student1702671-blog

[student1702671-blog]

Reflektointitehtävä

Käytimme asiakasprojektin aikana useita eri ideointi- ja virtuaalityöskentely-työkaluja. Koska kurssi oli virtuaalikurssi ja kaikille helpointa oli tehdä ryhmätyöt oman aikataulun mukaan, totesimme parhaaksi virtuaalityöskentely-ympäristöksi Google Driven. Google Driven ehdottomasti parhain puoli on se, että Word-, Excel- ja PowerPoint-sovellukset löytyvät sieltä. Niiden avulla saimme suoraan tehtävät myös palautettavaan muotoon. Kaikki käyttäjät näkevät reaaliajassa tapahtuvat muokkaukset, joka osaltaan helpottaa ryhmätyöskentelyä.

Brainwriting365-työkalu toimi juuri tässä innovointiprojektissa täydellisesti. Saimme kasattua ideoita puolessa tunnissa enemmän kuin osasimme odottaa. Ja vieläpä hyviä sellaisia! Tulen jatkossakin käyttämään tätä työkalua, kun suunnittelemme yrityksen työhyvinvointia.

Padlettia käytimme aivoriihen pohjana. Padlet soveltuu erinomaisesti projekteihin, jossa halutaan käyttää postit-lappuja virtuaalisesti. Erityisen varteenotettava vaihtoehto jatkossakin käytettäväksi. Padletin helppous on myös siinä, että kaikki näkevät reaaliaikaisesti päivitykset ja ryhmä voi luoda useita padlet-tauluja. Tämä toimii työssäni skype-palavereiden ideointipohjana, kun mietimme erilaisia ratkaisuja yrityksen sisällä.

Lotus Blossom oli hieman hankala tässä projektissa, vaikkakin sen avulla saimme jalostettua ideamme innovaatioksi. Loimme tämän avulla idean ympärille lisää ideoita ja saimme havainnollistettua ideoita selkeämmiksi.

Käytimme Lean Canvasia havainnollistamaan yrityksen nykytilaa ja innovoimaamme ratkaisua ongelmaan. Sen avulla on helpompi ymmärtää mitä hyötyjä innovaatio voisi tarjota yritykselle, paljonko siitä koituisi kustannuksia ja mihin ne menisivät, mitä lisäarvoa se toisi asiakkaille ja sitä kautta yritykselle.

Six thinking hats-työkalu oli hyvin hankala tässä innovaatiossa sekä ryhmämme ymmärtää. Se ei ollut aivan omiaan juuri tähän projektiin. Pohdimme toki jälleen uudesta näkökulmasta innovaatiotamme.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

4.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Mitkä tekijät vaikuttavat verkkokauppojen käyttäjäystävällisyyteen ja helppokäyttöisyyteen? Tärkeintä on, että asiakas löytää etsimänsä tuotteen nopeasti. Siihen vaikuttavat sivuston selkeys ja toimintavarmuus. Useimmat verkkokaupat on rakennettu niin, että valikot ovat sivun yläreunassa. Tuoteryhmät löytyvät alas-vetovalikoista ja kun tuoteryhmän valitsee, tulee sivupalkkiin valikko tarkemmista hakuehdoista.

Itselleni on tärkeää, että verkkokaupasta voi hakea tiettyä tuotetta, tuoteryhmää, kokoa ja väriä. Pääasiassa ostan verkosta silloin, kun olen kolunnut jo kaikki kivijalkakaupat eikä mistään löydy juuri sitä mielessäni pyörivää tuotetta. Verkkokaupan yksi tärkeä, mutta usein hyvin huonosti toimiva, ominaisuus on palauttaminen. Tuotteen palauttaminen tulee olla helppoa ja selkeää, eikä se kohta, jossa myyjä varmistaa rahansa saannin ja tekee siksi tuotteen palauttamisesta hankalaa. Itse en jatkossa asioi sellaisissa verkkokaupoissa. Tutustun aina etukäteen palautuspolitiikkaan ja toimituskuluihin välttääkseni yllätyksiä.

Kuva löytyy täältä.

Verkkokaupat, joissa lähtökohtaisesti asioin ovat Asos ja Na-kd. Molemmat verkkokaupat myyvät vaatteita, asusteita ja kenkiä. Sivustoilta on helppo löytää uudet ja ostetuimmat tuotteet. Asiakkaan ei tarvitse kahlata satoja sivuja tuotteita läpi nähdäkseen juuri saapuneet tuotteet. Kumpikin verkkokauppa tarjoaa toimituksen ilmaiseksi ja palauttaminen on helppoa. Myös maksutapoja on useampi vaihtoehto.

Sekä Asos että Na-kd tarjoavat visuaalisesti inspiroivan verkkoympäristön, jossa asiakas saa ostoksiensa lomassa uusia ideoita pukeutumiseensa. Molemmat brändit markkinoivat paljon myös sosiaalisessa mediassa ja tarjoavat inspiraatiota myös sitä kautta. Asiakkaan kannalta olennaista ovat tilauksen seuraaminen ja tallentaminen. Verkkokaupat tarjoavat asiakastiliä, johon omat tiedot on helppo tallentaa ja sujuvoittaa siten tilaamista. Tilausta voi seurata verkossa oman tilin kautta ja kuitit löytyvät myös sieltä esimerkiksi palautusta varten. Koen molemmat verkkokaupat asiakasystävällisiksi ja ostosten tekemisen helpoksi.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

4.2 Tulevaisuuden maksutavat

Digitalisaation käynnistämän muutoksen myötä myös tulevaisuuden maksutavat kokevat mullistuksen. Murros on jo tapahtunut, muttei muutos koskaan näy arjessamme heti. Jo olemassa olevat maksamiseen tarkoitetut mobiilisovellukset ovat ottaneet jalansijaa ja tulleet markkinoille kohisten. Netsin Heikki Kapasen mukaan Me emme maksa 2020-luvulla. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että maksaminen on häiriötöntä, sujuvampaa ja varautuu maksukykymme heilahteluun. Tällä hetkellä maksutapojen kehitystä haittaa se, että maksualustoja on käytössä kaksi; kortit ja tilit. Kapanen uskoo kuitenkin, että tilien ja korttien parhaat puolet yhdistyvät ja markkinoille syntyy monipuolisia ratkaisuja.

Digitaalinen kuluttaminen on kasvanut tasaista vauhtia ja tulee kasvamaan entisestään, kun nuoremmista sukupolvista tulee kuluttajia. Heille maksamisessa tärkeintä on maksamisen soveltuvuus omaan elämäntyyliinsä. Asiakasuskollisuus alkaa vähitellen kadota, kun kuluttajat siirtyvät paremman palvelun tarjoajan asiakkaaksi. Myös perinteiset toimijat joutuvat uudistamaan maksutapavaihtoehtojaan, kun digisukupolvesta tulee asiakkaita.

Kuva löytyy täältä.

Paytrailin Lennu Keinänen uskoo tekstissään Maksamisen peikko menee piiloon, että maksamisen suurin muutos tapahtuu kuluttajakokemuksen muuttumisen myötä. Ostopäätöksen jälkeen tapahtuu maksaminen, joka on epämukavin vaihe ostoprosessia. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että maksamisesta tulisi huomaamatonta ja näkymätöntä. Reaaliaikainen raha mahdollistaa nopean rahan siirtämisen niin maksutapahtumien, tilitysten kuin pankkienkin välisten siirtojen välillä. Iso mullistava tekijä on blockchain-teknologian mukana tuoma hajautetun tilikirjan malli.

Lompakon tarve on vähentynyt, kun maksutavat on tuotu jatkuvasti mukana kulkeviin tavaroihin. Myös henkilöllisyyden todentaminen on nykyään kätevämpää eikä se vaadi enää henkilö- tai ajokorttia. Keinäsen mukaan kaikki tieto on jo tallessa valtiohallinnon tietokannoissa. Tulevaisuudessa tunnistus voidaan tehdä kasvoista tai vaikka sormenjäljestä. Tällä hetkellä mobiilein maksutapa on kortti, koska se koetaan turvalliseksi ja lähimaksamisen ansiosta helpoksi. Lähimaksun raja on kuitenkin 25 euroa, mutta odotettavissa on rajan nouseminen.

Vaikka oman taloudellinen hallinta hankaloituu maksamisen näkymättömyyden myötä, tarjoaa uusi teknologia mahdollisuuden myös hallita talouttaan paremmin. Rahavirran ennakoiva hallinta, osto- ja takuukuittien hallinta ja mahdollisuus järjestellä talouttaan helposti, auttaa kuluttajaa havainnollistamaan taloudellisen tilanteensa.

Maksaminen 2020-luvulla tulee olemaan näkymätöntä ja sujuvaa. Kuluttaja ei halua nähdä vaivaa maksaakseen ja sen on sopeuduttava heidän elämäntyyliinsä. Automatisoidut maksutavat helpottavat maksamista ja ovat turvallisia sekä kuluttajalle että myyjälle, koska ne toimivat asetusten, sääntöjen, maksuvalmiuden ja limiittien mukaan.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

3.4 Hakukoneoptimointi (SEO)

Miten hakukoneista saa kaiken mahdollisen hyödyn irti? Jotta yritys saisi sivunsa näkyviin haluamissaan hauissa oikealla tavalla, tulisi sivuja verkkosivuja hieman muokata, jotta mahdollistetaan optimaalisin tulos. Nämä muutokset vaikuttavat vain orgaanisiin hakutuloksiin, ei maksullisiin. Googlen Hakukoneoptimoinnin aloitusopas auttaa aloittelijankin alkuun hakukoneoptimoinnissa. Poimin parhaat vinkit ja listaan 10 kohdan oppaani, miten sivujen optimointi onnistuu parhaiten.

1. Otsikoi sivusi oikein

Jokaiselle sivustolle tulisi luoda yksilöllinen title-tunniste, jotta ne löytyvät hakutulossivulta lihavoituna ja näin käyttäjä näkee tuloksesta helposti vastaako sivustosi hänen hakuaan.

2. Tee tiivistelmä sivun sisällöstä

Tiivistelmä antaa yhteenvedon sivun sisällöstä. Google saattaa käyttää tiivistelmää sivustosi katkelmina. Näin käyttäjän on helpompi selvittää löytyykö sivustoltasi hänen etsimänsä tieto.

3. Luo helppo URL-osoite

Sivustosi pysyy paremmin järjestyksessä ja mahdollisesti auttaa hakukoneita lukemaan tiedostoja, kun URL-osoite on helposti luettava. Se myös näytetään hakutulosten osana, joten sekava URL-osoite saattaa vain hämmentää käyttäjää.

4. Suunnittele sivusi navigointi

Auta käyttäjiä löytämään mahdollisimman helposti heidän etsimäänsä sisältöön. Lisää navigaatiosivuja ja liitä ne tehokkaasti sivuston sisäiseen linkkirakenteeseen. Älä kuitenkaan linkitä kaikkia sivujasi tai jaa sisältöä liian pieniin palasiin.

5. Luo laadukasta ja omaperäistä sisältöä

Sisällöllä on kaikista suurin merkitys siihen, kuinka paljon sivustollasi on käyttäjiä. Laadukas ja omaperäinen sisältö on selkeää, järjesteltyä ja tuoretta tekstiä, joka on luotu käyttäjilleen.

6. Tee parempi ankkuriteksti

Kuvaileva ja ytimekäs ankkuriteksti auttaa käyttäjää tunnistamaan linkit tavallisesta tekstistä. Näin käyttäjät löytävät linkit eivätkä vahingossa painele niitä.

7. Optimoi sivustosi valokuvat

Luo kaikille kuville niitä kuvaavat omat tiedostonimet ja alt-määritteet, jotka näkyvät, kun kuvia ei näe. Kuvat on suositeltavaa tallentaa yhteen hakemistoon.

8. Suunnittele selkeä rakenne sivustollesi

Sivustolla on hyvä käyttää otsikoita rajaamaan tietoa ja esittämään rakenne käyttäjille. Käyttäjä huomaa otsikot paremmin ja voi päätellä niistä, tarvitseeko hänen tutustua tekstin sisältöön paremmin.

9. Rajaa tarpeeton tieto indeksoinnista

Mikäli haluat rajata haussa näkyvää tietoa, voit käyttää robost.txt -tiedostoa, joka kertoo hakukoneelle, ettei tietoa saa lukea. Esimerkiksi tieto, joka ei ole käyttäjälle hyödyllistä on hyvä rajata pois.

10. Uudelleenohjaa mobiililaitteiden käyttäjät

Google tunnistaa URL-osoitteesta kahden version välisen suhteen ja näin pystyy ohjaamaan käyttäjän verkko- tai mobiili-versioon. Varmista kuitenkin, että käyttäjä uudelleenohjautuu samalle sivulle, jossa hän oli.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

3.1 Digitaalinen palvelukokemus

DNA:n tuottamassa tutkimuksessa Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016 tutkittiin 1036 suomalaisen 15 - 74-vuotiaan digitaalisen asioinnin tottumuksia. Tutkimustuloksissa erityisesti korostuu se, että ihmiset toivovat jatkossakin saavansa palvelua henkilökohtaisesti ja fyysisesti niin halutessaan. Pelkät digitaaliset palvelut eivät riitä, kun vastaan tulee isompi ongelma tai tarve. Kuitenkin digitaalisten palveluiden käyttö yleistyy yhä enemmän ja siksi palveluiden odotetaan olevan sitäkin toimivampia.

Tutkimuksessa huomioni kiinnitti se, että naiset ovat suurimmalta osin valmiimpia käyttämään digitaalisia palveluita kuin miehet. Suurimmat erot ovat nettikirpputorien, vaatteiden oston ja personal trainer -palveluiden käytössä. Tutkimus osoittaa myös, että 15 - 34-vuotiaat uskovat kasvattavansa digitaalisten palveluiden käyttöä tulevan 12 kuukauden aikana keskimäärin enemmän kuin muut ikäryhmät.

Kuva löytyy täältä.

Pankkipalvelut, arkaluontoisuudestaan huolimatta, ovat kasvattaneet digitaalista ympäristöään ja sitä kautta suosiotaan verkossa toimimiseen. Yhä useammat pankkipalvelut ovat verkossa saatavilla, jopa lainaneuvottelun voi käydä digitaalisesti. Peräänkuulutan tätä itsekin niiden päivittäisenä käyttäjänä. Rahan siirtäminen ja maksutapahtumat sekä niiden seuraaminen eivät ole aiemmin olleet näin helposti käytettävissä. Toki, se lisää myös riskiä tärkeiden tietojen joutumista vääriin käsiin ja sitä kautta väärinkäyttöihin. Tähän pankit kuitenkin pyrkivät panostamaan, eikä siksi väärinkäyttöjen määrä ole päässyt räjähtämään.

Tutkimuksen mukaan eritoten ajanvarauksia, palvelusta riippumatta, haluttaisiin tehdä digitaalisesti nykyistä enemmän. Nettihuutokauppojen ja -kirpputorien yleistyessä, myös kierrättäminen on yleistynyt. Näin ollen digitaaliset palvelut myös edistävät ekologisuutta. Asiat, joita toivottaisiin voitavan tehdä digitaalisesti, ja joita ei tällä hetkellä voida tehdä, ovat matkakortin lataus ja äänestäminen. Matkakortin lataamisen tarve on kasvanut, kun lähijunissa ei voi enää ostaa lippua konduktööriltä.

Kuten alussa totesin, tutkimuksen mukaan ihmiset eivät ole valmiita luopumaan kivijalkaliikkeistä ja fyysisistä palveluista kokonaan. Edelleen auton tai television osto, ja ylipäätänsä ostokset, joiden ostopäätös koetaan helpommaksi paikan päällä kuin verkossa, halutaan tehdä fyysisesti. Myös lääkärissä käynnit, asuntokaupat ja puhelimeen, operaattoriin sekä nettiin liittyvät asiat mielletään useimmiten hoidettavaksi kasvotusten tai puhelimitse.

Jatkuvasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä ovat haasteensa, mutta niin ovat mukavuutensa, helppoutensa ja mielekkyytensäkin. Ihmisten muuttuneet ja edelleen muuttuvat ostotottumukset, palvelukokemukset ja asiointitavat kehittyvät ja muuttuvat uusien mahdollisuuksien tullessa markkinoille. Palveluiden halutaan ja oletetaan olevan saatavilla vuorokauden ympäri.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

2.5 Uudet sisältömuodot

Sisältömuodot on sijoiteltu neljään eri kategoriaan. Viihdyttävää sisältöä ovat pelit, kilpailut, arvoitukset, videot, uutiset ja osa julkaisuista. Hyödyllistä sisältöä ovat julkaisut, e-kirjat, oppaat, demonstroivat videot, raportit, uutiset ja informatiiviset sisällöt. Inspiroivaa sisältöä puolestaan ovat julkimoiden päivitykset, arvostelut, yhteisöfoorumit ja tapahtumat. Vakuuttavaa sisältöä ovat laskelmat, listaukset, hinnastot, tuotetiedot, tapaustutkimukset ja tapahtumat.

Tarkasteltuna asiakasyrityksemme näkökulmasta, heillä on paljon kehitettävää appin sisällössä. Tämän hetkinen sisältö on hyvin suppea, ja asiapitoinen. Toki, tärkeä asia on hyvä olla luettavissa, kuten tässä tapauksessa varhaiskasvatuksen suunnitelma, mutta mielenkiintoa on pidettävä yllä muulla sisällöllä, jottei appin käyttö unohdu.

Kuva löytyy täältä.

Hyödyllistä sisältöä löytyisi vaikka kuinka paljon jaettavaksi vanhemmille, muttei päiväkodin henkilökunnalla ole siihen aikaa. Siksi appin helppous ja monipuolisuus toisivat tähän ongelmaan ratkaisun. Eritoten vanhemmille hyödyllistä tietoa ovat lapsen päivittäiset kehitysaskeleet ja oivallukset, sekä erityiset tapahtumat ja kohtaamiset. Näitä voitaisiin tuoda vanhemmille tiedoksi pienen raportin muodossa tai vaikka oman feedin kautta. Lapset puolestaan voisivat päivittäin puhua ääniviestillä ikään kuin kirjoittaakseen päiväkirjaa.

Viihdyttävää sisältöä olisi mahdollista myös lapsen tuottaa itse. Esimerkiksi lapset voisivat yhdessä suunnitella näytelmän, jonka sitten kuvaisivat pienelokuvaksi ja se tulisi appiin vanhempien nähtäväksi. Päiväkoti voisi ylläpitää niin sanottuja viikkouutisia, joissa lapsetkin voisivat toimia “toimittajina”. Tällä tavoin harjoiteltaisiin esiintymistä ja oman sisällön tuottamista. Appissa voisi olla esimerkiksi kuukausittain visailuja kuukauden tapahtumista tai aiheista, jotka ovat sillä hetkellä pinnalla.

Vakuuttava sisältö kohdistuu tässä tapauksessa vanhemmille. Informatiiviset sisällöt kuten lapsen läsnäolon määrä, sairauspoissaolot, tiedotteet muutoksista, sijaisuudet ja tärkeät tapahtumat, joihin pitää varautua normaalista poikkeavin varustein, ovat vakuuttavaa ja tärkeää tietoa vanhemmille. Näihin helpoin ratkaisu olisi kalenteri, josta lähtisi edellisenä päivänä muistutukset, ja jossa tärkeät päivät olisi merkitty hyvissä ajoin. Kalenterin lisäksi, seurantataulukko läsnä- ja poissaoloista olisi selkeä.

Inspiroivaa sisältöä voisivat tuottaa vanhemmat itse toisilleen. Esimerkiksi hyviä vinkkejä arjen askareisiin yhdessä lasten kanssa, tai miten pitää puhtaana lasten tavaroita ja vaaatteita, ehkä jopa neuvoja vaikeisiin tilanteisiin. Samalla foorumi toimisi tukiverkostona vanhemmille, koska heidän on helppo samaistua toisiinsa.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

2.4 Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinointia on helpompi määrittää sen avulla, mitä se ei ole. Matti Lintulahden kirjoituksen Mitä on hyvä sisältömarkkinointi mukaan, sisältömarkkinointi ei ole tuotesijoittelua blogeihin ja julkaisuihin. Se ei myöskään ole natiivimainontaa tai sponsoroitua sisältöä. Se on käytännössä yrityksen oma media, esimerkiksi aikakauslehti tai verkkomedia. Sisältömarkkinoinnilla pyritään rakentamaan omaa yleisöä ja tavoittamaan olemassa olevat sekä potentiaaliset asiakkaat. Hyvää sisältömarkkinointia tuotettaessa tarvitaan asiakasymmärrystä, mitä huolia tai tarpeita heillä on. Pääasia on, ettei yritys pyri myymään tai kehumaan itseään vaan, että sisällön tuottaminen on asiakaslähtöistä. Parhaimmillaan sisältömarkkinoinnilla saavutetaan yrityksen oma media, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Lintulahti viittaa kirjoituksessaan trenditutkimuksiin, jotka osoittavat, että hyvän sisältömarkkinoinnin taustana on tarkkaan mietitty sisältöstrategia. Strategisen markkinointiviestinnän avulla sisältömarkkinointi liitetään osaksi yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita ja asiakasymmärrystä. Tavoitteisiin pääseminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, jota ohjataan ja mitataan.

Kuva löytyy täältä.

Leipomo Vaasan Oy tuottaa kerronnallista sisältöä verkkosivuillaan juttusarjallaan Yhteinen iltahetki. Julkaisuja tehdään kerran kahdessa kuukaudessa. Sisällöltään julkaisut ovat tarkoitettu samaistuttavaksi ja vinkeiksi helposti toteutettavista iltapaloista. Juttusarjalla on selkeästi strategia, jota se noudattaa. Julkaisut eivät tuo esiin tuotesijoittelua eikä niissä tuputeta tuotteita.

Finnairin ja Finavian yhdessä tuottama verkkosivusto Match made in HEL käsittelee sisällöltään Helsinki-Vantaan lentokentällä toteutettavia kampanjoita, esimerkiksi muotinäytöstä The Runway. Sivustolla esitellään videoita ja kuvia tapahtumista, suunnittelijoista Suomesta ja maailmalta sekä tapahtumien toteutuksesta. He haluavat muuttaa muodin maailmaa tuomalla sen omaan ympäristöönsä. Verkkosivustolla toteutuvat hyvän sisältömarkkinoinnin elementit.

Oma suosikkini on Keskon julkaisema Pirkka-lehti ja eritoten Niksi-Pirkka, joka julkaistaan sekä verkossa, että kuukausittain ilmestyvässä Pirkka-lehdessä. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat voivat julkaista keksimiään ratkaisuja arjen askareisiin tai ongelmiin. Hyvät niksit palkitaan ja näin ollen sieltä löytyy hyvin käytännöllisiä vinkkejä arjen askareiden helpottamiseksi. Mielestäni tässä toteutuu hyvä sisältömarkkinointi ja eritoten asiakaslähtöisyys. Asiakkaat tuottavat itse sisällön, vastaamaan tarpeeseen ja ongelmaan.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

Fasilitointi, mitä se on?

Käsitteenä tämä täysin tuntematon, on puolestaan hyvinkin tunnettu käytännössä. Lyhyesti fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista, jossa ryhmän ohjaaja, fasilitaattori, huolehtii ryhmän toiminnan etenemisestä suunnitelman mukaan. (Karisma)

Fasilitointi on ryhmälähtöistä työskentelyä ja sitä tukevat menetelmät tarjoavat työkaluja ryhmän johdattamiseksi yhteiseen tavoitteeseen. Fasilitointi kannustaa luovuuteen ja kerää samalla kaikkien ryhmän jäsenten asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön. Fasilitoinnin tavoite on tehostaa ajan käyttöä ja varmistaa tuloksellisuus, kuten Fasilitaattorin työkirjassa ohjeistetaan.

Fasilitaattori on ryhmän vetäjä ja puolueeton osapuoli, ja usein myös ulkopuolinen, joka valmistelee prosessit ja tukee ryhmän etenemistä. Fasilitaattori auttaa ideoimaan vaihtoehtoja esittämällä kysymyksiä, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä, muttei osallistu asiasisältöön. Hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että jokainen ryhmän jäsen tulee kuulluksi ja ideat käsitellään tasapuolisesti. Fasilitaattori myös taltioi tulokset ja sovitut asiat, vastaa aikataulusta ja suunnittelee prosessin etenemistä.

Fasilitaattorin tärkein työkalu on hänen oma asenteensa. Fasilitointi edellyttää hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä ohjata työn etenemistä kysymysten avulla. Hyvä fasilitaattori arvostaa ryhmäläisiä ja kuuntelee heitä. Tekemällä ryhmä ideat näkyviksi, hän saattaa auttaa synnyttämään paremman idean aiemman pohjalta. Matti Hirvasen kirjoittaman tekstin Fasilitointia taidolla ja tunteella mukaan onnistunut fasilitointi on sopiva yhdistelmä taitoa ja tunnetta. Taidolla hän viittaa valittuja työskentelymenetelmiä, työkaluja ja tekniikoita. Tunteellaa hän puolestaan korostaa sataprosenttista keskittymistä ryhmän työskentelyn onnistumiseen.

Fasilitoida voi niin kasvokkain kuin virtuaalisestikin. Kasvokkain fasilitoinnissa fasilitaattorin tärkeimmät työkalut ovat tussit, post-it-laput ja taulu. Virtuaalinen fasilitointi vaatii virtuaalisten työalustojen käyttämistä, kuten padlet, Google Drive tai brainwriting365, jotka ovat kaikki jaettavia tiedostoja.

Kuva löytyy täältä.

Pääsimme kokeilemaan itse kukin fasilitaattorin roolia asiakasprojektissamme. Jokainen toimi vuorollaan fasilitaattorina kussakin tehtävässä. Harjoittelin fasilitaattorina olemista ideointivaiheessa aivoriihi-menetelmää käyttäen. Aivoriihi-menetelmän ajatus on tuottaa suuri määrä ideoita, jonka ansiosta syntyy laatua. Menetelmän vahvuus ovat lukuisat ideat, joiden joukossa on toteuttamiskelpoisia ideoita.

Toteutin aivoriihen padlet-virtuaalipohjalla, johon kaikki pääsivät esittämään ideoitaan virtuaalisille post-it-lapuille. Lisäsin padlettiin tehtävänannon ja pohdimme asiakasyrityksen ongelmien pohjalta ideoita ja ratkaisuja. Saimme kerättyä hyvän määrän ideoita aivoriihi- ja brainwriting menetelmien avulla ideointivaiheessa. Talletin ideat powerpoint-pohjaan Google Driveen, josta kaikki voivat edelleen tarkastella niitä.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

Lean Canvas innovointi: Mobiilisovellukset lapsen kehityksen tueksi

Saimme asiakasyrityksen, TinyApp, toimeksiannossa tehtävän ideoida lisäominaisuuksia mobiilisovellukseen, jota käytetään päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatuksen tueksi ja mittaamiseksi. Mobiilisovellus on tällä hetkellä käytössä Suomessa joissakin yksityisissä päiväkodeissa ja sitä ollaan viemässä myös kansainvälisille markkinoille.

Ideoinnissa oli vahvasti taustalla saamamme informaatio toimeksiantajan briefaus- tilaisuudesta sekä elokuussa 2017 voimaan tullut varhaiskasvatussuunnitelma ja sen asettamat uudet tavoitteet varhaiskasvatukselle. Uusia painotuksia varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat mm. lapsen oppiminen, lapsen pedagogisen kehittymisen seuraaminen ja lapsen oman tahdon huomioiminen.

Tehtävänannossa painotettiin asiakassegmenttinä erityisesti päiväkotilasten vanhempia ja vanhempien osallistamista lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tältä pohjalta lähdimme pienryhmissä innovointiprosessiin.

Innovointiprosessissa kävimme läpi seuraavat vaiheet:

Ymmärrysvaihe

Ideointivaihe: Aivoriihi eli brainstroming, 6-3-5 –menetelmä eli brainwriting ja Lotus Blossom

Idean valinta: Pisteytys ja 6 thinking hats

Valitsemamme idea kuvattiin Lean Canvas – mallin mukaisesti ja kehitettiin innovaatioksi.

Ongelmana on, ettei vanhempi saa laaja-alaisesti tietoa lapsen kehityksestä. Päivittäin saatetaan käydä pikainen keskustelu ohjaajan kanssa, mikäli siihen on aikaa. Vuosittain pidettävissä Vasu-keskusteluissa käydään läpi lapsen kehitystä ja mahdollisia kehitystä kaipaavia kohteita.

Vanhemman haasteeseen seurata lapsen kehitystä ja päiväkodin päivittäisiä harjoituksia ehdotamme ratkaisuksi tukisovelluksia. Tukisovellusten avulla vanhemmat voivat seurata reaaliaikaisesti, mitä päiväkodissa harjoitellaan oman lapsen kanssa. He voivat myös itse osallistua lapsen kehittämiseen pedagogisesti ja tukea lapsen oppimista. Ydinajatuksena on, että vanhemmat tekevät lapsen kanssa samoja harjoituksia kuin päiväkodissa, jolloin lapsen kehitystä tuetaan molemmista suunnista ja että lapsen kehityskaari tallentuu monipuolisiin mobiilisovelluksiin ja ne kokoavat kattavan kehitysprofiilin eri osa-alueilta (esim. kädentaidot, kommunikointi, ryhmätyötaidot, itseilmaisu, liikkuminen). Tätä kehitysprofiilia voi muokata ja tarkastella eri ajanjaksoilla, osa-alueittain tai verrata keskivertotuloksiin ko. ikäluokassa tai ryhmässä.

Potentiaalisia asiakkaita tavoitellaan mm. inbound- markkinoinnin avulla digitaalisilla kanavilla, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter). Käytetään hyväksi hakukoneoptimointia ja hakusanamainontaa. Pyritään saamaan hyvä yhteys sosiaalisessa mediassa aktiivisiin vanhempiin, joista mahdollisuus saada apua vaikuttajamarkkinoinnissa (ansaitut kanavat). Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista myös messuilla ja tapahtumissa, jotka kohdistuvat yrityksen asiakassegmentille. Vanhemmat tavoitetaan päiväkotien kautta ja siksi markkinointi on kohdistettava myös niihin. Aikaansaatujen tulosten ja pedagogisen kehityksen seuraaminen on hyvä tapa osoittaa tukisovellusten toimivuus.

Asiakasyrityksemme saa tällä hetkellä myyntituloja päiväkotien käyttömaksuista. Tukisovellusten rahoittaminen olisi mahdollista lisämaksullisilla osilla, joita appin käyttäjä voisi halutessaan ostaa. Esimerkiksi sovelluksista pääsisi tasolle 2, mutta siitä eteenpäin ne maksaisivat erikseen. Päiväkodeille sovellukset kuuluisivat käyttömaksun hintaan.

Ominaisuuden kehittäminen, harjoitustehtävien ideointi ja suunnittelu ovat vaihtuvia kustannuksia. Kiinteät kustannukset syntyvät ylläpitokuluista, päivityksistä ja asiakastuesta. Myös sovellusten käyttöönottoon ja opetteluun vievä aika katsotaan kustannukseksi.

Digitaalisessa bisneksessä onnistumisten tai epäonnistumisten mittaaminen on helppoa, koska poiketen fyysisestä maailmasta, verkossa tallentuu tarkkaa dataa kaikista sen tapahtumista suljetun ympäristönsä ansiosta. Esimerkiksi nettisivun “hit, eli vierailijamäärä”, “konversio” (jos kyseessä verkkokauppa) ja “bounce”. Ryhmämme kehitysidean suosiota ja onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sovellusten käytt��jämäärällä kuukaudessa ja harjoitusten parissa vietetyllä ajalla. Tämä on parhaiten toteuttavissa silloin, kun kyseiset tukisovellukset ovat tuotettu asiakasyrityksemme toimesta. Näin aiemmin mainitun datan saatavuus olisi mahdollista kokonaisuudessaan. “In-house” tuotanto myös edesauttaa ylläpitämään tukisovelluksia ja niiden tuoman lisäarvon laatua. Kun kaikki tehdään yrityksen toimesta, varmistetaan, että asiakasyrityksemme ei siirrä asiakkaitaan huonolaatuisten tuotteiden pariin ja kerää tällä tavalla itselleen negatiivista huomiota.

Onnistunut innovaatio ja sen käyttöönotto näkyy myös yrityksen kasvavassa liikevaihdossa sekä lisääntyneessä asiakastyytyväisyydessä.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

2.3 Ohjelmallinen ostaminen

Termi herättää paljon kysymyksiä, koska se ei sinällään kerro yhtään mitään. Kuka ostaa, mitä ostaa, keneltä ja miten? IAB:n ohjelmallisen ostamisen työryhmä on tehnyt oppaan Ohjelmallisen ostamisen opas 2017 alan toimijoille. Oppaan mukaan ohjelmallinen ostaminen on markkinoinnin automaatiota, jossa hyödynnetään järjestelmiä mainonnan ostamisessa. Järjestelmät sisältävät tarvittavat työkalut digitaalisen näkyvyyden, eli esimerkiksi displayden, mobiilin ja videoiden, reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Ohjelmallisen ostamisen tavoite on poistaa manuaalista työtä ja tehostaa digitaalisen mainonnan prosesseja.

Markkinoiden automaation tarkoitus on tehostaa ja automatisoida jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja. Automaatiot vapauttavat henkilöstön työaikaa markkinoinnin tehtävistä ja mahdollistavat viestinnän kohdentamisen ja sisällön räätälöinnin henkilökohtaiseksi.

Kuva löytyy täältä.

Oppaassa esitellään ohjelmallisen ostamisen neljä eri tasoa. Avoin huutokauppa on nimensä mukaisesti huutokauppaa, jossa korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja saa ostaa toiseksi korkeimman tarjouksen hinnalla haluamansa mainosnäytön. Ostaja ei välttämättä tiedä millä sivustoilla mainokset näkyvät ja mille ajankohdalle se ajoittuu tietyssä mediassa. Ostajan ei kuitenkaan tarvitse sitoutua volyymiin. Suljettu huutokauppa eroaa avoimesta siten, että julkaisija myy vain valituille ostajille mainosnäyttöjä. Hyötynä siinä on myös ostajan kannalta se, että hän tietää aina sivustot, jossa näytöt näkyvät. Molemmissa huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan.

Volyymiperusteinen kiinteähintainen takuumainosinventaari poikkeaa huutokaupasta radikaalisti. Siinä ostaja ja myyjä tekevät sopimuksen, jossa määritetään mitä mainosnäyttöjä, millä mainospaikoilla, miten paljon ja mihin hintaan ostetaan. Tässä hinnoittelu on volyymiperusteista. Ostajan kannalta hyöty on se, että mainostaminen on kohdennettua ja sen teho on selvillä. Ostaja joutuu kuitenkin sitoutumaan sekä volyymiin että hintaan. Kampanjakohtaisessa kiinteähintaisessa mainostamisessa näkyvyys on sidottu tarkkaan ajankohtaan. Mainostila on määritetty tiettyyn sivustoon ja mainospaikkaan. Tässä tasossa ostaja sitoutuu ajanjaksoon, volyymiin sekä hintaan ja sopimusehdot kaikista tiukimmat. Hinta määritetään myyjän ja ostajan kesken.

Yrityksen liiketoiminnalle ohjelmallinen ostaminen tuottaa monenlaista hyötyä, se vapauttaa työvoimaa markkinoinnista, tarjoaa uusia mahdollisuuksia markkinointiin sekä mahdollistaa tarkan kohdentamisen ja näkymisen. Se ei vaadi yritykseltä aiempaa dataa tai osaamista, koska järjestelmiä tarjoavat mainos- ja digitoimistot. Yrityksellä on siis jatkuvasti kontrolli investoinneistaan. Ohjelmallinen ostaminen on joustavaa, koska mainos ostetaan reaaliaikaisesti, muutoksiin on helppo reagoida nopeasti ja kustannukset muodostuvat vain toteutuneista näytöistä. Tulevaisuudessa markkinat monipuolistuvat ja ohjelmallinen ostaminen on yhä trendikkäämpää.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

2.2 Inbound- markkinointi

Tarkoittaa markkinointistrategiaa, jossa tarkoituksena on saada potentiaalinen asiakas löytämään yritys. Se on vastakohta outbound –markkinoinnille, jossa yritys pyrkii mainonnan ja myynninedistämisen keinoin saamaan potentiaalisen asiakkaan. Outbound –markkinointia ovat esimerkiksi ostetut sähköpostilistat, televisio mainokset, painatettu mainonta ja kylmät puhelut. Potentiaalinen asiakas pyritään löytämään sattuman varaisesti, usein väärään aikaan. Inbound –markkinoinnilla puolestaan asiakaskandidaatti kiinnostuu yrityksen tarjonnasta hyvän ja kiinnostavan sisällön kautta ja antaa sitä kautta luvan lähestyä häntä myös tulevaisuudessa. Eveliina Vähä-Ruka avaa blogitekstissään Miten inbound – markkinointi eroaa outbound- markkinoinnista? niiden eroja syvällisemmin.

Loyalistic-sivuston blogista löytyvien artikkelien Kaikki inbound- markkinoinnista ja Inbound marketing, mitä se on ja miten siinä onnistutaan perusteella inbound –markkinoinnin perusidea on tuottaa laadukasta sisältöä, josta asiakaskandidaatti voisi aidosti kiinnostua. Kun kiinnostus on herätetty, yritys pyrkii tuottamaan sisältöä, jolla saadaan asiakas sitoutettua yritykseen. Pääpaino on siis sisällössä, jota yritys tuottaa digitaalisissa kanavissaan. Sisällön on oltava luotettavaa, kiinnostavaa ja erotuttava muista samantyylisen sisällön tarjoajista. Se on usein kohdennetun aiheen, eli hakusanan, ympärille kirjoitettu hyödyllinen artikkeli tai blogiteksti. Hakusanalla määritetään sitä, missä yhteydessä potentiaalinen asiakas voi löytää yrityksen. Yrityksen kannattaa valita muutama hakusana, joissa sen pyrkimys on päästä parhaiten esille.

Kuva löytyy täältä.

Aleksi Halsas listaa blogitekstissään Mitä tehokas inbound –markkinointi vaatii? 5 asiaa, joita yrityksen tulisi ottaa huomioon saadakseen inbound –markkinointinsa toimimaan tehokkaasti. Pitkäjänteistä työtä, rahaa ja aikaa, asiakkaiden ja heidän ostopolkunsa ymmärrystä sekä sen hyödyntämistä, osaamista ja rehellisyyttä, siitä mikä toimii ja mikä ei. Kun mietitään inbound –markkinointistrategiaa, on tärkeää ymmärtää asiakkaan ostopolun vaiheet ja niiden jakautuminen eli mitä asiakas tekee missäkin ostoprosessin vaiheessa. Hankkiiko hän tietoa vai vertaileeko hän tuoteversioita tai tarjoajia ja toimittajia? Teki asiakas mitä tahansa, yrityksellä on mahdollisuus rakentaa luottamusta kussakin vaiheessa.

Huolimatta siitä, että yritykset siirtyvät yhä voimakkaammin digitaalisiin markkinointikanaviin, outbound –markkinointia ei tule unohtaa kokonaan. Vähä-Rukan mukaan yrityksen on tärkeää selvittää, millaisessa muodossa ja missä medioissa sen kohderyhmä omaksuu parhaiten tietoa ja keskittyä niihin markkinointikanaviin. Piittaamatta siitä, ovatko ne digitaalisia vai eivät. Ideaali tilanne on, että inbound - ja outbound -markkinointi tukevat toisiaan.

[student1702671-blog]

2.1 Yrityksen digitaaliset kanavat

Mitä ovat oma, ostettu ja ansaittu media? Kit Smith selvittää termit selkeästi blogikirjoituksessaan How to measure paid, owned and earned media. Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, miten nämä kaikki mediat eroavat toisistaan ja vaikuttavat toisiinsa.

Oma media käsittää mediasisällön, jota yritys itse tuottaa ja julkaisee kanavillaan. Se sisältää nettisivut, blogin, e-kirjat ja kaiken sisällön, jota yritys jakaa sosiaalisessa mediassaan. Oma media noudattaa pääasiassa yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Arvokkaan ja koulutuksellisen sisällön, joka ei ole liian markkinointipainotteista, tarjoaminen on monen organisaation oman median kantava voima. Ja sosiaalinen media mahdollistaa sen jakamisen laajasti.

Smithin mukaan ostettu media on yksinkertaisesti markkinointikanavat, joista yritys maksaa. Verkossa on useampi kategoria. Perinteisiä kanavia ovat televisiomainokset, radiopaikat ja painatetut mainokset. Verkkomainonta puolestaan jakautuu alaluokkiin. Klikit (eli PPC) ovat suosittu ostetun median muoto. Niissä yritys maksaa jokaisesta klikkauksesta, jotka hakukone optimoidusta mainoksesta tulee. Hakukoneeseen siis määritetään hakusanat, joihin mainos tulee, ja se ohjaa käyttäjän yrityksen internet sivuille. Bannerit tulevat esiin muualla verkossa, kun käyttäjä on vieraillut aiemmin yrityksen internet sivuilla. Suhteellisen uusi ostetun median muoto ovat maksetut sosiaalisen median postaukset esimerkiksi Instagramissa.

Ansaittu media on kaikkea sisältöä ja keskustelua yrityksen brändin ympärillä, jonka joku muu on tehnyt ja julkaissut, muussa kuin yrityksen omassa, mediassa. Ansaittu media voi olla lehdistön selostus, sosiaalisen median maininta, jako tai uudelleen julkaisu. Se voi olla myös tuote tai yritys arvostelu, tai blogi postaus yrityksen ulkopuolisen henkilön julkaisemana. Ansaittu media on yritykselle arvokasta, koska asiakkaat arvostavat sitä ja luottavat siihen enemmän kuin yrityksen tuottamaan mediaan.

Kuva löytyy täältä.

Mainostajat.fi tutkimuksen mukaan yritykset panostavat verkkosivuihinsa kaikista medioista eniten. Sosiaalisen median kanavat sekä uutiskirjeet tulevat hyvänä kakkosena. Tutkimuksen mukaan yritykset panostavat yhä hanakammin omaan mediaansa ja tukevat sitä ostetulla verkkomainonnalla. Yhä useampi yritys käyttää ulkoistettuja markkinointipalveluita tuottaakseen laadukasta sisältöä mediaansa. Tänä päivänä on erittäin tärkeää panostaa siihen, mitä yrityksen mediassa julkaistaan, jotta seuraajien ja asiakkaiden mielenkiinto saadaan pysymään yllä.

[student1702671-blog]

1.5 Digitaaliset trendit 2017

Edelman Digitalin julkaisemassa raportissa “Digital Trends in 2017: Making Business Impact in a Changing World” esitellään vuoden 2017 kahdeksan digitaalista trendiä. Yrityksen mukaan tänä vuonna keskitytään virtuaalitodellisuuteen ja interaktiivisuuteen.

Ensimmäinen yrityksen esittelemä trendi on tehokas suoratoisto ja data. Ihmiset katsovat yhä enemmän videomateriaalia ja livekuvaa ja lataavat sitä omiin sosiaalisiin medioihinsa. Yrityksien on puolestaan muutettava markkinointiaan, jotta se tavoittaisi asiakkaansa. Toinen trendi korostaa sitä, että strategisilla yhteistyökumppaneilla on väliä. Raportissa nostetaan esimerkiksi Snap Inc., jonka kanssa tv-showt ja jopa olympia-kilpailut ovat tehneet yhteistyötä. Kolmas trendi on suoratoiston myötä tapahtuva muutos videoiden pituuksissa ja muodossa. Mitä tiiviimmäksi video saadaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se katsotaan loppuun saakka. Livevideot valtaavat muodollaan digimaailmaa ja katsojat haluavat nähdä todellisempaa kuvaa. Yritysten on vastattava tähän panostamalla videosisältöön ja sen avulla mainontaan sosiaalisessa mediassa.

Kuva löytyy täältä.

Neljäs trendi käsittää vuorovaikutuksen ja hintapisteiden tärkeyden. Harva on valmis kuluttamaan rahaa virtuaalisiin laitteisiin. Teemapuistot ja ostoskeskukset käyttävät virtuaalitodellisuuden laitteita hyödykseen ja tämän avulla positiiviset vaikutukset voivat lisätä tietoisuutta ja mahdollistaa trendin laajenemisen. Viidentenä trendinä raportissa esitetään laitteiden hyödyllisyys ja päälle puettavuus jotain käyttötarkoitusta varten, esimerkkinä päähän kiinnitettävä GoPro -kamera tai Apple Watch -rannekello. Kuudes trendi on sidoksissa edelliseen hyvin voimakkaasti, koska puettavat laitteet määrittävät sisältöä. Tapa, jolla kuluttajat saavat sisältöä muuttuu puettavien laitteiden myötä. Seitsemännen trendin mukaan tehokkuus ja edullisuus ovat avain menestykseen, tarjontaa tulee löytyä tavallisille kansalaisille. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä raportissa kehotetaan pitämään Snap Inc. yritystä silmällä. Snap Inc. eli paremmin tunnettu Snapchat määrittää voimakkaasti sitä, miten sisältöä jaetaan ja kulutetaan vuonna 2017.

Kuva löytyy täältä.

Vaikutukset minuun sosiaalisen median käyttäjänä ovat varmasti suuremmat kuin tässä vaiheessa osaan arvioida. Käytän itse esimerkiksi Snapchattia ja Instagramia päivittäin. Jaan ja katson muiden videoita. Seuraan mielenkiintoisia ja inspiroivia ihmisiä. Yritysten mainokset ja käyttäjätilit ovat yleistyneet normaaleiksi molemmissa medioissa. Virtuaalitodellisuus on käsitteenä minulle vielä toistaiseksi hankala käsittää ja vaikea ymmärtää sen vaikutus elämääni. Jonakin päivänä varmasti ihmettelen sanoneeni jotain tällaista.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

1.3 Digitalous Kauppalehdessä

Tarkastelen kahta artikkelia, jotka linkittyvät toisiinsa ja kertovat samasta asiasta hieman eri näkökulmista. Molemmat artikkelit viittaavat suomalaisen ruokakauppaketjun, Keskon, ruuan verkkokaupan avaukseen Kiinassa, yhdessä verkkokauppajätin, Alibaban, kanssa. Jari Saario kirjoittaa artikkelissaan “Ei toimi Suomessa - kokeillaan sitten Kiinassa” kuinka tuskastuttavan heikosti verkkokauppa on ottanut markkinaosuutta Suomessa ja viittaa jo otsikolla epäluuloisesti siihen, miten se sitten saadaan onnistumaan Kiinassa. Pirkko Tammilehto sivuaa samaa verkkokauppakokeilua Kiinaan vietävästä marjamyynnistä artikkelissaan “Marjayrittäjällä kovat odotukset Kiinan markkinoista: “Olisi suuri virhe myydä edullisesti””.

Positiivista on eritoten se, että kokeilu uskalletaan ylipäätään tehdä. Kesko ja S-ryhmä ovat nimittäin tehneet verkkokauppaa jo kuusi vuotta, mutta ne eivät ole saaneet tuulta purjeisiinsa. Siksi onkin selvää, että Kesko on hakemassa oppia verkkokaupan toiminnasta. Nyt Keskolla on mahdollisuus kokeilla innovatiivisesti uusia keinoja tuotteiden keräilyyn ja kuljetukseen, joita se voisi hyödyntää Suomessakin. Vaikkakin palvelu tehostuu jo sillä, että Kiinassa kaupunkien asukastiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

Asiat, jotka kokeilussa huolettavat ovat muun muassa se, uskalletaanko verkkokauppaan laittaa tarpeeksi suuri voluumi ja pystyvätkö pienet toimijat, kuten Kiantama, tuottamaan tuotteitaan tarpeeksi suuria määriä. Tammilehdon mukaan Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta uskoo marjojen menevän kaupaksi, kunhan hinnoittelu on kohdillaan. Toisin kuin Suomessa, Kiinassa kallis hinta takaa laadukkaan tuotteen. Vasunta pitää myös positiivisena ongelmana sitä, että menekki ylittäisi yrityksen tuotantokapasiteetin. Vasunta kertoo, että kiinalaiset turistit ovat tehneet jo kauppaa heidän tuotteillaan ja siksi hän uskoo tuotteidensa menekkiin. Vasunnan toiveikkuutta lisää se, että Kiantama on aiemmin vienyt Aasiaan teollisuuden raaka-aineeksi pakastemustikkaa.

Suomalaiset ovat perimmiltään pihiä kansaa, eikä täällä olla valmiita maksamaan vielä palveluista samassa suhteessa kuin muualla maailmassa. Me mielummin käytämme aikaa ja ehkä rahaakin, jotta saamme tuotteen edullisemmin. Siksi kuljetuspalveluiden erillisveloitukset kuulostavat korviimme hurjilta. Harvaanasutut alueet tuottavat yrityksille ongelman, siksi myöskään ravintolaruokien kuljetuspalvelut Wolt ja Foodora eivät toimi muualla kuin isoissa kaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, ydinkeskustassa. Ehkä Kiinan kokeilun jälkeen palvelu ja kysyntä saadaan kohtaamaan Suomessakin.

#7heavengoesdigi

[student1702671-blog]

1.2 Digibarometri

Digibarometri on digitaalisen Suomen kuvaaja ja ennustaja. Se julkaistaan vuosittain ja se kertoo yhteiskunnan digitaalisen tilan ja sen muutokset. Tuomo Luoma heittää vuoden 2016 tapahtuman puheenvuorossaan kysymyksen, mitä pitäisi tehdä, että meillä olisi parempi digitaalinen huominen ja tulevaisuus?

Vuonna 2016 Suomi otti kultaa digibarometri vertailussa, jossa 22 maata verrattiin 36 muuttujan perusteella. Vertailun kohteena on digitaalisuuden yhteiskunnallinen hyödyntäminen ja se toteutetaan kolmella tasolla; edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla; yritykset, kansalaiset ja julkinen. Petri Rouvinen juhlisti puheenvuorossaan voittoa, mutta sätti sitä, ettei Suomessa teknologiaa ei osata ottaa käyttöön ja hyödyntää liiketoiminnan täysimääräisesti eikä edes jossain määrin. Vielä huonompia olemme Ruovisen mukaan siinä, että keksittäisiin uusia liiketoimintoja, jotka hyödyntäisivät uusia teknisiä mahdollisuuksia.

Suomella olisi edelleenkin edellytykset parempaan, sillä käytössä ja vaikutuksissa se ei ole kärkikahinoissa. Muut pohjoismaat hyödyntävät liiketoiminnassaan digitaalisuutta paljon meitä paremmin. Jaakko Pihlaja esittää asian esimerkin kautta napakasti puheenvuorossaan: “Eniten parannettavaa löytyy käytön ja hyödynnettävyyden osalta, nimenomaan yrityskentältä, jossa kilpailu ja kansainvälisyys näkyvät kaikkein selkeimmin”. Esimerkkinä kansainvälisestä kilpailusta Pihlaja antaa kansainvälisen verkkokaupan, joka mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan rajojen yli. Suomessa ei edelleenkään ole ymmärretty hyödyntää digitalisoitumista ja uskallettu ottaa tavoitella asiakkaita maan rajojen ulkopuolelta. Vuoteen 2015 verrattuna verkkokaupan kilpailutilanne on edelleen kiristynyt ja Suomen passiivisuus kansainvälisillä verkkokauppamarkkinoilla huolestuttaa. Pihlaja kehottaa suomalaisia yrityksiä havahtumaan ja tarttumaan tähän kasvumarkkinaan, jossa olisi paljon voitettavaa. “Barometrin kärkipaikasta huolimatta digitaalisuus on edelleen Suomen suuri, mutta hyödyntämätön, mahdollisuus.”

Mitä Suomi voisi jatkossa tehdä toisin, jotta digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen olisi näkyvämpää ja yleistyisi voimakkaammin? Toki otamme mallia naapurimaistamme Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista, mutta emme saa sillä vielä digitaalisuuden kilpailuvalttia. Vaikka kustannuksia säästyykin kun seurataan muiden perässä, olisi meillä kokonaisuutena vertailun parhaat edellytykset viedä muita perässämme. Pekka Ylihurula painottaa puheenvuorossaan kriittisiä menestystekijöitä, joihin digitaalisuudella on merkittävä vaikutus. Hän listaa viisi tekijää; helpot tuotteet, helppo saavutettavuus, nopea ja aktiivinen palvelu, riittävä valikoima ja läpinäkyvä hinnoittelu. Ylihurulan listaamat tekijät perustuvat siihen, että asiakkaan odotukset kasvavat digitalisoitumisen myötä ja yritysten on pysyttävä mukana vastatakseen tarjonnalla kysyntään. Asiakas kun ei häviä minnekään muualle - kuin kilpailijalle.

#7heavengoesdigi #digibarometri2016

[student1702671-blog]

1.1 Digitaalinen yhteiskunta

Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista myös digitaalisessa ympäristössä. Tietotekninen ja tietoliikenteen läpimurto tehtiin 1980-90-luvuilla, kun ensimmäiset puhelimet ja televerkot kehitettiin ja otettiin käyttöön. Vaikka Suomi oli tällöin Euroopan nopein telekilpailun avaaja, tänä päivänä Suomella on enemmänkin soveltajan rooli, kuten artikkelissa Tallentajista sovellussuunnittelijoiksi Lasse Winter ja Laura Lohikoski toteavat. Se ei silti estä meitä kehittämästä ja kasvattamasta tietotaitojamme edelleen. Tämän kehityksen seurauksena ICT-alan merkitys on muuttunut harppauksilla vuosikymmenittäin.

1960-luvun puolivälissä ICT-ala nostettiin korkeakoulujen oppiaineeksi.

1970-luvulla perustettiin ATK-alan neuvottelukunta, jolla edistettiin tietotekniikan soveltamista päätäntäelimissä.

1980-luvun “kiihdytysjaksolla” synnytettiin yleinen tietoverkko ja kehittämiskeskus Tekes.

1990-luvulla kirjattiin elinkeino- ja koulutuspoliittiset linjaukset koskemaan ICT-alaa sekä tietoyhteiskuntaa.

2000-luvulla ICT-alan strategiatyö sekä yritysten ja yliopistojen yhteistyö väheni.

2010-luvulle siirryttäessä termi digitalisaatio on yleisesti tunnettu ja teknologian kiihtynyt kehitys on antanut uutta virtaa koulutus- ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin.

Tänä päivänä tietotekninen osaaminen on osa ammatillista osaamista riippumatta työnkuvasta. ICT-alan ammattilaisilta odotetaan päivitettyä ja kehittyneempää osaamista sekä alan harrastuneisuutta. Jatkuvasti digitalisoituvassa Suomessa tulee panostaa ICT-alan osaamiseen. Mutta miten se näkyy konkreettisesti?

Elokuussa 2016 koulun aloittaneet oppilaat ovat ensimmäisen sukupolvi joka noudattaa opinnoissaan uutta opetussuunnitelmaa. OPS:in tavoite on kasvattaa nuoret pärjäämään jatko-opinnoissa, yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden digitaalisessa työelämässä. Tarkoituksena on että oppiminen on kokonaisvaltaista, eikä hyvää yleissivistystä ole unohdettu. Jouni Kangasniemi pohtii artikkelissaan Digitaalistuvan yhteiskunnan osaamishaasteet ja koulutus poliittisten päättäjien mietteitä siitä, miten varmistettaisiin jokaisen motivaatio hankkia tarvittava koulutus ja osaaminen tässä digitaalistuvassa yhteiskunnassa. Kangasniemen mukaan viimeisimmät selvitykset osoittavat, että koko väestön koulutustaso taittuu laskuun, jos erityisesti miehiä ei onnistuta motivoimaan kouluttautumaan entistä pidemmälle. Naiset sen sijaan ovat kouluttautuneet korkeammin ja pidempään kuin miehet.

Ammatillinen koulutus tarjoaa pikapassin työelämään peruskoulun jälkeen. Koulutus ei kuitenkaan sitouta opiskelijaa työelämään vaan sen kantaan. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuudet kehittää koulutusta todelliseen työelämän ympäristöön. Jatkossa opetuksen sisältö voidaan rakentaa siten, että työpaikalla muutkin voivat hyödyntää materiaalia ja vastavuoroisesti työnanataja hyötyisi opiskelijoiden ottamisesta mukaan yritysympäristöönsä. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa työympäristöä, oppimista ja lisätä työkaluja oppimisen tueksi.

#7heavengoesdigi #digitaalinensuomi2017

[student1702671-blog]

Innovaatio ja innovointi

Kuva löytyy täältä.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutta käytäntöönvietyä ideaa tai parannusta. Innovaatio voi olla joko täysin uusi ajatuksesta tai ideasta lähtenyt tuote, palvelu, toimintatapa, ajattelumalli, prosessi, tai uudistettu versio aiemmasta ideasta. Innovaatio hyödyttää sekä sen kehittäjää että käyttäjää. Se on uudistus, jonka vaikutukset ovat laajemmat, tavoitteena saada muutkin kehittämään jo olemassa olevia toimintoja. Aina sitä ei edes tajua tekevänsä, ennen kuin katsoo taaksepäin. (Tilastokeskus 2007)

Tyypillisesti kuvitellaan, että vain luova ihminen osaa innovoida. Todellisuudessa innovoida voi jokainen, ja useimmiten innovaatiot syntyvät tarpeesta tai halusta kehittää. Mieltään voi harjoitella luovemmaksi ja muuttaa ajattelutapojaan. Innovointi on uudistamista, uusien ratkaisujen etsimistä ja totutun ajattelun ulkopuolelle katsomista “think out of the box”-tyyppisesti, siksi se ei vaadi erityisiä taitoja. Ympäristön monialaisuus herkistää mieltä innovatiisemmaksi. Myös asenteita ja ilmapiiriä voidaan muokata innovaatioille otollisemmaksi.  (Metropolia 2017)

Innovaation luoja voi olla yritys, henkilö tai yhteiskunta. Yritykset luovat innovaatioita kehittääkseen liiketoimintaansa ja saadakseen asiakkaita, pyrkimyksenä hyödyttää molempia osapuolia ja olla entistä tehokkaampia. Henkilöt luovat innovaatioita yritysten ja yhteiskunnan sisällä tai hyödyttääkseen itseään. Yhteiskunta pyrkii tehostamaan palveluitaan ja toimintaansa, lisätäkseen kansalaisten hyvinvointia ja pienentääkseen kustannuksia. Erityisesti yhteiskuntaa hyödyttävät innovaatiot ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan välttyä menoleikkauksilta ja etuuksien siirtelyltä väestöryhmien välillä. Etenkin tällä hetkellä, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, eikä valtiolla ole varoja vastatakseen tarpeisiin, innovaatioiden tärkeys korostuu. Myös maailmassa vallitsevien kriisien ehkäisemiseksi on oltava entistä innovatiivisempi.

Innovointi on ideoimisen mahdollistamista ja tarjoamista, kehittämistä, kokeilua ja toteuttamista. Innovoinnilla pyritään edistämään ideoiden syntymistä ja kehittymistä tarpeellisiksi ja käytäntöönviedyiksi innovaatioiksi. Se käsittää koko prosessin idean syntymisestä innovaatioksi. Innovoinnin aikana ei vielä tiedetä, toimiiko ratkaisu tai tuottaako se mitään. Innovointiprosessin aikana voidaan synnyttää myös uusia innovaatioita. Innovointi onkin tärkeää siksi, että tuotteita voidaan parantaa ja tuotantoa tehostaa. Innovointi mahdollistetaan yhä useammin yritysympäristöissä uusien markkinarakojen ja asiakassegmenttien löytämiseksi. Yhä voimakkaammin muuttuvassa liiketoimintaympäristössä kyky kehittyä kilpailijoitaan nopeammin johtaa tuloksiin. (Inno-Vointi 2017)

#7heavengoesdigi