituspuolueiden työryhmä, jota vetää valtiovarainministeri Petteri Orpo http://ift.tt/2h9Wz6R(kok). Siinä ovat mukana myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila http://ift.tt/2hT5nBI(ps) sekä tuleva peruspalveluministeri, kansanedustaja Annika Saarikko http://ift.tt/2hsT50H(kesk).

”Työnteon pitää aina kannattaa. Päätöksiä tehdään hallituksen puolivälitarkastelussa”, toteaa Orpo ministeriön tiedotteessa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen http://ift.tt/2h5QOse(kok) ei halua ottaa vielä kantaa täsmäesityksiin. Hän kuitenkin muistuttaa esittäneensä jo aiemmin varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

”Varhaiskasvatusmaksu on vähän kuin työssäkäyntimaksu. Kun perhe arvioi, kannattaako perhevapailta palata työelämään, kannustusloukku syntyy, kun varhaiskasvatusmaksut lankeavat. Siksi maksujen alentaminen tukisi pienituloisten vanhempien työssäkäyntiä ja olisi myös tasa-arvoteko äideille.”

Kotihoidon tuen lyhennyksen huomattava työllisyysvaikutus alleviivaa Grahn-Laasosen mukaan myös tarvetta uudistaa perhevapaajärjestelmää.

”Päätökset pitää tehdä jo tällä vaalikaudella. Malleja on useita. Yksittäisiä esityksiä en lähde vielä arvioimaan.”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen http://ift.tt/2gCVJja(kesk) torjuu tuoreelta esityksen opiskelijoiden asumistuen leikkaamisesta.

”Työryhmä esittää, että pankista haettu opintolaina laskettaisiin tuloksi, joka leikkaisi asumistukea. Avaus on vastoin tavoitettamme helpottaa opiskelijaköyhyyttä.”

”Se heikentäisi pienituloisten opiskelijoiden toimeentuloa ja heikentäisi pientenkin sivutöiden tekemisen kannattavuutta. Korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolelta tulevien nuorten mahdollisuudet lähteä opiskelemaan heikkenisivät”, Heikkinen muistuttaa.

Kannustinloukkujen lieventämisen yksi vaihtoehto on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen.

Oikaisu 3.3. klo 13.25: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että työryhmä tyrmäisi asuntoasioista vastaavan ministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk) ehdotuksen vuokrakatosta. Työryhmä esittää sitä jatkoselvitettäväksi. Työryhmä sen sijaan tyrmää vuokrasäännöstelyn.

#IFTTT #Blogger

[tk1-us]

Itsensä työllistäjille tarvitaan parempi työttömyysturva

[damatris]

HNNNRRRRGGGHHHH. Kiva kiva työttömyysturvan muutokset. Eiks näit vois avata vähän tarkemmin?

tai osallistumalla työvoimaviranomaisen järjestämään työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan, esimerkiksi erilaisiin työllistymisen pilottipalveluihin, joita on käynnissä eri alueilla

Tarkotetaanks tolla infoja??

osallistumalla viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Vai kuuluuks ne tähän??

Mitä milläkin oikein tarkotetaan?!?!? Vai oonks mä vaan liian tyhmä tähän? Mikä on hyvin todennäköinen syy mun hämillään oloon.

#iida rambles #oi suomi #työttömyysturva

[yrityksenperustaminen]

Yrittäjän työttömyysturva

Yrittäjän täytyy itse vastata työttömyysturvasta. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaaehtoista liittymistä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Silloin yrittäjä saa itselleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Yrittäjä kassaan liittymiseksi täytyy täyttää…

View Post

#työttömyysturva #yrittäjän työttömyysturva #yrityksen perustaminen

[kangaske]

Korkeimmat ansiosidonnaiset Suomessa, työttömyysturva 8600e/kk – IS: "Heitä on muutama Suomessa" (Iltamakasiini)

Source: http://ift.tt/2gsoaC8

[insuranceautolawnews]

Valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmä laskee, että asumistukea leikkaamalla, päivähoitomaksuja alentamalla, perhevapaita uudistamalla ja aktiivisemmalla työttömyysturvalla voidaan saada ainakin yli 10 000 ihmistä työhön.

Perjantaina selvityksensä julkistanut finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalon http://ift.tt/2lAUaE2vetämä työryhmä arvioi, että esimerkiksi päivähoitomaksuja pudottamalla voitaisiin lisätä työllisten määrää jo 6 000:lla.

Kotihoidon tuen lyhentäminen yhdellä vuodella, vain kaksivuotiaisiin asti toisi työmarkkinoille jopa 6 400 työntekijää lisää.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Jo täyttämällä avoimet työpaikat työllisyys lisääntyisi tuntuvasti.

Hakola-Uusitalo korostaa, että työryhmä ei ole tehnyt hallitukselle esityksiä, vaan toimeksianto oli arvioida eri keinoja purkaa kannustinloukkuja. Kannustinloukku tarkoittaa haluttomuutta ottaa työtä vastaan, koska työnteko ei mainittavasti lisää käteen jääviä tuloja.

”Emme esitä yhtään mitään. Olemme tehneet hallitukselle vain ison kasan laskelmia siitä, mitä tapahtuisi jos tehdään niin tai näin”, Hakola-Uusitalo sanoo.

Tuloksena on reilun 20-sivuinen raportti, liitteitä toista sataa, tukku ehdotuksia jatkoselvittelystä, mutta myös lista asioista, joita ei kannata lisäselvittää.

Jatkoselvitystä työryhmä suosittaa varhaiskasvatusmaksujen lisäksi myös työttömyysturvan kiristämisestä.

Työryhmä laskee, että jos suojaosaa korotetaan 300 eurosta 600 euroon ja samalla työttömyysturvaa leikataan 50 senttiä päivässä, se lisäisi työllisyyttä 3 500 henkilöllä.

Suojaosuus tarkoittaa rahasummaa, jonka voi tienata ilman, että se leikkaisi sosiaalitukia.

Asumistukea remontoimalla voidaan työryhmän mukaan lisätä myös tuntuvasti työllisyyttä.

Ryhmä on laskenut, että jos tukea leikataan 20 prosenttia, se tuottaa 2 300 työllistä. Tukea voi pudottaa myös antamalla sitä entistä harvemmalle.

Työryhmä on myös laskenut asumismenojen omavastuun palauttamista toimeentulotuen saajille. Se lisäisi kustannustietoisuutta.

Työryhmä on miettinyt myös muutosta opiskelijoiden asumistukeen. Ryhmän mukaan valmistuminen vauhdittuisi, jos opintolaina laskettaisiin asumistukeen vaikuttavaksi tuloksi; siitä riippumatta, nostaako lainaa vai ei.

Vuokrasääntelyyn työryhmä suhtautuu kielteisesti. Työryhmän mukaan se ei ole oikea ratkaisu pääkaupunkiseudun korkeisiin vuokriin ja niistä seuraaviin kannustinloukkuihin.

Vuotuiset asumistukimenot ovat kasvaneet jo lähes kahteen miljardiin euroon. Ongelmaksi koetaan se, että asumistuesta huomattava osa valuu vuokrahintoihin.

Työryhmä ehdottaa, että asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen http://ift.tt/2gCTFrv(kesk) esitys asumistuen neliövuokrakatoista menisi jatkoselvittelyyn.

Tiilikainen ehdotti viime lauantaina Ylen http://ift.tt/2lHUOTDYkkösaamussa että asumistuen neliövuokrille pitäisi laittaa katto. Enimmäisvuokra voisi olla Tiilikaisen mukaan 12 euroa neliömetriltä edullisimmilla alueilla ja alle 20 euroa pääkaupunkiseudulla.

Perhevapaiden remontin Hakola- Uusitalo arvioi lisäävään tuhansien ihmisen työllisyyttä, mutta varsinaisia laskelmia ei niistä raporttiin tehty.

”Onhan perhevapaiden muutoksilla ilman muuta huomattavat vaikutukset”, hän sanoo.

Jatkovalmistelua koordinoi hallituspuolueiden työryhmä, jota vetää valtiovarainministeri Petteri Orpo http://ift.tt/2h9Wz6R(kok). Siinä ovat mukana myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila http://ift.tt/2hT5nBI(ps) sekä tuleva peruspalveluministeri, kansanedustaja Annika Saarikko http://ift.tt/2hsT50H(kesk).

”Työnteon pitää aina kannattaa. Päätöksiä tehdään hallituksen puolivälitarkastelussa”, toteaa Orpo ministeriön tiedotteessa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen http://ift.tt/2h5QOse(kok) ei halua ottaa vielä kantaa täsmäesityksiin. Hän kuitenkin muistuttaa esittäneensä jo aiemmin varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

”Varhaiskasvatusmaksu on vähän kuin työssäkäyntimaksu. Kun perhe arvioi, kannattaako perhevapailta palata työelämään, kannustusloukku syntyy, kun varhaiskasvatusmaksut lankeavat. Siksi maksujen alentaminen tukisi pienituloisten vanhempien työssäkäyntiä ja olisi myös tasa-arvoteko äideille.”

Kotihoidon tuen lyhennyksen huomattava työllisyysvaikutus alleviivaa Grahn-Laasosen mukaan myös tarvetta uudistaa perhevapaajärjestelmää.

”Päätökset pitää tehdä jo tällä vaalikaudella. Malleja on useita. Yksittäisiä esityksiä en lähde vielä arvioimaan.”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen http://ift.tt/2gCVJja(kesk) torjuu tuoreelta esityksen opiskelijoiden asumistuen leikkaamisesta.

”Työryhmä esittää, että pankista haettu opintolaina laskettaisiin tuloksi, joka leikkaisi asumistukea. Avaus on vastoin tavoitettamme helpottaa opiskelijaköyhyyttä.”

”Se heikentäisi pienituloisten opiskelijoiden toimeentuloa ja heikentäisi pientenkin sivutöiden tekemisen kannattavuutta. Korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolelta tulevien nuorten mahdollisuudet lähteä opiskelemaan heikkenisivät”, Heikkinen muistuttaa.

Kannustinloukkujen lieventämisen yksi vaihtoehto on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen.

Oikaisu 3.3. klo 13.25: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että työryhmä tyrmäisi asuntoasioista vastaavan ministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk) ehdotuksen vuokrakatosta. Työryhmä esittää sitä jatkoselvitettäväksi. Työryhmä sen sijaan tyrmää vuokrasäännöstelyn.

#IFTTT #Blogger

[insuranceautolawnews]

Miksi työnteosta ja aktiviivisuudesta rangaistaan, kysyy työttömäksi joutunut sosionomi Nina Nores-Syvänenhttp://ift.tt/2izaQLG Helsingin Sanomien mielipidesivuilla http://ift.tt/2jxXmUBmaanantaina 9. tammikuuta.

Hän on saanut ansiosidonnaista työttömyystukea ja tehnyt sen ohella keikkatöitä yhdelle yritykselle. Lisäksi hän teki yhden osapäiväisen keikan laskutusyrityksen kautta ja ilmoitti töistä suullisesti te-toimistolle.

Te-toimisto lähetti Nores-Syväselle selvityspyynnön laskutusyrityksen kautta tehdystä työstä. TE-toimisto haluaa selvittää, onko Nores-Syvänen oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

”Ilmeisesti nyt selvitetään, voidaanko minut määritellä päätoimiseksi yrittäjäksi. Kyse oli kertaluontoisesta keikasta, josta ansaitsin bruttona noin sata euroa. Joudun tämän työn vuoksi taas jännittämään uutta ratkaisua työttömyysturvan osalta”, Nores-Syvänen kirjoittaa.

Mielipidekirjoitus osuu asiaan, joka on herättänyt monissa työttömissä huolta. Kyse on itsensä työllistäjien työttömyysturvasta ja siitä, määritelläänkö työnhakija te-toimistossa päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Huoli tuli esille muun muassa valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulanhttp://ift.tt/2izkEVQ selvityksessähttp://ift.tt/2jxYS8T, jossa hän tutki työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströminhttp://ift.tt/2izbrNn (ps) toimeksiannosta työllistymisen esteitä viime vuoden keväällä.

Aula sai kuusisataa vastausta, joista joka toisessa kerrottiin työttömyysturvajärjestelmän kankeuksista.

Vastaajien mukaan työttömyysturva ei kannusta osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen tai itsensä työllistämiseen.

”Omatoimiselle työttömälle työttömyysturvajärjestelmä on ennakoimaton ja epävarma. Työnhakijan on usein parempi pysyä työttömänä kuin riskeerata työttömyysturvalla saatavaa toimeentuloa. Lainsäädäntö on mutkikas ja paperisota vie aikaa”, Aula sanoo.

Yksi ongelma on työttömyysturvalain tulkinnanvaraisuus. Sen perusteella voidaan harkinnanvaraisesti tehdä päätelmiä, onko ihminen päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä.

Aulan mukaan lainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muutoksen mukana. Lakia on helpompi soveltaa kokopäiväiseen palkkatyöhön kuin uusiin työn muotoihin, esimerkiksi osa-aikaiseen yrittäjyyteen.

Aulan kyselyssä te-toimistot saivat paljon kritiikkiä osakseen.

”Palaute heijastaa toimintakulttuurin ongelmia. Te-palvelut ovat kehittyneet kaavamaisiksi, eikä niitä räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin. Työttömät valittavat mielivaltaisuudesta ja kyykyttämisestä.”

Hänen mukaansa työttömyysturvalaki kaipaa uudistuksia. Työttömien työllistymisen parantamista on jo selvitetty työryhmissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi joulukuussa myös selvityksen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa.

Tässäkin selvityksessä todetaan, että työttömyysturvassa yksi suurimmista ongelmista on pää- ja sivutoimiseen yritystoimintaan liittyvä tapauskohtainen harkinta.

Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että työttömän perustama yritys olisi aina ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimista yrittämistä. Tavoitteena on tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.

Työttömällä työnhakijalla on nykyään oikeus ansaita kolmesataa euroa kuukaudessa menettämättä työttömyysturvaa. Suuremmista summista hän voi saada soviteltua päivärahaa.

Soviteltu päiväraha tarkoittaa osittaisen työskentelyn ajalta maksettavaa päivärahaa. Sovitellussa päivärahassa on kolmensadan euron suojaosa, mikä tarkoittaa, että enintään kolmensadan euron palkkatulo kuukaudessa ei vaikuta päivärahaan. Jos palkkatulo ylittää kolmesataa euroa kuukaudessa, päivärahasta vähennetään puolet kolmesataa euroa ylittävästä palkasta.

”Esimerkiksi viidensadan euron palkka kuukaudessa vähentää päivärahaa pääsääntöisesti sadalla eurolla. Kolmensadan euron suojaosa koskee kaikkia työttömiä”, kertoo koulutus- ja tiedotusasiamies Anni Alajahttp://ift.tt/2jy3HPO työttömyyskassojen yhteistyöjärjestöstä.

Hänen mukaansa työtön voi olla sivutoiminen yrittäjä, jolloin hänelle maksetaan soviteltua päivärahaa. Vuoden alusta lukien soviteltua päivärahaa maksetaan myös enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yrittäjyyden ajalta.

Nykyään korostetaan työttömyysturvan aktiivimallia, jossa työttömiä pyritään kannustamaan erilaisilla toimilla.

Uudenmaan te-toimiston palvelupäällikkö Ari Sormusenhttp://ift.tt/2izmxSw mukaan työttömän pitää etsiä aktiivisesti työtä. Hänen pitää osallistua työllistymistä edistävään koulutukseen joko te-toimiston järjestämässä koulutuksessa tai te-toimiston hyväksymässä muussa koulutuksessa. Työtön voi myös selvittää mahdollisuutta käynnistää yritystoiminta tai tehdä osa-aikatyötä.

Te-toimistojen saamaan kritiikkiin Sormunen vastaa, että sääntelyä pitäisi täsmentää.

”Kannattaa pohtia, miten sääntelyä voisi täsmentää niin, etteivät ohjeet johda monitulkintaisuuteen. Tämä on lainsäätäjän tehtävä.”

Työnhakija voi joutua karenssiin, jos hän toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Karenssin aikana työttömyyskorvausta ei makseta. Karenssiin johtavia syitä ovat esimerkiksi työstä eroaminen ilman pätevää syytä tai työstä kieltäytyminen ilman pätevää syytä. Karenssin kesto vaihtelee viidestätoista vuorokaudesta yhdeksäänkymmeneen vuorokauteen.

Lue aiheesta lisää Helsingin Sanomien työ- ja urasivuilta sunnuntaina.

#IFTTT #Blogger

[insuranceautolawnews]

Miksi työnteosta ja aktiviivisuudesta rangaistaan, kysyy työttömäksi joutunut sosionomi Nina Nores-Syvänenhttp://ift.tt/2izaQLG Helsingin Sanomien mielipidesivuilla http://ift.tt/2jxXmUBmaanantaina 9. tammikuuta.

Hän on saanut ansiosidonnaista työttömyystukea ja tehnyt sen ohella keikkatöitä yhdelle yritykselle. Lisäksi hän teki yhden osapäiväisen keikan laskutusyrityksen kautta ja ilmoitti töistä suullisesti te-toimistolle.

Te-toimisto lähetti Nores-Syväselle selvityspyynnön laskutusyrityksen kautta tehdystä työstä. TE-toimisto haluaa selvittää, onko Nores-Syvänen oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

”Ilmeisesti nyt selvitetään, voidaanko minut määritellä päätoimiseksi yrittäjäksi. Kyse oli kertaluontoisesta keikasta, josta ansaitsin bruttona noin sata euroa. Joudun tämän työn vuoksi taas jännittämään uutta ratkaisua työttömyysturvan osalta”, Nores-Syvänen kirjoittaa.

Mielipidekirjoitus osuu asiaan, joka on herättänyt monissa työttömissä huolta. Kyse on itsensä työllistäjien työttömyysturvasta ja siitä, määritelläänkö työnhakija te-toimistossa päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Huoli tuli esille muun muassa valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulanhttp://ift.tt/2izkEVQ selvityksessähttp://ift.tt/2jxYS8T, jossa hän tutki työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströminhttp://ift.tt/2izbrNn (ps) toimeksiannosta työllistymisen esteitä viime vuoden keväällä.

Aula sai kuusisataa vastausta, joista joka toisessa kerrottiin työttömyysturvajärjestelmän kankeuksista.

Vastaajien mukaan työttömyysturva ei kannusta osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen tai itsensä työllistämiseen.

”Omatoimiselle työttömälle työttömyysturvajärjestelmä on ennakoimaton ja epävarma. Työnhakijan on usein parempi pysyä työttömänä kuin riskeerata työttömyysturvalla saatavaa toimeentuloa. Lainsäädäntö on mutkikas ja paperisota vie aikaa”, Aula sanoo.

Yksi ongelma on työttömyysturvalain tulkinnanvaraisuus. Sen perusteella voidaan harkinnanvaraisesti tehdä päätelmiä, onko ihminen päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä.

Aulan mukaan lainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muutoksen mukana. Lakia on helpompi soveltaa kokopäiväiseen palkkatyöhön kuin uusiin työn muotoihin, esimerkiksi osa-aikaiseen yrittäjyyteen.

Aulan kyselyssä te-toimistot saivat paljon kritiikkiä osakseen.

”Palaute heijastaa toimintakulttuurin ongelmia. Te-palvelut ovat kehittyneet kaavamaisiksi, eikä niitä räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin. Työttömät valittavat mielivaltaisuudesta ja kyykyttämisestä.”

Hänen mukaansa työttömyysturvalaki kaipaa uudistuksia. Työttömien työllistymisen parantamista on jo selvitetty työryhmissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi joulukuussa myös selvityksen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa.

Tässäkin selvityksessä todetaan, että työttömyysturvassa yksi suurimmista ongelmista on pää- ja sivutoimiseen yritystoimintaan liittyvä tapauskohtainen harkinta.

Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että työttömän perustama yritys olisi aina ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimista yrittämistä. Tavoitteena on tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.

Työttömällä työnhakijalla on nykyään oikeus ansaita kolmesataa euroa kuukaudessa menettämättä työttömyysturvaa. Suuremmista summista hän voi saada soviteltua päivärahaa.

Soviteltu päiväraha tarkoittaa osittaisen työskentelyn ajalta maksettavaa päivärahaa. Sovitellussa päivärahassa on kolmensadan euron suojaosa, mikä tarkoittaa, että enintään kolmensadan euron palkkatulo kuukaudessa ei vaikuta päivärahaan. Jos palkkatulo ylittää kolmesataa euroa kuukaudessa, päivärahasta vähennetään puolet kolmesataa euroa ylittävästä palkasta.

”Esimerkiksi viidensadan euron palkka kuukaudessa vähentää päivärahaa pääsääntöisesti sadalla eurolla. Kolmensadan euron suojaosa koskee kaikkia työttömiä”, kertoo koulutus- ja tiedotusasiamies Anni Alajahttp://ift.tt/2jy3HPO työttömyyskassojen yhteistyöjärjestöstä.

Hänen mukaansa työtön voi olla sivutoiminen yrittäjä, jolloin hänelle maksetaan soviteltua päivärahaa. Vuoden alusta lukien soviteltua päivärahaa maksetaan myös enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yrittäjyyden ajalta.

Nykyään korostetaan työttömyysturvan aktiivimallia, jossa työttömiä pyritään kannustamaan erilaisilla toimilla.

Uudenmaan te-toimiston palvelupäällikkö Ari Sormusenhttp://ift.tt/2izmxSw mukaan työttömän pitää etsiä aktiivisesti työtä. Hänen pitää osallistua työllistymistä edistävään koulutukseen joko te-toimiston järjestämässä koulutuksessa tai te-toimiston hyväksymässä muussa koulutuksessa. Työtön voi myös selvittää mahdollisuutta käynnistää yritystoiminta tai tehdä osa-aikatyötä.

Te-toimistojen saamaan kritiikkiin Sormunen vastaa, että sääntelyä pitäisi täsmentää.

”Kannattaa pohtia, miten sääntelyä voisi täsmentää niin, etteivät ohjeet johda monitulkintaisuuteen. Tämä on lainsäätäjän tehtävä.”

Työnhakija voi joutua karenssiin, jos hän toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Karenssin aikana työttömyyskorvausta ei makseta. Karenssiin johtavia syitä ovat esimerkiksi työstä eroaminen ilman pätevää syytä tai työstä kieltäytyminen ilman pätevää syytä. Karenssin kesto vaihtelee viidestätoista vuorokaudesta yhdeksäänkymmeneen vuorokauteen.

Lue aiheesta lisää Helsingin Sanomien työ- ja urasivuilta sunnuntaina.

#IFTTT #Blogger