#7heavengoesdigi
Text
4.2 Tulevaisuuden maksutavat
Digitalisaation käynnistämän muutoksen myötä myös tulevaisuuden maksutavat kokevat mullistuksen. Murros on jo tapahtunut, muttei muutos koskaan näy arjessamme heti. Jo olemassa olevat maksamiseen tarkoitetut mobiilisovellukset ovat ottaneet jalansijaa ja tulleet markkinoille kohisten. Netsin Heikki Kapasen mukaan Me emme maksa 2020-luvulla. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että maksaminen on häiriötöntä, sujuvampaa ja varautuu maksukykymme heilahteluun. Tällä hetkellä maksutapojen kehitystä haittaa se, että maksualustoja on käytössä kaksi; kortit ja tilit. Kapanen uskoo kuitenkin, että tilien ja korttien parhaat puolet yhdistyvät ja markkinoille syntyy monipuolisia ratkaisuja.
Digitaalinen kuluttaminen on kasvanut tasaista vauhtia ja tulee kasvamaan entisestään, kun nuoremmista sukupolvista tulee kuluttajia. Heille maksamisessa tärkeintä on maksamisen soveltuvuus omaan elämäntyyliinsä. Asiakasuskollisuus alkaa vähitellen kadota, kun kuluttajat siirtyvät paremman palvelun tarjoajan asiakkaaksi. Myös perinteiset toimijat joutuvat uudistamaan maksutapavaihtoehtojaan, kun digisukupolvesta tulee asiakkaita.
Kuva löytyy täältä.
Paytrailin Lennu Keinänen uskoo tekstissään Maksamisen peikko menee piiloon, että maksamisen suurin muutos tapahtuu kuluttajakokemuksen muuttumisen myötä. Ostopäätöksen jälkeen tapahtuu maksaminen, joka on epämukavin vaihe ostoprosessia. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että maksamisesta tulisi huomaamatonta ja näkymätöntä. Reaaliaikainen raha mahdollistaa nopean rahan siirtämisen niin maksutapahtumien, tilitysten kuin pankkienkin välisten siirtojen välillä. Iso mullistava tekijä on blockchain-teknologian mukana tuoma hajautetun tilikirjan malli.
Lompakon tarve on vähentynyt, kun maksutavat on tuotu jatkuvasti mukana kulkeviin tavaroihin. Myös henkilöllisyyden todentaminen on nykyään kätevämpää eikä se vaadi enää henkilö- tai ajokorttia. Keinäsen mukaan kaikki tieto on jo tallessa valtiohallinnon tietokannoissa. Tulevaisuudessa tunnistus voidaan tehdä kasvoista tai vaikka sormenjäljestä. Tällä hetkellä mobiilein maksutapa on kortti, koska se koetaan turvalliseksi ja lähimaksamisen ansiosta helpoksi. Lähimaksun raja on kuitenkin 25 euroa, mutta odotettavissa on rajan nouseminen.
Vaikka oman taloudellinen hallinta hankaloituu maksamisen näkymättömyyden myötä, tarjoaa uusi teknologia mahdollisuuden myös hallita talouttaan paremmin. Rahavirran ennakoiva hallinta, osto- ja takuukuittien hallinta ja mahdollisuus järjestellä talouttaan helposti, auttaa kuluttajaa havainnollistamaan taloudellisen tilanteensa.
Maksaminen 2020-luvulla tulee olemaan näkymätöntä ja sujuvaa. Kuluttaja ei halua nähdä vaivaa maksaakseen ja sen on sopeuduttava heidän elämäntyyliinsä. Automatisoidut maksutavat helpottavat maksamista ja ovat turvallisia sekä kuluttajalle että myyjälle, koska ne toimivat asetusten, sääntöjen, maksuvalmiuden ja limiittien mukaan.
4 notes
·
View notes
Text
Lean Canvas innovointi: Mobiilisovellukset lapsen kehityksen tueksi
Saimme asiakasyrityksen, TinyApp, toimeksiannossa tehtävän ideoida lisäominaisuuksia mobiilisovellukseen, jota käytetään päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatuksen tueksi ja mittaamiseksi. Mobiilisovellus on tällä hetkellä käytössä Suomessa joissakin yksityisissä päiväkodeissa ja sitä ollaan viemässä myös kansainvälisille markkinoille.
Ideoinnissa oli vahvasti taustalla saamamme informaatio toimeksiantajan briefaus- tilaisuudesta sekä elokuussa 2017 voimaan tullut varhaiskasvatussuunnitelma ja sen asettamat uudet tavoitteet varhaiskasvatukselle. Uusia painotuksia varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat mm. lapsen oppiminen, lapsen pedagogisen kehittymisen seuraaminen ja lapsen oman tahdon huomioiminen.
Tehtävänannossa painotettiin asiakassegmenttinä erityisesti päiväkotilasten vanhempia ja vanhempien osallistamista lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tältä pohjalta lähdimme innovointiprosessiin.
Innovointiprosessissa kävimme läpi seuraavat vaiheet:
>Ymmärrysvaihe
>Ideointivaihe
Aivoriihi eli brainstroming
6-3-5 –menetelmä eli brainwriting
Lotus Blossom
>Idean valinta
Pisteytys
6 thinking hats
Valitsemamme idea kuvattiin “Lean Canvas” – mallin mukaisesti ja kehitettiin innovaatioksi.
Innovaatio
Ongelmana on, ettei vanhempi saa laaja-alaisesti tietoa lapsen kehityksestä. Päivittäin saatetaan käydä pikainen keskustelu ohjaajan kanssa, mikäli siihen on aikaa. Vuosittain pidettävissä Vasu-keskusteluissa käydään läpi lapsen kehitystä ja mahdollisia kehitystä kaipaavia kohteita.
Vanhemman haasteeseen seurata lapsen kehitystä ja päiväkodin päivittäisiä harjoituksia ehdotamme ratkaisuksi tukisovelluksia. Tukisovellusten avulla vanhemmat voivat seurata reaaliaikaisesti, mitä päiväkodissa harjoitellaan oman lapsen kanssa. He voivat myös itse osallistua lapsen kehittämiseen pedagogisesti ja tukea lapsen oppimista.
Ydinajatuksena on, että vanhemmat tekevät lapsen kanssa samoja harjoituksia kuin päiväkodissa, jolloin lapsen kehitystä tuetaan molemmista suunnista ja että lapsen kehityskaari tallentuu monipuolisiin mobiilisovelluksiin ja ne kokoavat kattavan kehitysprofiilin eri osa-alueilta (esim. kädentaidot, kommunikointi, ryhmätyötaidot, itseilmaisu, liikkuminen). Tätä kehitysprofiilia voi muokata ja tarkastella eri ajanjaksoilla, osa-alueittain tai verrata keskivertaisiin tuloksiin ko. ikäluokassa tai ryhmässä.
Kanavat
Potentiaalisia asiakkaita tavoitellaan mm. inbound- markkinoinnin avulla digitaalisilla kanavilla, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter). Käytetään hyväksi hakukoneoptimointia ja hakusanamainontaa. Pyritään saamaan hyvä yhteys sosiaalisessa mediassa aktiivisiin vanhempiin, joista mahdollisuus saada apua vaikuttaja-markkinoinnissa (ansaitut kanavat).
Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista myös messuilla ja tapahtumissa, jotka kohdistuvat yrityksen asiakassegmentille. Vanhemmat tavoitetaan päiväkotien kautta ja siksi markkinointi on kohdistettava myös niihin. Aikaansaatujen tulosten ja pedagogisen kehityksen seuraaminen on hyvä tapa osoittaa tukisovellusten toimivuus.
Rahoitus
Asiakasyrityksemme saa tällä hetkellä myyntituloja päiväkotien käyttömaksuista. Tukisovellusten rahoittaminen olisi mahdollista lisämaksullisilla osilla, joita appin käyttäjä voisi halutessaan ostaa. Esimerkiksi sovelluksista pääsisi tasolle 2, mutta siitä eteenpäin ne maksaisivat erikseen. Päiväkodeille harjoitukset kuuluvat käyttömaksun hintaan.
Kustannus
Ominaisuuden kehittäminen, harjoitustehtävien ideointi ja suunnittelu ovat vaihtuvia kustannuksia. Kiinteät kustannukset syntyvät ylläpito kuluista, päivityksistä ja asiakastuesta. Myös sovellusten käyttöönottoon ja opetteluun vievä aika katsotaan kustannukseksi.
Mitattavuus
Digitaalisessa bisneksessä onnistumisten tai epäonnistumisten mittaaminen on helppoa, koska poiketen fyysisestä maailmasta, verkossa tallentuu tarkkaa dataa kaikista sen tapahtumista suljetun ympäristönsä ansiosta. Esimerkiksi nettisivun “hit, eli vierailijamäärä”, “konversio” (jos kyseessä verkkokauppa) ja “bounce”.
Ryhmämme kehitysidean suosiota ja onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sovellusten käyttäjämäärällä kuukaudessa ja harjoitusten parissa vietetyllä ajalla. Tämä on parhaiten toteuttavissa silloin, kun kyseiset tukisovellukset ovat tuotettu asiakasyrityksemme toimesta. Näin aiemmin mainitun datan saatavuus olisi mahdollista kokonaisuudessaan. “In-house” tuotanto myös edesauttaa ylläpitämään tukisovelluksia ja niiden tuoman lisäarvon laatua. Kun kaikki tehdään yrityksen toimesta, varmistetaan, että asiakasyrityksemme ei siirrä asiakkaitaan huonolaatuisten tuotteiden pariin ja kerää tällä tavalla itselleen negatiivista huomiota. Onnistunut innovaatio ja sen käyttöönotto näkyy myös yrityksen kasvavassa liikevaihdossa sekä lisääntyneessä asiakastyytyväisyydessä ja postiviivisessa palautteessa.
Lähteet:
Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Luettavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf.
©TinyApp. Pedagoginen ratkaisu - Lasten parhaaksi. Luettavissa: https://tinyapp.biz/.
Wikipedia 2017. Bounce rate. Luettavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Bounce_rate.
Wikipedia 2017. Konversio-optimointi. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Konversio-optimointi.
Wikipedia 2017. Web traffic. Luettavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Web_traffic.
3 notes
·
View notes
Text
Digi 1.6 Digitaalinen tulevaisuus
Microsoft esittelee julkaisemassaan videossa Microsoft's Concept - Future vision 2020 oman näkemyksensä digitaalisesta tulevaisuudesta. Videossa sen teknologiaa käytetään koulu- ja oppimisympäristössä, viestinnässä, tieteessä, toimistoympäristössä ja liikenteessä.
Tulevaisuudessa alusta- ja järjestelmäriippumattomuus laajenee, digitaalisten teknologioiden ja ominaisuuksien kehityksen myötä tiedot siirtyvät häiriöttä erilaisilla alustoilla ja pinnoilla ja niitä voidaan yhdistellä ja jakaa myös alustoilta toiselle. Tulevaisuudessa hyödynnetään AR- ja PWA – teknologiaa, erilaiset älykortit lisääntyvät ja yhdistyvät toisiinsa. Mobiililaitteet pienenevät, vaikka nykyisin suositaankin suuria näyttöjä videoiden katsomisen suosion takia. Tulevaisuudessa ’elävä kuva’ voidaan siirtää mihin tahansa pinnalle, eikä sitä enää tarvitse katsoa tietystä laitteesta tai ruudusta.
Kuva: Microsoft's Concept - Future vision 2020.
Vimeo- alustalla jaettu video Hyper-Reality näyttää toisenlaisen mahdollisen version tulevaisuuden teknologiasta. Videossa liikutaan arjessa, julkisissa kulkuvälineissä, kaupassa ja kadulla. Video ei paljasta käyttääkö henkilö siinä jonkinlaista virtuaalikypärää tai laseja (wearables) tai mitä kautta mainokset ja palvelut ovat henkilön käytettävissä. Tässä virtuaalitodellisuus (VR) on tullut osaksi joka päiväistä elämää ja arkea. Mainokset, jäsenyydet, kaupunkipalvelut, kartat ja kauppalistat juoksevat valikoissa silmien edessä.
Mainonta ja muu kaupallinen viestintä tulee lähemmäs ja muuttuu entistä henkilökohtaisemmaksi. Hakualgoritmit ja pakolliset käyttäjätunnusten luonnit ja sovellusten ja toimittajien ehtojen hyväksymiset ovat jo luoneet meistä profiilin maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Tämä indentiteetti vahvistuu ja tarkentuu ja on kaiken kaupallisen koneiston käytettävissä.
Ylempi kuva: Wimeo. Hyper-Reality.
Asiantuntija sanovat, että globaalissa kaupankäynnissä ei enää ole maarajoja, vaan ainoastaan kielirajat. Entä jos kielirajatkin poistuvat teknologian tarjotessa meille välineet niiden kaatamiseen?
Sulautuvatko kaikkien toimittajien teknologiat lopulta yhteen? Päädymmekö kaikki käyttämään lopulta samaa laitetta, haluamillamme ominaisuuksilla ja sisällöllä?
Jos ohjelmille opetetaan inhimillisiä ominaisuuksia (ties missä tarkoituksessa) ja ihmiset omaksuvat kiihtyvällä vauhdilla virtuaalitodellisuuden osaksi maailmaansa, kuinka pitkän ajan kuluttua ihmismieli ja ohjelmisto sulautuvat yhteen? Tuleeko ihmisen tietoisuudesta lopulta osa virtuaalitodellisuutta? Tai toisin päin?
**
Teknologialla on yhteiskunnassamme koko ajan suurempi rooli ja uskon ehdottomasti, että digitaalinen tulevaisuus on positiivinen ja se tulee mahdollistamaan paljon hyvää. Uskon myös molempien videoiden esittämien mallien mahtuvan samaan maailmaan.
**
Vuonna 2014 Finlandia- palkinnon voittanut Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä tekevät esittelee yhden mahdollisen version virtuaalitodellisuuden tulevaisuudesta. Romaanissa teknologiayritys lanseeraa markkinoille iAM- katselulaitteen, jonka prototyypin perheen ystäväpiirissään vaikutusvaltainen teini ’saa’ käyttöönsä yhtiöltä. Laitteessa ei ole käyttöliittymää, ei kuulokkeita, ei ruutua. Kokemukset siirtyvät korvan taakse ihoon kiinnitettävien elektrodien välityksellä suoraan kuulo- ja näköaivokuorelle. Teknologia oppii lukemaan ihmisen ajatuksia ja tarjoaa niitä vastaavaa sisältöä suoraan verkkokalvolle. Kirjassa kokemusta kutsutaan neuroXperience:ksi.
”Digitaalinen todellisuus neuroXperiecen myötä unohdettava sellaisena kuin sen tunsimme” – mainostaa laitetta edustava yritys kirjassa.
Kirjan kuvaama vaihtoehto vastasi aika tarkalleen HYPER-REALITY- videon sisältöä hivenen synkemmällä twistillä.
”Digitaalinen todellisuus [.. laita tähän oma veikkauksesi ..] myötä unohdettava sellaisena kuin sen tunsimme.”
Lähteet:
Valtonen, J. 2014. He eivät tiedä mitä tekevät. TAMMI. Helsinki.
© 2017 Vimeo. Video. HYPER-REALITY. Katsottavissa: https://vimeo.com/166807261. Katsottu: 9.10.2017.
Windows Central 2017. Microsoft is supporting Google's Progressive Web Apps platform and that's great news for everyone. Luettavissa: https://www.windowscentral.com/faq-progressive-web-apps-windows-10. Luettu: 9.10.2017
YouTube 2013. Video: Microsoft's Concept - Future vision 2020. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI. Katsottu: 9.10.2017.
#digitaalinen tulevaisuus#microsoft#Future vision 2020#mobiili#7heavengoesdigi#wearables#virtual reality#virtuaalitodellisuus#hakualgoritmi#identity#jussivaltonen#iAM#neuroXperiece
3 notes
·
View notes
Text
3.1 Digitaalinen palvelukokemus
DNA:n tuottamassa tutkimuksessa Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016 tutkittiin 1036 suomalaisen 15 - 74-vuotiaan digitaalisen asioinnin tottumuksia. Tutkimustuloksissa erityisesti korostuu se, että ihmiset toivovat jatkossakin saavansa palvelua henkilökohtaisesti ja fyysisesti niin halutessaan. Pelkät digitaaliset palvelut eivät riitä, kun vastaan tulee isompi ongelma tai tarve. Kuitenkin digitaalisten palveluiden käyttö yleistyy yhä enemmän ja siksi palveluiden odotetaan olevan sitäkin toimivampia.
Tutkimuksessa huomioni kiinnitti se, että naiset ovat suurimmalta osin valmiimpia käyttämään digitaalisia palveluita kuin miehet. Suurimmat erot ovat nettikirpputorien, vaatteiden oston ja personal trainer -palveluiden käytössä. Tutkimus osoittaa myös, että 15 - 34-vuotiaat uskovat kasvattavansa digitaalisten palveluiden käyttöä tulevan 12 kuukauden aikana keskimäärin enemmän kuin muut ikäryhmät.
Kuva löytyy täältä.
Pankkipalvelut, arkaluontoisuudestaan huolimatta, ovat kasvattaneet digitaalista ympäristöään ja sitä kautta suosiotaan verkossa toimimiseen. Yhä useammat pankkipalvelut ovat verkossa saatavilla, jopa lainaneuvottelun voi käydä digitaalisesti. Peräänkuulutan tätä itsekin niiden päivittäisenä käyttäjänä. Rahan siirtäminen ja maksutapahtumat sekä niiden seuraaminen eivät ole aiemmin olleet näin helposti käytettävissä. Toki, se lisää myös riskiä tärkeiden tietojen joutumista vääriin käsiin ja sitä kautta väärinkäyttöihin. Tähän pankit kuitenkin pyrkivät panostamaan, eikä siksi väärinkäyttöjen määrä ole päässyt räjähtämään.
Tutkimuksen mukaan eritoten ajanvarauksia, palvelusta riippumatta, haluttaisiin tehdä digitaalisesti nykyistä enemmän. Nettihuutokauppojen ja -kirpputorien yleistyessä, myös kierrättäminen on yleistynyt. Näin ollen digitaaliset palvelut myös edistävät ekologisuutta. Asiat, joita toivottaisiin voitavan tehdä digitaalisesti, ja joita ei tällä hetkellä voida tehdä, ovat matkakortin lataus ja äänestäminen. Matkakortin lataamisen tarve on kasvanut, kun lähijunissa ei voi enää ostaa lippua konduktööriltä.
Kuten alussa totesin, tutkimuksen mukaan ihmiset eivät ole valmiita luopumaan kivijalkaliikkeistä ja fyysisistä palveluista kokonaan. Edelleen auton tai television osto, ja ylipäätänsä ostokset, joiden ostopäätös koetaan helpommaksi paikan päällä kuin verkossa, halutaan tehdä fyysisesti. Myös lääkärissä käynnit, asuntokaupat ja puhelimeen, operaattoriin sekä nettiin liittyvät asiat mielletään useimmiten hoidettavaksi kasvotusten tai puhelimitse.
Jatkuvasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä ovat haasteensa, mutta niin ovat mukavuutensa, helppoutensa ja mielekkyytensäkin. Ihmisten muuttuneet ja edelleen muuttuvat ostotottumukset, palvelukokemukset ja asiointitavat kehittyvät ja muuttuvat uusien mahdollisuuksien tullessa markkinoille. Palveluiden halutaan ja oletetaan olevan saatavilla vuorokauden ympäri.
5 notes
·
View notes
Text
Reflektointitehtävä
Käytimme asiakasprojektin aikana useita eri ideointi- ja virtuaalityöskentely-työkaluja. Koska kurssi oli virtuaalikurssi ja kaikille helpointa oli tehdä ryhmätyöt oman aikataulun mukaan, totesimme parhaaksi virtuaalityöskentely-ympäristöksi Google Driven. Google Driven ehdottomasti parhain puoli on se, että Word-, Excel- ja PowerPoint-sovellukset löytyvät sieltä. Niiden avulla saimme suoraan tehtävät myös palautettavaan muotoon. Kaikki käyttäjät näkevät reaaliajassa tapahtuvat muokkaukset, joka osaltaan helpottaa ryhmätyöskentelyä.
Brainwriting365-työkalu toimi juuri tässä innovointiprojektissa täydellisesti. Saimme kasattua ideoita puolessa tunnissa enemmän kuin osasimme odottaa. Ja vieläpä hyviä sellaisia! Tulen jatkossakin käyttämään tätä työkalua, kun suunnittelemme yrityksen työhyvinvointia.
Padlettia käytimme aivoriihen pohjana. Padlet soveltuu erinomaisesti projekteihin, jossa halutaan käyttää postit-lappuja virtuaalisesti. Erityisen varteenotettava vaihtoehto jatkossakin käytettäväksi. Padletin helppous on myös siinä, että kaikki näkevät reaaliaikaisesti päivitykset ja ryhmä voi luoda useita padlet-tauluja. Tämä toimii työssäni skype-palavereiden ideointipohjana, kun mietimme erilaisia ratkaisuja yrityksen sisällä.
Lotus Blossom oli hieman hankala tässä projektissa, vaikkakin sen avulla saimme jalostettua ideamme innovaatioksi. Loimme tämän avulla idean ympärille lisää ideoita ja saimme havainnollistettua ideoita selkeämmiksi.
Käytimme Lean Canvasia havainnollistamaan yrityksen nykytilaa ja innovoimaamme ratkaisua ongelmaan. Sen avulla on helpompi ymmärtää mitä hyötyjä innovaatio voisi tarjota yritykselle, paljonko siitä koituisi kustannuksia ja mihin ne menisivät, mitä lisäarvoa se toisi asiakkaille ja sitä kautta yritykselle.
Six thinking hats-työkalu oli hyvin hankala tässä innovaatiossa sekä ryhmämme ymmärtää. Se ei ollut aivan omiaan juuri tähän projektiin. Pohdimme toki jälleen uudesta näkökulmasta innovaatiotamme.
2 notes
·
View notes
Text
4.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa
Mitkä tekijät vaikuttavat verkkokauppojen käyttäjäystävällisyyteen ja helppokäyttöisyyteen? Tärkeintä on, että asiakas löytää etsimänsä tuotteen nopeasti. Siihen vaikuttavat sivuston selkeys ja toimintavarmuus. Useimmat verkkokaupat on rakennettu niin, että valikot ovat sivun yläreunassa. Tuoteryhmät löytyvät alas-vetovalikoista ja kun tuoteryhmän valitsee, tulee sivupalkkiin valikko tarkemmista hakuehdoista.
Itselleni on tärkeää, että verkkokaupasta voi hakea tiettyä tuotetta, tuoteryhmää, kokoa ja väriä. Pääasiassa ostan verkosta silloin, kun olen kolunnut jo kaikki kivijalkakaupat eikä mistään löydy juuri sitä mielessäni pyörivää tuotetta. Verkkokaupan yksi tärkeä, mutta usein hyvin huonosti toimiva, ominaisuus on palauttaminen. Tuotteen palauttaminen tulee olla helppoa ja selkeää, eikä se kohta, jossa myyjä varmistaa rahansa saannin ja tekee siksi tuotteen palauttamisesta hankalaa. Itse en jatkossa asioi sellaisissa verkkokaupoissa. Tutustun aina etukäteen palautuspolitiikkaan ja toimituskuluihin välttääkseni yllätyksiä.
Kuva löytyy täältä.
Verkkokaupat, joissa lähtökohtaisesti asioin ovat Asos ja Na-kd. Molemmat verkkokaupat myyvät vaatteita, asusteita ja kenkiä. Sivustoilta on helppo löytää uudet ja ostetuimmat tuotteet. Asiakkaan ei tarvitse kahlata satoja sivuja tuotteita läpi nähdäkseen juuri saapuneet tuotteet. Kumpikin verkkokauppa tarjoaa toimituksen ilmaiseksi ja palauttaminen on helppoa. Myös maksutapoja on useampi vaihtoehto.
Sekä Asos että Na-kd tarjoavat visuaalisesti inspiroivan verkkoympäristön, jossa asiakas saa ostoksiensa lomassa uusia ideoita pukeutumiseensa. Molemmat brändit markkinoivat paljon myös sosiaalisessa mediassa ja tarjoavat inspiraatiota myös sitä kautta. Asiakkaan kannalta olennaista ovat tilauksen seuraaminen ja tallentaminen. Verkkokaupat tarjoavat asiakastiliä, johon omat tiedot on helppo tallentaa ja sujuvoittaa siten tilaamista. Tilausta voi seurata verkossa oman tilin kautta ja kuitit löytyvät myös sieltä esimerkiksi palautusta varten. Koen molemmat verkkokaupat asiakasystävällisiksi ja ostosten tekemisen helpoksi.
2 notes
·
View notes
Text
2.3 Ohjelmallinen ostaminen
Termi herättää paljon kysymyksiä, koska se ei sinällään kerro yhtään mitään. Kuka ostaa, mitä ostaa, keneltä ja miten? IAB:n ohjelmallisen ostamisen työryhmä on tehnyt oppaan Ohjelmallisen ostamisen opas 2017 alan toimijoille. Oppaan mukaan ohjelmallinen ostaminen on markkinoinnin automaatiota, jossa hyödynnetään järjestelmiä mainonnan ostamisessa. Järjestelmät sisältävät tarvittavat työkalut digitaalisen näkyvyyden, eli esimerkiksi displayden, mobiilin ja videoiden, reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Ohjelmallisen ostamisen tavoite on poistaa manuaalista työtä ja tehostaa digitaalisen mainonnan prosesseja.
Markkinoiden automaation tarkoitus on tehostaa ja automatisoida jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja. Automaatiot vapauttavat henkilöstön työaikaa markkinoinnin tehtävistä ja mahdollistavat viestinnän kohdentamisen ja sisällön räätälöinnin henkilökohtaiseksi.
Kuva löytyy täältä.
Oppaassa esitellään ohjelmallisen ostamisen neljä eri tasoa. Avoin huutokauppa on nimensä mukaisesti huutokauppaa, jossa korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja saa ostaa toiseksi korkeimman tarjouksen hinnalla haluamansa mainosnäytön. Ostaja ei välttämättä tiedä millä sivustoilla mainokset näkyvät ja mille ajankohdalle se ajoittuu tietyssä mediassa. Ostajan ei kuitenkaan tarvitse sitoutua volyymiin. Suljettu huutokauppa eroaa avoimesta siten, että julkaisija myy vain valituille ostajille mainosnäyttöjä. Hyötynä siinä on myös ostajan kannalta se, että hän tietää aina sivustot, jossa näytöt näkyvät. Molemmissa huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan.
Volyymiperusteinen kiinteähintainen takuumainosinventaari poikkeaa huutokaupasta radikaalisti. Siinä ostaja ja myyjä tekevät sopimuksen, jossa määritetään mitä mainosnäyttöjä, millä mainospaikoilla, miten paljon ja mihin hintaan ostetaan. Tässä hinnoittelu on volyymiperusteista. Ostajan kannalta hyöty on se, että mainostaminen on kohdennettua ja sen teho on selvillä. Ostaja joutuu kuitenkin sitoutumaan sekä volyymiin että hintaan. Kampanjakohtaisessa kiinteähintaisessa mainostamisessa näkyvyys on sidottu tarkkaan ajankohtaan. Mainostila on määritetty tiettyyn sivustoon ja mainospaikkaan. Tässä tasossa ostaja sitoutuu ajanjaksoon, volyymiin sekä hintaan ja sopimusehdot kaikista tiukimmat. Hinta määritetään myyjän ja ostajan kesken.
Yrityksen liiketoiminnalle ohjelmallinen ostaminen tuottaa monenlaista hyötyä, se vapauttaa työvoimaa markkinoinnista, tarjoaa uusia mahdollisuuksia markkinointiin sekä mahdollistaa tarkan kohdentamisen ja näkymisen. Se ei vaadi yritykseltä aiempaa dataa tai osaamista, koska järjestelmiä tarjoavat mainos- ja digitoimistot. Yrityksellä on siis jatkuvasti kontrolli investoinneistaan. Ohjelmallinen ostaminen on joustavaa, koska mainos ostetaan reaaliaikaisesti, muutoksiin on helppo reagoida nopeasti ja kustannukset muodostuvat vain toteutuneista näytöistä. Tulevaisuudessa markkinat monipuolistuvat ja ohjelmallinen ostaminen on yhä trendikkäämpää.
6 notes
·
View notes
Text
3.4 Hakukoneoptimointi (SEO)
Miten hakukoneista saa kaiken mahdollisen hyödyn irti? Jotta yritys saisi sivunsa näkyviin haluamissaan hauissa oikealla tavalla, tulisi sivuja verkkosivuja hieman muokata, jotta mahdollistetaan optimaalisin tulos. Nämä muutokset vaikuttavat vain orgaanisiin hakutuloksiin, ei maksullisiin. Googlen Hakukoneoptimoinnin aloitusopas auttaa aloittelijankin alkuun hakukoneoptimoinnissa. Poimin parhaat vinkit ja listaan 10 kohdan oppaani, miten sivujen optimointi onnistuu parhaiten.
1. Otsikoi sivusi oikein
Jokaiselle sivustolle tulisi luoda yksilöllinen title-tunniste, jotta ne löytyvät hakutulossivulta lihavoituna ja näin käyttäjä näkee tuloksesta helposti vastaako sivustosi hänen hakuaan.
2. Tee tiivistelmä sivun sisällöstä
Tiivistelmä antaa yhteenvedon sivun sisällöstä. Google saattaa käyttää tiivistelmää sivustosi katkelmina. Näin käyttäjän on helpompi selvittää löytyykö sivustoltasi hänen etsimänsä tieto.
3. Luo helppo URL-osoite
Sivustosi pysyy paremmin järjestyksessä ja mahdollisesti auttaa hakukoneita lukemaan tiedostoja, kun URL-osoite on helposti luettava. Se myös näytetään hakutulosten osana, joten sekava URL-osoite saattaa vain hämmentää käyttäjää.
4. Suunnittele sivusi navigointi
Auta käyttäjiä löytämään mahdollisimman helposti heidän etsimäänsä sisältöön. Lisää navigaatiosivuja ja liitä ne tehokkaasti sivuston sisäiseen linkkirakenteeseen. Älä kuitenkaan linkitä kaikkia sivujasi tai jaa sisältöä liian pieniin palasiin.
5. Luo laadukasta ja omaperäistä sisältöä
Sisällöllä on kaikista suurin merkitys siihen, kuinka paljon sivustollasi on käyttäjiä. Laadukas ja omaperäinen sisältö on selkeää, järjesteltyä ja tuoretta tekstiä, joka on luotu käyttäjilleen.
6. Tee parempi ankkuriteksti
Kuvaileva ja ytimekäs ankkuriteksti auttaa käyttäjää tunnistamaan linkit tavallisesta tekstistä. Näin käyttäjät löytävät linkit eivätkä vahingossa painele niitä.
7. Optimoi sivustosi valokuvat
Luo kaikille kuville niitä kuvaavat omat tiedostonimet ja alt-määritteet, jotka näkyvät, kun kuvia ei näe. Kuvat on suositeltavaa tallentaa yhteen hakemistoon.
8. Suunnittele selkeä rakenne sivustollesi
Sivustolla on hyvä käyttää otsikoita rajaamaan tietoa ja esittämään rakenne käyttäjille. Käyttäjä huomaa otsikot paremmin ja voi päätellä niistä, tarvitseeko hänen tutustua tekstin sisältöön paremmin.
9. Rajaa tarpeeton tieto indeksoinnista
Mikäli haluat rajata haussa näkyvää tietoa, voit käyttää robost.txt -tiedostoa, joka kertoo hakukoneelle, ettei tietoa saa lukea. Esimerkiksi tieto, joka ei ole käyttäjälle hyödyllistä on hyvä rajata pois.
10. Uudelleenohjaa mobiililaitteiden käyttäjät
Google tunnistaa URL-osoitteesta kahden version välisen suhteen ja näin pystyy ohjaamaan käyttäjän verkko- tai mobiili-versioon. Varmista kuitenkin, että käyttäjä uudelleenohjautuu samalle sivulle, jossa hän oli.
2 notes
·
View notes
Text
2.5 Uudet sisältömuodot
Sisältömuodot on sijoiteltu neljään eri kategoriaan. Viihdyttävää sisältöä ovat pelit, kilpailut, arvoitukset, videot, uutiset ja osa julkaisuista. Hyödyllistä sisältöä ovat julkaisut, e-kirjat, oppaat, demonstroivat videot, raportit, uutiset ja informatiiviset sisällöt. Inspiroivaa sisältöä puolestaan ovat julkimoiden päivitykset, arvostelut, yhteisöfoorumit ja tapahtumat. Vakuuttavaa sisältöä ovat laskelmat, listaukset, hinnastot, tuotetiedot, tapaustutkimukset ja tapahtumat.
Tarkasteltuna asiakasyrityksemme näkökulmasta, heillä on paljon kehitettävää appin sisällössä. Tämän hetkinen sisältö on hyvin suppea, ja asiapitoinen. Toki, tärkeä asia on hyvä olla luettavissa, kuten tässä tapauksessa varhaiskasvatuksen suunnitelma, mutta mielenkiintoa on pidettävä yllä muulla sisällöllä, jottei appin käyttö unohdu.
Kuva löytyy täältä.
Hyödyllistä sisältöä löytyisi vaikka kuinka paljon jaettavaksi vanhemmille, muttei päiväkodin henkilökunnalla ole siihen aikaa. Siksi appin helppous ja monipuolisuus toisivat tähän ongelmaan ratkaisun. Eritoten vanhemmille hyödyllistä tietoa ovat lapsen päivittäiset kehitysaskeleet ja oivallukset, sekä erityiset tapahtumat ja kohtaamiset. Näitä voitaisiin tuoda vanhemmille tiedoksi pienen raportin muodossa tai vaikka oman feedin kautta. Lapset puolestaan voisivat päivittäin puhua ääniviestillä ikään kuin kirjoittaakseen päiväkirjaa.
Viihdyttävää sisältöä olisi mahdollista myös lapsen tuottaa itse. Esimerkiksi lapset voisivat yhdessä suunnitella näytelmän, jonka sitten kuvaisivat pienelokuvaksi ja se tulisi appiin vanhempien nähtäväksi. Päiväkoti voisi ylläpitää niin sanottuja viikkouutisia, joissa lapsetkin voisivat toimia “toimittajina”. Tällä tavoin harjoiteltaisiin esiintymistä ja oman sisällön tuottamista. Appissa voisi olla esimerkiksi kuukausittain visailuja kuukauden tapahtumista tai aiheista, jotka ovat sillä hetkellä pinnalla.
Vakuuttava sisältö kohdistuu tässä tapauksessa vanhemmille. Informatiiviset sisällöt kuten lapsen läsnäolon määrä, sairauspoissaolot, tiedotteet muutoksista, sijaisuudet ja tärkeät tapahtumat, joihin pitää varautua normaalista poikkeavin varustein, ovat vakuuttavaa ja tärkeää tietoa vanhemmille. Näihin helpoin ratkaisu olisi kalenteri, josta lähtisi edellisenä päivänä muistutukset, ja jossa tärkeät päivät olisi merkitty hyvissä ajoin. Kalenterin lisäksi, seurantataulukko läsnä- ja poissaoloista olisi selkeä.
Inspiroivaa sisältöä voisivat tuottaa vanhemmat itse toisilleen. Esimerkiksi hyviä vinkkejä arjen askareisiin yhdessä lasten kanssa, tai miten pitää puhtaana lasten tavaroita ja vaaatteita, ehkä jopa neuvoja vaikeisiin tilanteisiin. Samalla foorumi toimisi tukiverkostona vanhemmille, koska heidän on helppo samaistua toisiinsa.
3 notes
·
View notes
Text
2.4 Sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointia on helpompi määrittää sen avulla, mitä se ei ole. Matti Lintulahden kirjoituksen Mitä on hyvä sisältömarkkinointi mukaan, sisältömarkkinointi ei ole tuotesijoittelua blogeihin ja julkaisuihin. Se ei myöskään ole natiivimainontaa tai sponsoroitua sisältöä. Se on käytännössä yrityksen oma media, esimerkiksi aikakauslehti tai verkkomedia. Sisältömarkkinoinnilla pyritään rakentamaan omaa yleisöä ja tavoittamaan olemassa olevat sekä potentiaaliset asiakkaat. Hyvää sisältömarkkinointia tuotettaessa tarvitaan asiakasymmärrystä, mitä huolia tai tarpeita heillä on. Pääasia on, ettei yritys pyri myymään tai kehumaan itseään vaan, että sisällön tuottaminen on asiakaslähtöistä. Parhaimmillaan sisältömarkkinoinnilla saavutetaan yrityksen oma media, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan.
Lintulahti viittaa kirjoituksessaan trenditutkimuksiin, jotka osoittavat, että hyvän sisältömarkkinoinnin taustana on tarkkaan mietitty sisältöstrategia. Strategisen markkinointiviestinnän avulla sisältömarkkinointi liitetään osaksi yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita ja asiakasymmärrystä. Tavoitteisiin pääseminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, jota ohjataan ja mitataan.
Kuva löytyy täältä.
Leipomo Vaasan Oy tuottaa kerronnallista sisältöä verkkosivuillaan juttusarjallaan Yhteinen iltahetki. Julkaisuja tehdään kerran kahdessa kuukaudessa. Sisällöltään julkaisut ovat tarkoitettu samaistuttavaksi ja vinkeiksi helposti toteutettavista iltapaloista. Juttusarjalla on selkeästi strategia, jota se noudattaa. Julkaisut eivät tuo esiin tuotesijoittelua eikä niissä tuputeta tuotteita.
Finnairin ja Finavian yhdessä tuottama verkkosivusto Match made in HEL käsittelee sisällöltään Helsinki-Vantaan lentokentällä toteutettavia kampanjoita, esimerkiksi muotinäytöstä The Runway. Sivustolla esitellään videoita ja kuvia tapahtumista, suunnittelijoista Suomesta ja maailmalta sekä tapahtumien toteutuksesta. He haluavat muuttaa muodin maailmaa tuomalla sen omaan ympäristöönsä. Verkkosivustolla toteutuvat hyvän sisältömarkkinoinnin elementit.
Oma suosikkini on Keskon julkaisema Pirkka-lehti ja eritoten Niksi-Pirkka, joka julkaistaan sekä verkossa, että kuukausittain ilmestyvässä Pirkka-lehdessä. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat voivat julkaista keksimiään ratkaisuja arjen askareisiin tai ongelmiin. Hyvät niksit palkitaan ja näin ollen sieltä löytyy hyvin käytännöllisiä vinkkejä arjen askareiden helpottamiseksi. Mielestäni tässä toteutuu hyvä sisältömarkkinointi ja eritoten asiakaslähtöisyys. Asiakkaat tuottavat itse sisällön, vastaamaan tarpeeseen ja ongelmaan.
3 notes
·
View notes
Text
Fasilitointi, mitä se on?
Käsitteenä tämä täysin tuntematon, on puolestaan hyvinkin tunnettu käytännössä. Lyhyesti fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista, jossa ryhmän ohjaaja, fasilitaattori, huolehtii ryhmän toiminnan etenemisestä suunnitelman mukaan. (Karisma)
Fasilitointi on ryhmälähtöistä työskentelyä ja sitä tukevat menetelmät tarjoavat työkaluja ryhmän johdattamiseksi yhteiseen tavoitteeseen. Fasilitointi kannustaa luovuuteen ja kerää samalla kaikkien ryhmän jäsenten asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön. Fasilitoinnin tavoite on tehostaa ajan käyttöä ja varmistaa tuloksellisuus, kuten Fasilitaattorin työkirjassa ohjeistetaan.
Fasilitaattori on ryhmän vetäjä ja puolueeton osapuoli, ja usein myös ulkopuolinen, joka valmistelee prosessit ja tukee ryhmän etenemistä. Fasilitaattori auttaa ideoimaan vaihtoehtoja esittämällä kysymyksiä, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä, muttei osallistu asiasisältöön. Hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että jokainen ryhmän jäsen tulee kuulluksi ja ideat käsitellään tasapuolisesti. Fasilitaattori myös taltioi tulokset ja sovitut asiat, vastaa aikataulusta ja suunnittelee prosessin etenemistä.
Fasilitaattorin tärkein työkalu on hänen oma asenteensa. Fasilitointi edellyttää hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä ohjata työn etenemistä kysymysten avulla. Hyvä fasilitaattori arvostaa ryhmäläisiä ja kuuntelee heitä. Tekemällä ryhmä ideat näkyviksi, hän saattaa auttaa synnyttämään paremman idean aiemman pohjalta. Matti Hirvasen kirjoittaman tekstin Fasilitointia taidolla ja tunteella mukaan onnistunut fasilitointi on sopiva yhdistelmä taitoa ja tunnetta. Taidolla hän viittaa valittuja työskentelymenetelmiä, työkaluja ja tekniikoita. Tunteellaa hän puolestaan korostaa sataprosenttista keskittymistä ryhmän työskentelyn onnistumiseen.
Fasilitoida voi niin kasvokkain kuin virtuaalisestikin. Kasvokkain fasilitoinnissa fasilitaattorin tärkeimmät työkalut ovat tussit, post-it-laput ja taulu. Virtuaalinen fasilitointi vaatii virtuaalisten työalustojen käyttämistä, kuten padlet, Google Drive tai brainwriting365, jotka ovat kaikki jaettavia tiedostoja.
Kuva löytyy täältä.
Pääsimme kokeilemaan itse kukin fasilitaattorin roolia asiakasprojektissamme. Jokainen toimi vuorollaan fasilitaattorina kussakin tehtävässä. Harjoittelin fasilitaattorina olemista ideointivaiheessa aivoriihi-menetelmää käyttäen. Aivoriihi-menetelmän ajatus on tuottaa suuri määrä ideoita, jonka ansiosta syntyy laatua. Menetelmän vahvuus ovat lukuisat ideat, joiden joukossa on toteuttamiskelpoisia ideoita.
Toteutin aivoriihen padlet-virtuaalipohjalla, johon kaikki pääsivät esittämään ideoitaan virtuaalisille post-it-lapuille. Lisäsin padlettiin tehtävänannon ja pohdimme asiakasyrityksen ongelmien pohjalta ideoita ja ratkaisuja. Saimme kerättyä hyvän määrän ideoita aivoriihi- ja brainwriting menetelmien avulla ideointivaiheessa. Talletin ideat powerpoint-pohjaan Google Driveen, josta kaikki voivat edelleen tarkastella niitä.
3 notes
·
View notes
Text
Lean Canvas innovointi: Mobiilisovellukset lapsen kehityksen tueksi
Saimme asiakasyrityksen, TinyApp, toimeksiannossa tehtävän ideoida lisäominaisuuksia mobiilisovellukseen, jota käytetään päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatuksen tueksi ja mittaamiseksi. Mobiilisovellus on tällä hetkellä käytössä Suomessa joissakin yksityisissä päiväkodeissa ja sitä ollaan viemässä myös kansainvälisille markkinoille.
Ideoinnissa oli vahvasti taustalla saamamme informaatio toimeksiantajan briefaus- tilaisuudesta sekä elokuussa 2017 voimaan tullut varhaiskasvatussuunnitelma ja sen asettamat uudet tavoitteet varhaiskasvatukselle. Uusia painotuksia varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat mm. lapsen oppiminen, lapsen pedagogisen kehittymisen seuraaminen ja lapsen oman tahdon huomioiminen.
Tehtävänannossa painotettiin asiakassegmenttinä erityisesti päiväkotilasten vanhempia ja vanhempien osallistamista lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tältä pohjalta lähdimme pienryhmissä innovointiprosessiin.
Innovointiprosessissa kävimme läpi seuraavat vaiheet:
Ymmärrysvaihe
Ideointivaihe: Aivoriihi eli brainstroming, 6-3-5 –menetelmä eli brainwriting ja Lotus Blossom
Idean valinta: Pisteytys ja 6 thinking hats
Valitsemamme idea kuvattiin Lean Canvas – mallin mukaisesti ja kehitettiin innovaatioksi.
Ongelmana on, ettei vanhempi saa laaja-alaisesti tietoa lapsen kehityksestä. Päivittäin saatetaan käydä pikainen keskustelu ohjaajan kanssa, mikäli siihen on aikaa. Vuosittain pidettävissä Vasu-keskusteluissa käydään läpi lapsen kehitystä ja mahdollisia kehitystä kaipaavia kohteita.
Vanhemman haasteeseen seurata lapsen kehitystä ja päiväkodin päivittäisiä harjoituksia ehdotamme ratkaisuksi tukisovelluksia. Tukisovellusten avulla vanhemmat voivat seurata reaaliaikaisesti, mitä päiväkodissa harjoitellaan oman lapsen kanssa. He voivat myös itse osallistua lapsen kehittämiseen pedagogisesti ja tukea lapsen oppimista. Ydinajatuksena on, että vanhemmat tekevät lapsen kanssa samoja harjoituksia kuin päiväkodissa, jolloin lapsen kehitystä tuetaan molemmista suunnista ja että lapsen kehityskaari tallentuu monipuolisiin mobiilisovelluksiin ja ne kokoavat kattavan kehitysprofiilin eri osa-alueilta (esim. kädentaidot, kommunikointi, ryhmätyötaidot, itseilmaisu, liikkuminen). Tätä kehitysprofiilia voi muokata ja tarkastella eri ajanjaksoilla, osa-alueittain tai verrata keskivertotuloksiin ko. ikäluokassa tai ryhmässä.
Potentiaalisia asiakkaita tavoitellaan mm. inbound- markkinoinnin avulla digitaalisilla kanavilla, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter). Käytetään hyväksi hakukoneoptimointia ja hakusanamainontaa. Pyritään saamaan hyvä yhteys sosiaalisessa mediassa aktiivisiin vanhempiin, joista mahdollisuus saada apua vaikuttajamarkkinoinnissa (ansaitut kanavat). Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista myös messuilla ja tapahtumissa, jotka kohdistuvat yrityksen asiakassegmentille. Vanhemmat tavoitetaan päiväkotien kautta ja siksi markkinointi on kohdistettava myös niihin. Aikaansaatujen tulosten ja pedagogisen kehityksen seuraaminen on hyvä tapa osoittaa tukisovellusten toimivuus.
Asiakasyrityksemme saa tällä hetkellä myyntituloja päiväkotien käyttömaksuista. Tukisovellusten rahoittaminen olisi mahdollista lisämaksullisilla osilla, joita appin käyttäjä voisi halutessaan ostaa. Esimerkiksi sovelluksista pääsisi tasolle 2, mutta siitä eteenpäin ne maksaisivat erikseen. Päiväkodeille sovellukset kuuluisivat käyttömaksun hintaan.
Ominaisuuden kehittäminen, harjoitustehtävien ideointi ja suunnittelu ovat vaihtuvia kustannuksia. Kiinteät kustannukset syntyvät ylläpitokuluista, päivityksistä ja asiakastuesta. Myös sovellusten käyttöönottoon ja opetteluun vievä aika katsotaan kustannukseksi.
Digitaalisessa bisneksessä onnistumisten tai epäonnistumisten mittaaminen on helppoa, koska poiketen fyysisestä maailmasta, verkossa tallentuu tarkkaa dataa kaikista sen tapahtumista suljetun ympäristönsä ansiosta. Esimerkiksi nettisivun “hit, eli vierailijamäärä”, “konversio” (jos kyseessä verkkokauppa) ja “bounce”. Ryhmämme kehitysidean suosiota ja onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sovellusten käyttäjämäärällä kuukaudessa ja harjoitusten parissa vietetyllä ajalla. Tämä on parhaiten toteuttavissa silloin, kun kyseiset tukisovellukset ovat tuotettu asiakasyrityksemme toimesta. Näin aiemmin mainitun datan saatavuus olisi mahdollista kokonaisuudessaan. “In-house” tuotanto myös edesauttaa ylläpitämään tukisovelluksia ja niiden tuoman lisäarvon laatua. Kun kaikki tehdään yrityksen toimesta, varmistetaan, että asiakasyrityksemme ei siirrä asiakkaitaan huonolaatuisten tuotteiden pariin ja kerää tällä tavalla itselleen negatiivista huomiota.
Onnistunut innovaatio ja sen käyttöönotto näkyy myös yrityksen kasvavassa liikevaihdossa sekä lisääntyneessä asiakastyytyväisyydessä.
3 notes
·
View notes
Text
1.1 Digitaalinen yhteiskunta
Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista myös digitaalisessa ympäristössä. Tietotekninen ja tietoliikenteen läpimurto tehtiin 1980-90-luvuilla, kun ensimmäiset puhelimet ja televerkot kehitettiin ja otettiin käyttöön. Vaikka Suomi oli tällöin Euroopan nopein telekilpailun avaaja, tänä päivänä Suomella on enemmänkin soveltajan rooli, kuten artikkelissa Tallentajista sovellussuunnittelijoiksi Lasse Winter ja Laura Lohikoski toteavat. Se ei silti estä meitä kehittämästä ja kasvattamasta tietotaitojamme edelleen. Tämän kehityksen seurauksena ICT-alan merkitys on muuttunut harppauksilla vuosikymmenittäin.
1960-luvun puolivälissä ICT-ala nostettiin korkeakoulujen oppiaineeksi.
1970-luvulla perustettiin ATK-alan neuvottelukunta, jolla edistettiin tietotekniikan soveltamista päätäntäelimissä.
1980-luvun “kiihdytysjaksolla” synnytettiin yleinen tietoverkko ja kehittämiskeskus Tekes.
1990-luvulla kirjattiin elinkeino- ja koulutuspoliittiset linjaukset koskemaan ICT-alaa sekä tietoyhteiskuntaa.
2000-luvulla ICT-alan strategiatyö sekä yritysten ja yliopistojen yhteistyö väheni.
2010-luvulle siirryttäessä termi digitalisaatio on yleisesti tunnettu ja teknologian kiihtynyt kehitys on antanut uutta virtaa koulutus- ja elinkeinopoliittisiin linjauksiin.
Tänä päivänä tietotekninen osaaminen on osa ammatillista osaamista riippumatta työnkuvasta. ICT-alan ammattilaisilta odotetaan päivitettyä ja kehittyneempää osaamista sekä alan harrastuneisuutta. Jatkuvasti digitalisoituvassa Suomessa tulee panostaa ICT-alan osaamiseen. Mutta miten se näkyy konkreettisesti?
Elokuussa 2016 koulun aloittaneet oppilaat ovat ensimmäisen sukupolvi joka noudattaa opinnoissaan uutta opetussuunnitelmaa. OPS:in tavoite on kasvattaa nuoret pärjäämään jatko-opinnoissa, yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden digitaalisessa työelämässä. Tarkoituksena on että oppiminen on kokonaisvaltaista, eikä hyvää yleissivistystä ole unohdettu. Jouni Kangasniemi pohtii artikkelissaan Digitaalistuvan yhteiskunnan osaamishaasteet ja koulutus poliittisten päättäjien mietteitä siitä, miten varmistettaisiin jokaisen motivaatio hankkia tarvittava koulutus ja osaaminen tässä digitaalistuvassa yhteiskunnassa. Kangasniemen mukaan viimeisimmät selvitykset osoittavat, että koko väestön koulutustaso taittuu laskuun, jos erityisesti miehiä ei onnistuta motivoimaan kouluttautumaan entistä pidemmälle. Naiset sen sijaan ovat kouluttautuneet korkeammin ja pidempään kuin miehet.
Ammatillinen koulutus tarjoaa pikapassin työelämään peruskoulun jälkeen. Koulutus ei kuitenkaan sitouta opiskelijaa työelämään vaan sen kantaan. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuudet kehittää koulutusta todelliseen työelämän ympäristöön. Jatkossa opetuksen sisältö voidaan rakentaa siten, että työpaikalla muutkin voivat hyödyntää materiaalia ja vastavuoroisesti työnanataja hyötyisi opiskelijoiden ottamisesta mukaan yritysympäristöönsä. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa työympäristöä, oppimista ja lisätä työkaluja oppimisen tueksi.
4 notes
·
View notes
Text
”Fasili-mikä?” - Fasilitointi!
Tunnustan, että fasilitointitehtävän tehtäväannon aikana en tiennyt mitä tarkoittaa ”fasilitoida”, ennen kuin tutustuin oppimateriaaliin. En ole joutunut ennen käyttämään tätä sanaa kouluissa tai työelämässä.
Minulle selvisi, että fasilitointi on aktiviteetti, jonka tarkoitus on edesauttaa tiedon virtausta monista eri kanavista, hallinnoida tätä virtausta, ottaa tieto talteen ja jäsentää tieto yhteenvedoksi, helpottaen näin koko tiedonkeruuprosessia. Tiedon lähteet ovat ihmiset, ryhmä. Oma mielipiteeni on, että lähteet voivat olla myös elottomat lähteet, kuten statistiikkadata tai mittausdata. Käsite soveltuu mielestäni hyvin myös semmoiseen tiedonkeruun.
”Fasilitaattori” luo alustan, johon tieto virtaa ja ylläpitää virtausta sekä itse alustan toiminnallisuutta. Fasilitaattori myös huolehtii prosessin tai projektin aikataulusta, säännöistä ja raportoinnista.
Virtuaalifasilitointi oli minulle hyvin tuttua, ennen kuin tutustuin itse ”fasilitointi”- käsitteeseen. Työssäni tieto ja ideat syötetään pilvialustaan, missä prosessiin osallistujat voivat mistä tahansa fyysisestä paikasta lisätä, muuttaa, työstää ja hakea tietoa samasta virtuaalisesta paikasta, samanaikaisesti ja reaaliajassa.
Sain kunnian olla ryhmämme ensimmäinen fasilitaattori. Ensimmäinen tehtävä oli sisällöltään varsin laaja. Päätin yhdistää kaikki tehtävän osat yhteen alustaan, jotta tieto olisi nopeasti noudettavissa yhdestä paikasta. Valitsin alustaksi solutiedoston ja työkaluksi Google Sheets-ohjelman selaimessa. Jaoin tämän alustan kaikkien osallistujien kesken ja aloitimme tiedon (ideoiden) syöttämisen yhteiseen alustaan.
Mielestäni virtuaalisesti tapahtuva fasilitointi on kätevyytensä lisäksi myös kaikkien tehokkain tapa fasilitoida, koska verrattuna fyysiseen, ”pilvisessä” versiossa ei tarvitse huolehtia puhevuoroista, osallistujien omista aikatauluista, tiloista, kustannuksista tai printtimateriaaleista ja tarvikkeista. Fasilitaattorin ei myöskään tarvitse kirjata osallistujien antamaa tietoa ylös, vaan itse osallistujat tekevät tämän, mikä on huikean nopeata ja tehokasta! Kaikki mitä tarvitsemme tätä varten on pääte, hiukan digiosaamista ja esimerkiksi Google-tili!
Etuna edellä kuvatussa virtuaalimenetelmässä on reaaliaikainen mahdollisuus osallistua tiedon syöttöön, työstöön ja tulkintaan mistä tahansa fyysisestä paikasta. Tiedostoa siis ei myöskään tarvitse tallentaa tai lähettää. Tiedoston viimeisin versio on aina elävänä pilvessä ja pääsy siihen onnistuu helposti selaimen kautta. Ryhmämme on omaksunut tämän alustan hyvin ja käyttänyt sitä kaikkien tulevien tehtävien suorittamiseen.
Mielestäni ainoa haaste virtuaalifasilitoinnissa on ohessa tapahtuva kommunikointi. Ryhmämme valitsi viestintäalustaksi WhatsApp-ryhmän. Ryhmässä on 5 jäsentä. Minusta tuntuu, että esimerkiksi yli 5 ihmisen reaaliaikainen keskustelu tässä sovelluksessa olisi jo hiukan vaikeaa seurata, monia asioita jäisi näkemättä ja tieto ei tavoittaisi kaikkia. Joskus keskustelu ajautuu ”off-topic”, jolloin kanava voi hiukan tukkeutua epäolennaisella tiedolla ja saattaa aiheuttaa jollekkin osallistujista oleellisen tiedon katoamista. Joten, mielestäni virtuaalifasilitoinnissa olisi myös erittäin tärkeätä huolehtia osallistujien viestintäkanavasta ja toimia kanavan moderaattorina. Kanavaa voidaan siis kutakuinkin pitää osana itse virtuaalifasilitointiprosessia!
Sain myös kunnian olla viimeisen fasilitontitehtävän fasilitaattori (6 Thinking Hats -menetelmän). Valitsin opettajamme suosituksesta, tätä varten alustaksi esitystiedostoa (ppt) ja työkaluksi Google Slide-ohjelman. Valitsimme kolme ideaa. Loin jokaiselle kolmelle idealle kuusi sivua, eli jokaiselle hatulle sivun ja jokaiselle sivulle tekstilaatikot osallistujien syöttämille tiedoille. Eli 18 sivua ja viidelle osallistujalle yhteensä 90 tekstilaatikkoa – huh miten paljon tietoa kolmesta ideasta! Mutta tämän alustan avulla pystyimme tehokkaasti osallistumaan tiedonsyöttöön samanaikaisesti ja samalla reflektoida toisiimme ideoihin ja kommenteihin!
2 notes
·
View notes
Text
1.3 Digitalous Kauppalehdessä
Tarkastelen kahta artikkelia, jotka linkittyvät toisiinsa ja kertovat samasta asiasta hieman eri näkökulmista. Molemmat artikkelit viittaavat suomalaisen ruokakauppaketjun, Keskon, ruuan verkkokaupan avaukseen Kiinassa, yhdessä verkkokauppajätin, Alibaban, kanssa. Jari Saario kirjoittaa artikkelissaan “Ei toimi Suomessa - kokeillaan sitten Kiinassa” kuinka tuskastuttavan heikosti verkkokauppa on ottanut markkinaosuutta Suomessa ja viittaa jo otsikolla epäluuloisesti siihen, miten se sitten saadaan onnistumaan Kiinassa. Pirkko Tammilehto sivuaa samaa verkkokauppakokeilua Kiinaan vietävästä marjamyynnistä artikkelissaan “Marjayrittäjällä kovat odotukset Kiinan markkinoista: “Olisi suuri virhe myydä edullisesti””.
Positiivista on eritoten se, että kokeilu uskalletaan ylipäätään tehdä. Kesko ja S-ryhmä ovat nimittäin tehneet verkkokauppaa jo kuusi vuotta, mutta ne eivät ole saaneet tuulta purjeisiinsa. Siksi onkin selvää, että Kesko on hakemassa oppia verkkokaupan toiminnasta. Nyt Keskolla on mahdollisuus kokeilla innovatiivisesti uusia keinoja tuotteiden keräilyyn ja kuljetukseen, joita se voisi hyödyntää Suomessakin. Vaikkakin palvelu tehostuu jo sillä, että Kiinassa kaupunkien asukastiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Asiat, jotka kokeilussa huolettavat ovat muun muassa se, uskalletaanko verkkokauppaan laittaa tarpeeksi suuri voluumi ja pystyvätkö pienet toimijat, kuten Kiantama, tuottamaan tuotteitaan tarpeeksi suuria määriä. Tammilehdon mukaan Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta uskoo marjojen menevän kaupaksi, kunhan hinnoittelu on kohdillaan. Toisin kuin Suomessa, Kiinassa kallis hinta takaa laadukkaan tuotteen. Vasunta pitää myös positiivisena ongelmana sitä, että menekki ylittäisi yrityksen tuotantokapasiteetin. Vasunta kertoo, että kiinalaiset turistit ovat tehneet jo kauppaa heidän tuotteillaan ja siksi hän uskoo tuotteidensa menekkiin. Vasunnan toiveikkuutta lisää se, että Kiantama on aiemmin vienyt Aasiaan teollisuuden raaka-aineeksi pakastemustikkaa.
Suomalaiset ovat perimmiltään pihiä kansaa, eikä täällä olla valmiita maksamaan vielä palveluista samassa suhteessa kuin muualla maailmassa. Me mielummin käytämme aikaa ja ehkä rahaakin, jotta saamme tuotteen edullisemmin. Siksi kuljetuspalveluiden erillisveloitukset kuulostavat korviimme hurjilta. Harvaanasutut alueet tuottavat yrityksille ongelman, siksi myöskään ravintolaruokien kuljetuspalvelut Wolt ja Foodora eivät toimi muualla kuin isoissa kaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, ydinkeskustassa. Ehkä Kiinan kokeilun jälkeen palvelu ja kysyntä saadaan kohtaamaan Suomessakin.
3 notes
·
View notes
Text
Digitaalinen liiketoiminta
On Suomessa vielä hyvin heikosti tunnettu termi, joka avaa liiketoiminnalle ja sen kasvulle aivan uusia ulottuvuuksia. Sen saavuttamiseksi on uskallettava astua liiketoimintansa ulkopuolelle nähdäkseen sen sisäpuolelle. Digitaalinen liiketoiminta luo asiakaskokemuksen riippumatta kanavasta. Sen avulla organisaation hyödykkeet tavoittaa mihin aikaan tahansa ja mistä tahansa, siksi se on globaalia.
Digitaalisen liiketoiminnan avulla pyritään parantamaan asiakaskokemusta asiakaslähtöisesti, joten se vaatii nykyisten prosessien uudistamista. Palvelumuotoiluun on panostettava, jotta organisaatio pystyy luomaan yksilöllisen palvelukokemuksen. Vaikka suomalainen teknologiaosaaminen on maailman huippua, pelkästään sillä ei pärjää. Yrityksen on uskallettava epäonnistua, kokeilla ja kehittää. Jatkuvan uuden innovoinnin ja kansainvälisen tason ajattelun yhdistäminen luo yritykselle mahdollisuuden menestyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Kuten todettu, asiakas on tämän liiketoimintamallin keskiössä. Organisaation on nostettava asiakasymmärryksensä aivan uudelle tasolle, pystyäkseen vastaamaan nykyiseen ja tulevaan kysyntään. Toimialasta riippumatta asiakaslähtöisyys korostuu toiminnan lähtökohtana. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut globaalimpaan ja ajasta riippumattomampaan suuntaan. Valitettavasti tästä huolimatta, Suomessa yritykset tarjoavat suurimmaksi osin palveluitaan vain kotimaassa. Menestyäkseen nykypäivänä organisaation on pysyttävä markkinoiden kehityksessä mukana, suunnata tarjontaansa myös globaaleille markkinoille ja muuttaa tällä tavoin toimintastrategiaansa.
Pelkästään asiakkaan huomioiminen ei riitä. Organisaatioiden on syytä verkostoitua, jotta tarjontaa voidaan mahdollisesti laajentaa ja parantaa, tehdä yhteistyötä ja näin pienentää kustannuksia. Hyvänä esimerkkinä toimii, Wolt ruoan kuljetuspalvelu, joka kuljettaa valittujen ravintoloiden ruokia kotiin. Toki heillä on asiakassuhde yhteistyöyritystensä kanssa, muttei palvelun tarjoaminen olisi mahdollista ilman yhteistyökumppaneita. Kyseisen palvelun tilaaminen ja maksaminen on täysin digitalisoitua.
Digitalisoituminen ei tarkoita, etteikö elämää digimaailman ulkopuolella enää olisi. Ehkä voidaankin ajatella, että digimaailma on organisaation uusi toimintaympäristö. Uuden toimintaympäristön myötä organisaatio tarvitsee osaavaa henkilökuntaa ja välineet toimiakseen siellä. Näihin asioihin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Etenkin nuoret kuluttajat elävät täysin digitalisoituneessa maailmassa. Kanssakäymiset ihmisten kanssa tapahtuvat mobiililaitteiden välityksellä, kulutuskäyttäytyminen on siirtynyt verkkoon ja keskitetty niihin palveluntarjoajiin, jotka toimivat mutkattomasti. Verkkokaupat ja mobiilisovellukset ovat lähes jokaisella alle 30-vuotiaalla päivittäisessä käytössä. Kuluttajat etsivät arkeaan helpottavia ratkaisuja yhä enemmän ja digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden siihen.
4 notes
·
View notes
Last Seen Blogs
mirkko-ortga
Digital Notes
remcuadomy
Rèm cửa Đô My - Nội thất cao cấp
mp100translations
MP100Translations
mp100translations
MP100Translations