#digitaalinensuomi2017

[dorisnyman-blog]

Digitaalinen yhteiskunta

Tiesittekö, että Valtiovarainministeriö ylläpitää suomidigi.fi-sivustoa? Ei se mitään, en minäkään tiennyt. Sivusto on kuitenkin varsin näppärä, jos haluaa tutustua Suomen digitaaliseen historiaan, sen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Erityisesti ”Digitaalinen Suomi 2017” -julkaisuhanke summaa hyvin yhteen näitä asioita. Klikkaa väliotsikoita, niin pääset lukemaan koko artikkelin.

Digitaalinen Suomi 2017

Digitalisaatiota on pidetty jo kaksikymmentä vuotta sitten suurena yleiskäyttöisenä teknologiana, joka muuttaa tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Sitä on jopa verrattu höyryvoimaan ja sähköistykseen. Digitalisaation etenemisen mittaaminen on kuitenkin ollut varsin haastavaa. Yhtenä indikaattorina on pidetty Digibarometria. Sillä pyritään selvittämään digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä suhteessa verrokkimaihin. Barometri on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2014. Se osoitti Suomen olevan aivan kärjessä digitalisaation edellytyksissä, mutta jäävän melko kauas digiratkaisujen hyödyntämisessä. Barometrin julkaisutilaisuudessa heräsi ajatus barometrin analysoinnin tarpeellisuudesta ja sen kautta mahdollisuudesta oppia käsillä olevasta murroksesta mahdollisimman paljon sen jatkuessa. Nämä ajatukset kasattiin Digitaalinen Suomi 2017 -artikkelikokoelmaan. Artikkelikokoelman ensimmäinen osa käsittelee Suomen digitalisointia lähinnä vuosina 1995-2015. Toinen osa puolestaan keskittyy tulevaisuuteen. Luin molemmista osista yhdet kiinnostavat artikkelit ja seuraavaksi summaan niitä teille. Stay tuned!

Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot

1980-luvulla Suomessa toimi tietoliikenneklusteri, johon kuuluivat muun muassa puhelinoperaattorit Nokia ja Televa. Nokia hankki Televan osake-enemmistön vuonna 1981 ja Televasta syntyi myöhemmin Telenokia. Tekesin perustaminen 1983 toi lisäpotkua tietotekniikan kehittämiselle. Telekilpailu oli Suomessa siis hyvässä alussa jo vuonna 1988, jolloin muissa Euroopan maissa ei siitä ollut vielä hajuakaan. NMT-matkapuhelinjärjestelmä syntyi Pohjoismaiden yhteistyönä 1980-luvulla. Tämän myötä Suomeen syntyi matkaviestinnän kulttuuri, joka suurista maista puuttui. Vuonna 1987 valmistui Nokian ensimmäinen kännykkä. Muiden kilpailijoiden vielä epäillessä GSM-verkon toteuttamisen mahdollisuutta, otti Harri Holkeri tiedotusvälineiden edessä maailman ensimmäisen virallisen GSM-puhelun 1.7.1991. Tämä oli ratkaisevaa Nokian myöhemmälle menestykselle sekä Suomen kärkiasemalle digitalisaation edellytyksissä. Nykypäivänä Suomi toimii enemmän soveltajana uusien asioiden nopean omaksumisen ja innovatiivisien yhdistelmien ansiosta.

Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos

Digitalisaatio on muuttanut ratkaisevasti tapoja, joilla ihmiset ovat tekimisissä keskenään tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen hyödyntäminen kuitenkin yleistyy hyvin epätasaisesti eri väestöryhmien välillä ja tähän tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä verkkopalvelut ovat selkeästi siirtymässä selaimista ladattaviin sovelluksiin. Verkkopalvelut siis monikanavaistuvat. Internetin käyttö on siirtynyt kannettaviin laitteisiin. Lisäksi mobiilisovelluksien kautta palveluntarjoajat pystyvät helpommin keräämään käyttäjädataa. Vertais- ja alustataloudessa asiakkaan rooli on muuttunut entistä aktiivisemmaksi. Prosumerismin näkökulmasta asiakas nähdään sekä kuluttajana että tuottajana. Tämä näkyy eritysesti sosiaalisessa mediassa, jossa asiakas tuottaa verkkopalveluun sisältöä. Tutkimusten perusteella kuitenkin vanhemmat ikäryhmät käyttävät esimerkiksi vertaispalveluita (mm. Airbnb, Über) nuorempia vähemmän. Myös koulutus, asuinpaikka ja tulot vaikuttavat käytön määrään. Kerätyn datan perusteella tullaan tulevaisuudessa kehittämään entistä älykkäämpiä palveluita. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus luovat myös uusia mahdollisuuksia, jotka vähentävät palvelun tilallisuuteen ja ajallisuuteen liittyviä rajoitteita. Jotta digitaalisia kuiluja eri väestöryhmien välille ei pääsisi syntymään, on nämä erot otettava huomioon jo palveluita suunniteltaessa. Kun kasvava osuus yritysten liikevaihdosta perustuu dataan, on sen hyödyntämiseen ja omistajuuteen liittyvät kysymykset yleisiä myös tulevaisuudessa.

#digitaalinensuomi2017 #suomidigi

[student1702671-blog]

1.1 Digitaalinen yhteiskunta

Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista myös digitaalisessa ympäristössä. Tietotekninen ja tietoliikenteen läpimurto tehtiin 1980-90-luvuilla, kun ensimmäiset puhelimet ja televerkot kehitettiin ja otettiin käyttöön. Vaikka Suomi oli tällöin Euroopan nopein telekilpailun avaaja, tänä päivänä Suomella on enemmänkin soveltajan rooli, kuten artikkelissa Tallentajista sovellussuunnittelijoiksi Lasse Winter ja Laura Lohikoski toteavat. Se ei silti estä meitä kehittämästä ja kasvattamasta tietotaitojamme edelleen. Tämän kehityksen seurauksena ICT-alan merkitys on muuttunut harppauksilla vuosikymmenittäin.

1960-luvun puolivälissä ICT-ala nostettiin korkeakoulujen oppiaineeksi.

1970-luvulla perustettiin ATK-alan neuvottelukunta, jolla edistettiin tietotekniikan soveltamista päätäntäelimissä.

1980-luvun “kiihdytysjaksolla” synnytettiin yleinen tietoverkko ja kehittämiskeskus Tekes.

1990-luvulla kirjattiin elinkeino- ja koulutuspoliittiset linjaukset koskemaan ICT-alaa sekä tietoyhteiskuntaa.

2000-luvulla ICT-alan strategiatyö sekä yritysten ja yliopistojen yhteistyö väheni.

2010-luvulle siirryttäessä termi digitalisaatio on yleisesti tunnettu ja teknologian kiihtynyt kehitys on antanut uutta virtaa koulutus- ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin.

Tänä päivänä tietotekninen osaaminen on osa ammatillista osaamista riippumatta työnkuvasta. ICT-alan ammattilaisilta odotetaan päivitettyä ja kehittyneempää osaamista sekä alan harrastuneisuutta. Jatkuvasti digitalisoituvassa Suomessa tulee panostaa ICT-alan osaamiseen. Mutta miten se näkyy konkreettisesti?

Elokuussa 2016 koulun aloittaneet oppilaat ovat ensimmäisen sukupolvi joka noudattaa opinnoissaan uutta opetussuunnitelmaa. OPS:in tavoite on kasvattaa nuoret pärjäämään jatko-opinnoissa, yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden digitaalisessa työelämässä. Tarkoituksena on että oppiminen on kokonaisvaltaista, eikä hyvää yleissivistystä ole unohdettu. Jouni Kangasniemi pohtii artikkelissaan Digitaalistuvan yhteiskunnan osaamishaasteet ja koulutus poliittisten päättäjien mietteitä siitä, miten varmistettaisiin jokaisen motivaatio hankkia tarvittava koulutus ja osaaminen tässä digitaalistuvassa yhteiskunnassa. Kangasniemen mukaan viimeisimmät selvitykset osoittavat, että koko väestön koulutustaso taittuu laskuun, jos erityisesti miehiä ei onnistuta motivoimaan kouluttautumaan entistä pidemmälle. Naiset sen sijaan ovat kouluttautuneet korkeammin ja pidempään kuin miehet.

Ammatillinen koulutus tarjoaa pikapassin työelämään peruskoulun jälkeen. Koulutus ei kuitenkaan sitouta opiskelijaa työelämään vaan sen kantaan. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuudet kehittää koulutusta todelliseen työelämän ympäristöön. Jatkossa opetuksen sisältö voidaan rakentaa siten, että työpaikalla muutkin voivat hyödyntää materiaalia ja vastavuoroisesti työnanataja hyötyisi opiskelijoiden ottamisesta mukaan yritysympäristöönsä. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa työympäristöä, oppimista ja lisätä työkaluja oppimisen tueksi.

#7heavengoesdigi #digitaalinensuomi2017

[satu-toivonen-blog]

Digi 1.1 – Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisoitumisen etenemistä mitataan Suomessa mm. vuonna 2014 kehitetyllä mittarilla, digibarometrillä. ”Mittauksella pyritään selvittämään sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksi�� että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin.” (Valtiovarainministeriö 2017.) Digibarometrin tuloksissa Suomi sijoittuu digitalisaation edellytyksiä mitattaessa listan kärkeen, mutta kauas kärjestä kun verrataan miten digitaalisia ratkaisuita on osattu hyödyntää.

Tästä huomiosta kumpusi tarve koota ja dokumentoida Suomen digitalisoitumista - mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Digitaalinen Suomi 2017 – artikkelikokoelma käy laaja-alaisesti läpi Suomen digitalisoitumista 1960- luvulta tähän päivään. Se koostuu kahdesta osasta, joista toinen käsittelee digitalisaation historiaa ja toinen sen tulevaisuutta.

Part 1. ’Satu Suuresta Tietokoneesta’ Pyry Lautsuo käy artikkelissaan Palvelimista pilveen läpi Suomen digitaalisen kehityksen 80- luvusta tähän päivään. Vaiheet voisi kiteyttää näin: Alussa (1960- luvulla) oli tietokone ja romaani ’Sagan om den Stora Datamaskinen’ (ruotsalaisen Nobel- voittajafyysikon kirjoittama dystopia siitä, miten ihmiskunta romahtaa maailmassa, jossa tietokoneet yhä enemmän korvaavat ihmisen työt). Tietokone kehittyi erilaisten vaiheiden kautta PC:ksi ja siitä edelleen palvelimeksi. 80- luvulla teknologian halpenemisen myötä yritysten eri yksiköt pystyivät hankkimaan omat tietokoneensa ja sovelluksensa. Tältä ajalta juontaa alkunsa myös riippumaton ohjelmistoteollisuus, joka synnytti  mm. ne lukemattomat valtion- ja kuntahallinnon epäyhtenäiset järjestelmät, joita nyt mm. valtion ICT-palvelukeskus, Valtori, Sote-ICT-kehittämisyhtiö, sote-digi-kehitysyhtiö ja Apotti- hanke pyrkivät yhtenäistämään ja järkeistämään. (Digitaalinen Suomi 2017, Palvelimista pilveen, 2017; Sote- ja maakuntauudistus, 2017.)

Alla organisaatiokaavio tämänhetkisistä valtion ICT-palveluita tuottavista yhtiöistä ja laitoksista (toukokuu 2017).

Kuva: Sote- ja maakuntauudistus. ICT – palvelukeskus, tiivis yleisaineisto.

Digitalisaation todellinen laukaisija oli luonnollisesti internet. Viimeisimpänä digimurroksessa ovat tulleet mobiilit, erilaiset pilvipalvelut ja tavaroiden internet.

Sama kirjoittaja väittää että teollisen taistelun voittajia ovat lopulta kansainväliset ICT- toimijat. Tosiasia on, että pilvipalveluiden käyttöönotto yrityksissä on vasta aluillaan ja etenkin suurten organisaatioiden on hidasta siirtyä pilviratkaisuihin. Väite ICT- toimijoiden vallasta ei varmasti ole kovin kaukaa haettu.

Amerikkalaiset IT- jätit ovat heränneet tähän ajatukseen itsekin ja perustaneet järjestön nimeltä Partnership on Artificial Intelligence, jonka tarkoituksena on valjastaa tekoäly hyödyntämään ihmisiä ja yhteiskuntaa.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.) Järjestön perustajajäsenet ovat maailman suurimmat IT- yritykset Microsoft, Apple, Amazon, Facebook, Google ja Deepmind. Kumppaneina mukana toiminnassa on niin IT- yrityksiä ja muita kaupallisia jättejä kuin ihmisoikeusjärjestöjäkin (© 2017 Partnership on Artificial Intelligence.).

Digitalisaation tulevaisuus voi hyvinkin olla näissä käsissä. Melkeinpä toivon niin.

Part 2. Digiaika Jos Pyry Lautsalo aloitti Suomen digitalisaation historiaa käsittelevän tekstin vanhasta tieteisromaanista, aloittaa Veli-Matti Mattila artikkelinsa digitalisaation tulevaisuudesta vertaamalla ko. murrosta rautaan ja sen käyttöönottoon. ”Digitalisaation merkitystä voi tarkastella uutena jaksona ihmiskunnan historian aikajanalla: kivikausi, rauta-aika ja digiaika.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.)

Digitalisaation mahdollistaa kaksi asiaa, digitaalitekniikka ja internet ja niiden osaava ja onnistunut hyödyntäminen.

Toivotan valtion ja hallituksen ICT- työryhmille, ICT – kehitysyhtiöille ja asiantuntijoille sekä Partnership on Artificial Intelligence – järjestölle työrauhaa, maalaisjärkeä ja paljon onnea tuleviin koitoksiin!

Lähteet:

Suomidigi.fi. Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017. Veli-Matti Mattila. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/56%20_%20Digimenestyjat%20nostavat%20Suomen.pdf.

Suomidigi.fi. Palvelimesta pilveen, 2017. Pyry Lautsuo. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/6%20Palvelimista%20pilveen.pdf.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. ICT-palvelukeskus, yleiskatsaus 5/2017. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/ICT-palvelukeskus+yleisaineisto+21.5.2017/3e2ff44b-7385-4931-8b2e-01886f292bef.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. Tiekartta, ICT-palvelukeskus. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/tiekartta/ict-palvelukeskus.

Sveriges Radio 2013. Sagan om den stora datamaskinen. Luettavissa: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=503&artikel=5516197#user-comments.

Valtiovarainministeriö 2017. Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Luettavissa: http://beta.suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/.

© 2017 Partnership on Artificial Intelligence. Luettavissa: https://www.partnershiponai.org/#.

#digitalisaatio #yhteiskunta #digibarometri #digitaalinensuomi2017 #internet #pilvipalvelut #google #facebook #partnershiponai #hallitus #rauta-aika #apple #microsoft