#lähimaksaminen
Text
Tulevaisuuden maksutavat
5 Verkkokauppa ja ostaminen
Miten maksamme tulevaisuudessa? Pelkällä puhelimella? Sirulla kädessä, digitaalisella kellolla, iiris varmennuksella, cryptovaluutoilla?
Suomen rahapaja on julkaissut artikkelin yhdessä Demos ajatushautomon kanssa liittyen tulevaisuuden maksamiseen. Artikkelissa esitellään neljä erilaista vaihtoehtoista tilannetta, joissa kussakin maksaminen tapahtuu eri tavalla: alustapalveluiden aikakausi, M-euro, kansallisvaltioiden nousu ja cryptoland.
Alustapalveluiden aikakausi : maksaminen tapahtuukin pääasiassa digitaalisesti, on käteinen vielä käytössä sen rinnalla.
M-euro: mobiilimaksaminen laskee vähitellen käteisen kysyntää.
“Cash as savior and protector”/kansallisvaltioiden nousu: käteinen on yleisin maksutapa.
Cryptoland: kryptovaluutta on korvannut käteisen, mutta osa ihmisistä säilyttää ja käyttää käteistä joko nostalgiasyistä tai koska eivät voi tai osaa käyttää kryptovaluuttoja.
Kaikkia neljää tulavisuudenkuvaa yhdistää yhteiskunnallisesta näkökulmasta kysymys siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto; mahdollisuus erilaisiin maksamisen vaihtoehtoihin vai yksi yhtenäinen maksutapa?
Suomen Rahapajan näkemys on, että mitä enemmän erilaisia maksutapoja on, sen laajemmalle valta maksamisen toimialalla hajautuu. Samalla eri väestöryhmät saavat mahdollisuuden käyttää itselleen sopivaa maksutapaa. Maksutapojen monimuotoisuus vahvistaa myös yksityisyydensuojaa: käteistä käyttäessä ei ole pelkoa tietovuodoista ja tietojen väärinkäytöstä.
Artikkelin pääset lukemaan tästä.
Ennen oli vain käteinen, sitten käteinen ja kortit. Kaikille meistä on tuttua kortilla maksaminen sirulla kaupassa tai käteisellä. Sitten tuli lähimaksu ominaisuus kortteihin, johon kaikki eivät ole vielä edes tottuneet tai omaksuneet sen käyttöä. Omassa lähipiirissäni sain yllätykseksi huomata, että kaikki eivät uskalla käyttää kyseistä kortin ominaisuutta. Sitten taas on yksilöitä, jotka ovat siirtäneet korttitiedot ja maksamisen mobiiliin. Lähimaksaminen kassalla hoidetaan puhelimella näppärästi tai jopa älykellolla.
Mobiilimaksamisesta on tulossa uusi normi. Minulla puhelimessa on pankkien siirto -sovellus käytössä, käytän sitä nopean maksamisen ja rahan siirron varmistamiseksi OP/Nordea pankkien välillä. Minulta löytyy myös Mobile pay -sovellus sekä Nordea Wallet. Korttini tiedot ovat google pay tilissäni, joten pystyn maksamaan puhelimellani kassalla. Itselleni henkilökohtaisesti mobiilimaksamisessa ilahduttaa sen vaivattomuus, turvallisuus ja nopeus. Raha siirtyy saajalla heti tilille, pystyn maksamaan laskuni paikasta/ajasta riippumatta. Minun ei tarvitse kuljettaa käteistä ja kortteja tai tunnuslukulistoja mukanani.
Toki, ymmärrän, että puhelimeni tietojen ja salasanojen ja ylipäätään puhelimesta huolehtiminen on täysin minun vastuullani, ja vastuu on suurempi kun pankki/maksutietoni kulkevat puhelimessa mukana.
7 notes
·
View notes
Text
Digitalous Kauppalehdessä
Digitalisaatio on hiipinyt viime vuosina kuluttajien lompakkoon. Vuonna 2013 alkanut lähimaksaminen on yleistynyt muutamassa vuodessa hurjasti ja nykyään lähes kaikilla pankkikorteilla on etämaksumahdollisuus, samoin kuin useimmilla maksupaikoillakin. Ostosten lähimaksun raja on ollut tähän saakka 25€ mutta viime aikoina on ollut keskustelua rajan nostamisesta. Vuoden 2018 lokakuussa muun muassa Kauppalehti uutisoi maksurajan tuplaantumisesta. Lehden mukaan muutos tulee voimaan tämän vuoden huhtikuussa eli aihe on ajankohtainen.Tarkemmasta aikataulusta päättävät pankit itse.
Maksurajan korotuksen tarkoituksena on nopeuttaa asiointia kassalla sekä vähentää maksukorttirikollisuutta. Kauppalehden haastatteleman Nets Finlandin johtajan Petri Carpenin mukaan lähimaksujen osuus kaikista tapahtumista on noin 45 prosenttia ja korotuksen myötä osuuden odotetaan nousevan yli 60 prosenttiin. Suomessa asiasta päättävävät korttiyhtiöt Visa ja Mastercard yhdessä pankkien kanssa.
Lähimaksamisen nopeuden ja turvallisuuden lisäksi asiaa vauhdittaa älykellojen ja –puhelimien kehitys maksuominaisuuksien saralla, johon maksukorttiyhtiöiden on pakko reagoida. Esimerkiksi Apple Paylla ja Google Paylla ei ole ollut maksurajaa, kuten fyysisissä korteissa. Kuluttajalle tämä helpottaa arkea, kun lompakon voi jättää kotiin ja pelkällä sormenjälkitunnistuksella voi tehdä sekä pienet päivittäisostokset ruokakaupassa että isommat nettishoppailut.
Eikä maksuominaisuus ole hiipinyt vain puhelimiin vaan nykyään kuluttajalla on mahdollisuus tehdä ostoksia myös älykellolla. Strategy Analyticsin mukaan älykelloja myytiin vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 45 miljoonaa kappaletta, joista johtavia merkkejä ovat Apple, Fitbit, Garmin sekä Samsung. Maksuominaisuuksien lisäksi kelloilla on mm. lukuisia urheiluominaisuuksia ja mahdollisuus seurata tekstiviestejä ja ilmoituksia kellon näytöltä. Uusimpana muutoksena Apple julkaisi oman luottokortin noin viikko sitten.
Digitaalisuus yleistyy maksuvälineissä, joten miten käy käteisen? Käteisen maksuvälineen käymättömyydestä onkin jo keskusteltu Suomessa. Esimerkiksi kuntosaliketju Elixia lopetti käteisen vastaanottamisen jo viime vuoden kesällä ja kahvilaketju Espresso Housella oli asiasta kokeilu Lauttasaaren toimipisteessään. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa käteisestä luopuminen on jo pitkällä ja käteisestä maksutavasta kieltäytyminen on hyväksyttävävämpää kuin meillä Suomessa. Muutokset herättävät aina mielipiteitä ihmisissä, joten jää nähtäväksi miten nopeasti käteinen katoaa lompakoistamme.
8 notes
·
View notes
Text
Tulevaisuuden maksutavat
Maksaminen on mennyt paljon digitaalisemmaksi 2000-luvun aikana, joka näkyy muun muassa siten, etteivät monet nuoret kanna mukanaan ollenkaan käteistä. Ei siis ole hullua ajatella, että tulevaisuudessa ei tarvitse kantaa mukanaan muuta kuin puhelinta. Onhan puhelimella maksaminen toki jo yleistynyt, mutta ehkei ihan vielä ole aika jättää pankkikorttia kotiin.
Suomen pankki julkaisi vuonna 2016 e-kirjan, joka käsittelee tulevaisuuden maksutapoja ja mitä maksutapoja käytämme 2020-luvulla. Valitsin kirjasta kaksi itseäni kiinnostavaa kappaletta, joista teen yhteenvedon. Lisäksi kerron myös itse käyttämiäni digitaalisia makstutapoja ja pohdin niiden positiivisia ja negatiivisia puolia.
Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti
Ensimmäinen kappale, jonka valitsin, kertoo ihmisten maksutottumuksista ja kuinka niiden muuttuminen vaatii aikaa, vaikka teknologian kehitys vain nopeutuu entisestään. Hyvänä esimerkkinä toimii lähimaksaminen: yksi ensimmäisistä seminaareista, joka koski lähimaksamista järjestettiin vuonna 2010 ja muutos sirukortteihin ja NFC:tä tukeviin maksupäätteisiin on vieläkin osittain käynnissä. Muutos ei siis ole nopea.
Kuten olettaa saattoi, korttimaksaminen on tällä hetkellä vallitseva maksutapa. Yllättävää mielestäni on, että käteinen on silti vielä suosittua, varsinkin päivittäisten ostosten kappalemäärällä mitattuna, joista lähes puolet ovat käteisellä maksettuja. Kun taas puhutaan näiden maksujen arvosta, putoaa käteisellä maksamisen osa noin viidennekseen. Käteisen käyttö on kuitenkin laskussa ja korttimaksaminen tulee pitää pääasiallisena maksutapana.
Uusien maksutapojen yleistymiseen vaikuttaa moni tekijä. Ensinnäkin maksaminen on siirtymässä laajemman kokonaisuuden alle eli sulautumassa muihin prosesseihin (asiakaspalvelu-ja ostoprosessit). Toiseksi mobiilimaksaminen on liian laaja-alaista, tarkoittaen, että siinä on liian monta erilaista tekniikkaa, joka hidastaa laajaa yleistymistä.
Maksaminen on tapoja ja tottumuksia, joten muutos ei voi olla nopea, sillä tapoja on hankala muuttaa.
Suomen Yrittäjien näkemyksiä liittyen maksamiseen 2020-luvulla
Maksaminen ja sen kehitys on tärkeä osa siinä, miten ostaminen muuttuu ja uusien sukupolvien ostokäyttäytymisessä on jo nähty muutos. Etämaksaminen yleistyy, josta kertoo se, että lähes puolet mobiililaitteilla tehdyistä hauista liittyy ostamiseen. Tästä voi myös päätellä, että kun digitaaliset maksutavat lisääntyvät, käteinen jää taka-alalle ja vähentyy. Suomen Yrittäjien näkemys onkin, että 2020-luvulla käteisen käyttö tulee olemaan harvinaista.
Teknologian kehitys ja lainsäädäntö edesauttavat uusien maksutapojen syntyä ja kehittymistä ja muun muassa teleoperaattorit ja mobiililaitteiden valmistajat tarjoavat erilaisia maksutapoja, esimerkiksi Apple Pay. Lainsäädännön osalta EU:n maksupalveludirektiivi tulee olemaan merkittävä kehitysaskel, sillä sen myötä myös muut yrityksen kuin pankit pystyvät tarjoamaan erilaisia maksupalveluja.
Teknologian osalta sähköisen maksamisen kehittyminen näkyy myös yritysten välisessä maksuliikenteessä ja ensimmäisessä vaiheessa katoavat paperiset laskut ja siirrytään sähköisiin laskuihin eli e-laskuihin. Suomessa tämä on ollut melko hidasta. Yrittäjiä houkuttaa myös teknologia, joka hävittäisi kaikki pankkien väliset viiveet, eli maksut tapahtuisivat reaaliajassa.
Maksamisen kehitys ei ole vielä lopussa, vaan uusia ja helpompia tapoja syntyy lisää koko ajan. Nämä uudet maksutavat eivät kuitenkaan tee tarpeettomiksi nykyisiä maksutapoja. Muutokset maksutavoissa tapahtuvat jatkuvana kehityksenä, eikä vanhan hävittämisen kautta.
Itse käyttämäni digitaaliset maksutavat
Kerron kahdesta eniten käyttämästäni digitaalisesta maksutavasta: MobilePay ja NFC (lasken tämän digitaaliseksi maksutavaksi, vaikka tämä ei ole yhtä uusi kuin moni muu maksutapa). MobilePayn suurin viehätys kohdallani oli sen helppokäyttöisyys: valitse summa, jonka haluat lähettää, valitse henkilö, jolle haluat sen lähettää ja lähetä. Todella helppoa ja yksinkertaista. Vastaanottaja saa myös samantien ilmoituksen, kun joku on lähettänyt hänelle rahaa. MobilePayssä piilee myös hyvin yksinkertainen vaara: mitä jos lähetän rahaa vahongossa väärälle ihmiselle? Tämäkin on hyvin helppoa, varsinkin jos sattuu samalla tekemään jotain muuta.
Suurin syy miksi en pidä käteistä mukanani on lähimaksaminen eli NFC. Se on helppoa ja sillä voi maksaa ostokset 25 euroon asti (jotkut pankit nostivat rajan 50 euroon). Näytän vain korttiani maksupäätteelle ja maksaminen onnistuu ilman pin-koodin näpyttelyä. Mutta kuten kaikissa asioissa, on tässäkin huonot puolensa. Jos ei omista RFD-suojattua lompakkoa, voi joutua varkauden uhriksi eli siis joku voi kantaa mukanaan maksupäätettä ja ottaa tietyn summan, esimerkiksi 10 euroa vain kävelemällä tarpeeksi lähellä minua. Toinen miinus on, jos lompakko tai pelkkä pankkikortti katoaa. Kun kassalla maksupääte ei kysy pin-koodia, ei kukaan huomaa vaikkei kortti olisikaan maksajan oma vaan varastettu.
Kuten kaikissa asioissa, myös digitaalisissa maksutavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Molemmista tulee olla tietoinen näiden maksutapojen lisääntyessä. Kuten muunkin digitalisaatioon liittyvän kohdalla, tätä ei pidä pelätä vaan ottaa avoimin mielin vastaan.
-Lape
Lähde:https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
5 notes
·
View notes
Text
Tulevaisuuden maksutavat
Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Tähän vastaa Suomen pankin julkaisema tulevaisuuden maksamisratkaisuja käsittelevä e-kirja. Tässä kirjoituksessa esittelen teille kirjan mielenkiintoisimmat aiheet.
Tulevaisuuden maksaminen
Etsimme jatkuvasti uudempia, nopeampia, helpompia ja halvempia tapoja siirtää rahaa. Tämän hetkinen regulaatio onkin muuttanut toimintakenttää niin, että maksutapojen tarjoajiksi nousevat pankkien rinnalle uudet toimijat. Myös pankkien on muutettavat toimintatapojaan, jos haluavat pysyä maksamisen trendien mukana.
Asiantuntijat uskovat, että vuoteen 2020 mennessä globaaliset maksut ovat reaaliaikaisia riippumatta onko kyseessä pankkipäivä. Korteista tullaan siirtymään seuraavan sukupolven maksuvälineisiin. Esimerkiksi mobiiliavusteiset ja integroidut maksamiset yleistyvät kovaa vauhtia.
Vaikka maksaminen ei tuo kuluttajalle mielihyvää, ostaminen yleensä tuo. Ei siis ole ihme, että maksaminen helpottuu sekä häviää itse ostotapahtuman sisään koko ajan enemmän ja enemmän.
kuva 1
Maksamisen näkymättömyys
Kuten jo äskeisessä kappaleessa mainitsin, maksamisesta tulee tulevaisuudessa vieläkin huomaamattomampaa. Rahan lisäksi reaaliaikaisesti tulee liikkumaan myös lahjakortit, alennuskupongit sekä arvopaperit.
Tähän mennessä lompakon tehtävä on ollut säilyttää käteistä, kortteja ja kuitteja. Tämä tulee kuitenkin muuttumaan. Käteisen käyttö vähenee hurjaa vauhtia. Kortit virtualisoituvat puhelimiin, NFC siruihin, kelloihin ja pilvipalveluihin. Lähimaksaminen on yhä yleisempää. Uskotaan, että kun lähimaksun enimmäisraja nostetaan 125 euroon siitä tulee oletusmaksutapa.
Maksaminen siirtyy ostotapahtuman taustalle. Rahan käyttö abstraktistuu ja muuttuu vaikeammaksi hallita. Tulevaisuudessa tulee olemaankin kysyntää erilaisille taloudenhallinta sovelluksille.
Pankkipalvelut kuuluvat kaikille
Maksaminen ja pankkipalvelut ovat ison myllerryksen kohteena. Kaikki muuttuu ja kehittyy hurjaa vauhtia. Näissä muutoksissa kohderyhmänä yleensä toimii työssä käyvät aikuiset. Tästä johtuen esimerkiksi vanhuksen ovat jääneet muutoksen jalkoihin. Väestö ikääntyy ja olisi tärkeää, että muutoksissa pidetäisiin tämä mielessä.
Uusien pankkipalveluiden oppiminen ja käyttäminen vaatii käyttäjättä tietoteknisiätaitoja. Onkin syntynyt digitaalinen kuilu, jossa on kyse siitä onko ihmisillä todellisia mahdollisuuksia käyttää näitä uusia laitteita sekä palveluita. Olisi siis erityisen tärkeää, että käyttäjät otettaisiin mukaan palveluiden kehittämiseen.
kuva 2
Mitä digitaalisia maksutapoja itse käytän?
Maksukortin lähimaksu
Helppo ja nopea käyttää
Alhainen enimmäisraja
Altis väärinkäytöille
Mobilepay
Helppo ja nopea käyttää
Käyttö onnistuu vain harvoissa paikoissa
Verkkopankki
Turvallinen
Toimii monessa paikassa
Hidas ja kömpelö käyttää
-Ella
3 notes
·
View notes
Text
Tulevaisuuden maksutavat
Tulevaisuudessa maksamisesta tulee taustalla toimiva huomaamattomasti tapahtuva tapahtuma. Tällä hetkellä maksaminen on ostotapahtuman ärsyttävin ja jopa hankalin vaihe. Rahaliikenne on muuttumassa reaaliaikaiseksi maksutavasta riippumatta. Lompakko on käteisen, korttien ja kuittien kuljettamiseen tarkoitettu väline. Käteinen on alkanut kadota pikkuhiljaa ja kortit virtualisoitumaan käyttötavaroihin, kuten puhelimiin, auton avaimiin, kelloihin ja pilvipalveluihin. Tulevaisuudessa voi biometriikan teknologian ansiosta, maksutunnisteena käydä kasvotunniste tai muu biometrinen tunnistusmenetelmä.
Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti. Kun sirukortit tulivat ja kaupat saivat vaihdettua laitteistonsa niitä tukeviksi, meni aikaa 15 vuotta. Lähimaksamisen ensimmäisistä seminaareista on pidetty 8 vuotta sitten. Hallitsevin maksutapa on tällä hetkellä debit kortilla ja noin puolet ostoksista tehdään vielä käteisellä. Käteisen käyttö kyllä laskee, mutta pysyy vielä jatkossakin, koska on ihmisiä ketkä eivät voi saada korttia tai eivät pysty käyttämään laitteita fyysisten rajoitteiden takia. Mobiilimaksamisen hypetyksessä ei muisteta, että suurin osa näistä maksutavoista perustuu kortteihin ja ovat näin ollen kauppiaalle korttimaksuja. Kivijalkamyymälöissä tapahtumat tulevat jatkossakin olemaan korttimaksuja, jota käteinen ja uudet maksutavat täydentävät.
Erilaisissa maksutavoissa on usein monenlaista tekniikkaa, mitkä eivät sitten keskustele keskenään. Mitä enemmän tulee uusia tekniikoita, laitteita ja integrointeja sitä hitaammin niillä on mahdollisuus yleistyä käyttöön. Eri maksutapojen kustannusten pitäisi olla myös läpinäkyvää kuluttajalle, jotta voisi tehdä vertailuja eri vaihtoehtojen välillä. Näin ei valitettavasti ole ja se osaltaan hidastaa muutosta. Kaikkea maksamista ei voi ajatella saavan mahtumaan älypuhelimeen eikä se välttämättä ole mahdollista olla kaikkien käytettävissäkään. Turvallisuuskysymyksetkin pitää muistaa tässä. Yritysten kilpailun ja tulevien innovaatioiden tuomat ratkaisut voivat aina muuttaa nykyisiä tapoja toimia.
Itse käytän eniten korttimaksamista kivijalkaliikkeissä. Lähimaksua aina silloin kun se on mahdollista. Hankin vastoittain mahdollisuuden maksaa puhelimella lähimaksun, mutta en oikein ole osannut ottaa sitä käyttöön. Se on ehkä sellainen hätävara, jos vaikka kortti vioittuu. Käteistä käytän lähinnä kirppiksillä ja markkinoilla tai vastaavissa tilanteissa, mutta kaiken kaikkiaan todella vähän. Lähimaksaminen on nopeaa ja kätevää, mutta minua mietityttää aina miten helppoa väärinkäyttö on, jos kortti joutuu vieraisiin käsiin tai kun se voidaan lukea, vaikka laukun läpi. Kortin normaalikäytössä saa varoa skimmauslaitteita ja käteisessä sitä, että joku ryöstää tai puhelinmaksamisessa taas vääriin käsiin joutumista. Kaikessa lienee ne hyvät ja huonot puolet, pitää vain olla varovainen ja huolellinen.
Lähde:
Suomen pankki. 10.5.2016. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf. Luettu: 10.11.2018.
2 notes
·
View notes
Text
Tulevaisuuden maksatavat
FinTech maksamisen murtajana
FinTech eli Financial Technology-termin käyttö on yleistynyt parin viimevuoden aikana. Termi on saanut jo niin laajat mittasuhteet, että tammikuussa 2016 World Economic Forumissa isompien pankkien edustajat totesivat "We're all FinTech innovators now". Tämä ala on isoin kehityksen ajaja maksamisen murroksessa.
Maksaminen 2020 luvulla
Pankeille on syntynyt kilpailijoita jotka toimivat pakkimaisesti. Maksatuksen kannalta maksua ei välttämättä aina makseta perinteiselle pankkitilille, vaan palveluntarjoajan rekisteröimättömälle tilille tai itse palveluun, joka asiakkaalle on myönnetty. Maksuosoite voi olla esim. palveluntuottajan yksilöitytieto/ palvelu tai tiöo. Kyseistä palvelua käytetään yhdessä luottokortin tai muun palvelun avulla. Esimerkiksi Mobilepay palvelu:n maksuosoite on puhelinnumero johon maksetaan omalta luottokortilta. Nämä uudet palvelut tulevat haastamaan pankit miettimään omia palvelujaan uudella tavalla.
Tulevaisuudessa haaste tulee näiden palveluiden kannalta olemaan se miten määritellään "pankkitili"-käsite. Kuinka voidaan varmistaa asiakkaan tili jos se on jokin muu kuin pankin pankkitili? Pankkitilit ovat standardeja, joiden avulla voidaan reskisteröidä maksutiedot muihin maksujärjestelmiin ja välittää maksut eteenpäin luotettavasti. Kun uudet palvelut kehittävät omia "pankkitilejään", kuinka saadaan maksatusjärjestelmät ja asiakkaat niitä ymmärtämään? Ja miten varmistetaan maksun päätyminen oikeaan osoitteeseen? Lisäksi asiakkaat odottavat saavansa maksut nopeasti, jolloin varat on käytettävissä, eli eri maksatusjärjestelmien pitävät olla nopeasti eri pankkien ja palveluntuottajien välillä. Uusissa oloissa ja uusien toimijoiden tulessa alalle on pidettävä myös mielessä tietoturvallisuus.
Digitaaliset maksamistavat mitä käytän
Ensimmäinen digitaalinen maksamistapa mikä minulle tuli mieleen on lähimaksaminen. Käytän lähimaksua maksamisessa lähes päivittäin ja sen helppokäyttöisyys on vienyt minut mukanani niinkin pahasti, että kaupassa käydessäni jos maksun summa ylittää 25€ ja en voi lähimaksua käyttää, ärsyynnyn. Lähimaksun hyvät puolet onkin juuri sen käytön helppous ja nopeus. Heikkoutena lähimaksulla on tietoturvallisuus johtuen sen fyysisistä ominaisuuksista. Lähimaksullisen kortin joutuessa vääriin käsiin voi sillä helposti käyttää monta kertaa ennen kuin kortti on suljettu, tietenkin vain alle 25€ kerrallaan. Rajoitus 25€ ei poista tätä heikkoutta, mutta se on luultavasti kompromissi, että lähimaksu toimii helposti ja nopeasti. Jos lähimaksu vaatisi aina, jotain tunnistusta niin se ei enää toimisi niin helposti ja nopeasti mutta olisi turvallisempi.
4 notes
·
View notes
Text
Oletko kömpelö lähimaksaja vai lähimaksuhai?
Oletko joskus ollut perjantai-iltapäivänä kassajonossa, kun sinua ennen asioiva asiakas maksaa ostoksista osan viiden sentin kolikoilla, osan pullokuitilla, arpavoittokin on, osan lahjakortilla ja loput pankkikortilla? Oletko ehkä itse ollut asiakaspalvelijana, ja nähnyt ne kaikki turhautumisen ilmeet ja eleet lähimaksamisen kanssa? Oletko itse ollut se, joka raivoaa maksupäätteelle, kun lähimaksu ei mene millään?
Kaikki me joudumme arkipäivässämme tekemään maksuja. Kaikki tekemämme transaktiot aiheuttavat järjestelmissä paljon dataliikennettä. Itse olen sitä mieltä, että meillä on todella hieno järjestelmä, joka mahdollistaa maksamisen pankkikortilla, MobilePaylla, Pivolla jne. Moni meistä ei varmaan ajattele, kuinka paljon on tehty töitä, että olemme saaneet tällaisen maksuinfrastruktuurin. Se on vaatinut monen monta neuvottelua ja yhteistyösopimusta pankkien ja muiden eri yritysten välillä.
Lähimaksaminen on kyllä hauska juttu asiakaspalvelijan näkökulmasta. Lähimaksaminenhan perustuu NFC-tekniikkaan (Near Field Communication), joka toimii radiotaajuudella. Lähimaksaminen on kehitelty siksi, jotta saataisiin pienet ostokset nopeasti maksettua. Se on lähtenyt kehittymään vuodesta 2013 alkaen, mutta kehitys on ollut hidasta, kun esimerkiksi maksupäätteitä on vaihdettu NFC-tekniikkaa tukeviksi. Omasta mielestäni lähimaksu yleistyi merkittävästi vasta joskus 2016 vuoden paikkeilla. Itse sain vasta tänä vuonna uuden pankkikortin, jossa on lähimaksuominaisuus.
Usein kyllä käy niin, että lähimaksaminen vie vain enemmän aikaa kuin tunnusluvun näppäily maksupäätteeseen, minkä lisäksi se aiheuttaa asiakkaassa ärsytystä. Monet asiakkaat kuitenkin osaavat käyttää lähimaksua ihan moitteetta. Joskus puhuimme työpaikalla, että ehkä joskus viisikymppisinä naureskellaan ”muistattekos sen lähimaksun silloin 2010-luvulla”.
Suomen Pankin maksuneuvoston julkaisemassa e-kirjasessa (10.5.2016) luvussa 9 ”Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti” (Matti Räisänen, Kaupan liitto) kerrotaan, että päivittäisistä tehtävistä ostoksista edelleen noin puolet (ei rahamäärällisesti, mutta kappalemäärällisesti) maksetaan käteisellä. Maksaminen muuttuu hitaasti, koska ne ovat tapoja ja tottumuksia, joita on yleensä vaikea muuttaa. Allekirjoitan kyllä saman, että moni asiakas arvostaa edelleen käteisellä maksamista. Moni on menettänyt hermonsa, kun maksuliikenteessä on ollut häiriöitä, eikä ole ollut käteistä mukana. Usein kuulee kommentteja ”kyllä se käteinen vaan toimii aina ja varmasti”. Tekniikkaan luotetaan nykyään paljon, mutta sitä haukutaan myös todella herkästi heti, kun joku ei onnistu. Myönnän kyllä, että on viisasta pitää käteistä mukana kaiken varalta, mikä kertoo siitä, että tekniikkaan ei kuitenkaan vielä vuorenvarmasti luoteta.
Luvussa 12 ”Maksaminen jää mielekkäämpien asioiden taustalle” (Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitto) pohditaan, että ehkä pian pääsee ajamaan suoraan tankille, auton tankkiin menee polttoainetta ja maksu tapahtuu samalla vaivattomasti. Maksaminen jää taka-alalle, eikä sitä ei tarvitse erikseen suorittaa.
”Riittää, että huolehtii käyttötilinsä katteesta ja fiksusta taloudenpidosta.” Mietin, hankaloituuko rahan arvon hahmottaminen uudistusten myötä. Tietysti on hyvä, jos maksaminen on vaivatonta ja nopeaa. On kuitenkin riski, että ei huomaa, kuinka paljon rahaa kuluukaan. Nykyäänkin jotkut suosivat käteistä siksi, koska joidenkin mielestä sen käyttöä on helpompi kontrolloida kuin pankkikortin käyttöä. Kun maksaminen tulee muuttumaan, markkinoille tulee sen osalta ehkä uusia merkittäviä innovaatioita ja toimijoita, ongelmana on luottamus. Ihmiset ovat tottuneet näkemään perinteiset pankit niin merkittävänä osana maksamisprosessia, että voi olla vaikea luottaa muihin toimijoihin. Jokainen haluaa luottaa siihen, että rahat menevät juuri sinne, minne niiden on tarkoituskin mennä. Luvussa todetaankin, että teknologia kyllä mahdollistaa maksamisen kehityksen, mutta luottamus ja helppous asettaa rajoituksia.
https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
https://www.vertaaensin.fi/blog/lahimaksaminen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/20/digitreenit-lahimaksaminen-yleistyy-vauhdilla-joko-sina-kaytat-sita
1 note
·
View note
Text
4.2 Maksutavat muuttavat muotoaan.
Maksaminen on muuttanut muotoaan jo pidemmän aikaa. Oli aika jolloin pankkikortit ja niillä maksaminen oli hienoa ja uutta. Käteinen vaihtui maksukortteihin. Mihin maksukortit ovat sitten vaihtumassa? Missä tilanteessa olemme esimerkiksi vuonna 2020?
Suomen pankin julkaisemassa kirjassa oli useita mielenkiintoisia kappaleita. Lähimaksamisesta kertovat kappaleet olivat erityisen mielenkiintoisia, sillä ne ovat todella ajankohtaisia tällä hetkellä. Nykyään varsinainen rahankäyttö on vähäistä, ja kortit, ja niiden toiminnot ovat yleisin maksutapa. ämäkin maksutapa kehittyy kokoajan entistä enemmän. Nyt esimerkisi lähimkasamisesta on tullut normaali maksutapa pienemmissä ostoksissa. Tällä hetkellä raja on 25e. Kuitenkin tulevaisuudessa, jos lähimaksamisen raja nousee 125 euroon, niinkuin oon suunniteltu, tulee lähimaksusta käytetyin maksutapa useimmissa kauppatilanteissa. Vielä osalle väestöstä lähimaksaminen on kuitenkin käyttämätön maksutapa, mutta rajan noustessa on syytä olettaa, että myös tähän asti tavoittamattomat ihmiset alkavat käyttämään lähimaksua tulevaisuudessa entistä enemmän. Myös mobiilimaksaminen yleistyy lähiaksun rinnalla kovaa vauhtia. Näin kortinkin käyttö vähenee kokoajan, samoin, kuin käteisen käyttö väheni korttien tullessa tavaksi maksaa ostoksia ym. Kaikki maksuliikenne siirtyy pikkuhiljaa mobiiliin, Laskujen maksu, maksaminen kassalla, samoin, kuin osatmien ja veloittaminen kaikki siirtyvät mobiiliin.
Mitä ihmiset sitten tekevät lopakoilla tulevaisuudessa? Katoavatko lompakot kokonaan ihmisten taskuista ja laukuista? Suomen pankin kirjoittamassa kirjassa pohditaan tätä ilmiötä, ja ollaan sitä mielä, että lopakot tulevat pysymään taskujen pohjalla tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa edes henkilötodistuksia ja ajokorttwja ei tarvittse kantaa mukanaan, sillä ne löytyvät jo nyt erinäköisista rekistereistä. Näin ollen esim. perinteistä ajokorttia ei enää tarvitse kantaa mukanaan, kun se löytyy digitaalisesta maailmasta. Tulevaisuudessa arvioidaan myös biometriikan kehittyvän niin, että jo pelkillä kasvoilla voidaan tunnistautua eri tilanteissa.
Omasta mielestäni nämä muutokset ovat huikeita ja niitä on vaikea käsittää ja ymmärtää. Itselläni ei ole enää nykyään käteistä laisinkaan käytössä. Vain kortit löytyvät. Tämä silloin tällöin voi koitua ongelmaksi, sillä käteistä kuitenkin tarvittaan vielä joissain tilanteissa. Onneksi nämä tilanteet ovat kuitenkin nykypäivänä vähäisiä ja kortilla pärjää yleisimmissä tilanteissa. Lähimaksaminen onkin osa minun jokapäiväistä elämää nykypäivänä. En malta odottaa, että raja kasvaa, silä lähimaksaminen on helppo ja nopea tapa hoitaa maksaminen esimerkiksi kaupankassalla.
Muutokset tervetuloa!
Lähteet:
https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
1 note
·
View note
Text
Digi 4.1 Tulevaisuuden maksutavat
Digitalisaation käynnistämä suuri muutosprosessi koskettaa myös maksamista haastamalla vanhoja ja vakiintuneita maksamisen käytäntöjä. Näitä haasteita pohtii Suomen Pankin perustama maksuneuvosto, joka kokoaa yhteen palveluiden käyttäjät, tuottajat ja viranomaiset. Neuvosto on julkaissut julkisen e-kirjasen ”Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin”, jossa sidosryhmät pohtivat maksamisen tulevaisuuden visioita.
MAKSAMISEN PEIKKO MENEE PIILOON. Ostaminen eli ”shoppailu” on nykyaikana monelle kansalaiselle terapiaa muutoin niin ankeassa yhteiskunnassa. Ulkona sataa ja tuuli tuivertaa, vaikka on kesä, miksipä en lähtisi vaikka shoppailemaan? Ikävintä muutoin niin kivassa shoppailussa on maksaminen.
Kun reaaliaikaisesta maksamisesta tehdään huomaamatonta virtuaalimaksamisella, esimerkiksi puhelimen, kellon tai vaikkapa autonavaimen avulla, on tuhlailuun perso kansalainen pulassa ja pian myös ulosotossa. Sen estämiseksi kansalainen on kirjautunut Oman talouden hallinta -sovellukseen, joka ilmoittaa ”sähkösokilla” tilin ylityksen olevan vaarassa tapahtua. Myös digitalisoituva henkilöllisyyden tunnistaminen voi asettaa uhkakuvia, kuten sähköisen henkilöllisyyden väärinkäyttö ja varkaus.
HELPPOKÄYTTÖISET JA KOHTUULLISET PERUSPANKKIPALVELUT KUULUVAT KAIKILLE. Suurimpia ”häviäjiä” modernissa digitaalisessa yhteiskunnassa ovat vanhukset ja pankkien ikääntyvät asiakkaat. He ovat aikaisemmin tottuneet asioimaan pankissa kasvotusten tutun virkailijan kanssa lyhyen odotusajan jälkeen. Nykyään heidän on vaikea saada pankkipalveluita, elleivät he osaa käyttää sähköisiä palveluita. Laskujen maksaminen on siirtynyt verkkoon ja vielä toistaiseksi käytössä oleviin harveneviin maksuautomaatteihin.
Miten ikääntyvät asiakkaat, joilla ei ole verkkoyhteyttä pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan pankkiasioitaan? Tähän kysymykseen tulisi kaikkien pankkien miettiä toimivaa vastausta ja ratkaisua, koska koko ajan kehittyvät sähköiset palvelut aiheuttavat suuria vaikeuksia yhä kasvaville ikääntyvien asiakkaiden joukolle. Toisinaan tuntuu siltä, että pankit ovat unohtaneet olemassa olonsa perimmäisen syyn, keitä varten he ovat olemassa ja keitä heidän asiakkaansa ovat. Myös palvelumaksut tuntuvat nousevan samalla kun palvelun saanti ja laatu laskevat. Toimivat peruspankkipalvelut kuuluvat kaikille jatkossakin.
VERKKOPANKKI JA VERKKOMAKSAMINEN. Hyviä puolia luotettavuus ja helppokäyttöisyys. E-laskut poistavat tarpeen paperisista laskuista. Huono siinä mielessä, jos hukkaa äärimmäisen tärkeän avainlukulistan – erityisesti ulkomailla!
LÄHIMAKSAMINEN. Maksukortin lähimaksuominaisuutta tulee käytettyä aina kuin se vain on mahdollista. Se on helppoa ja nopeaa pienten ostosten maksamisessa. Huonona puolena voinee pitää alhaista maksurajaa ja maksutavan mahdollistavaa PIN-koodin unohtamista.
EASYPARK. Sovellusta käyttämällä auton parkkeeraaminen pääkaupunkiseudulla on helppoa ja vaivatonta. Ei tarvitse etsiä maksuautomaattia eikä kolikoita, maksu hoituu älypuhelimella. Huonoja puolia on vaikea löytää, mutta ehkä sovellusta käyttäviä parkkipaikkoja voisi olla nykyistä enemmän.
Lähteet: Suomen Pankin maksuneuvoston e-kirjanen. https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
3 notes
·
View notes
Text
Digi 4.2. Tulevaisuuden maksutavat. Syrjäytetäänkö käteinen ja maksukortit?
Käteisen ja maksukorttien rinnalla on jo jonkun aikaa esiintynyt erilaisia vaihtoehtoisia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen ja bittirahat. Maksukorteistakin on kehitetty nopeampia ja kätevämpiä maksumuotoja, kuten lähimaksaminen. Kun vielä tämän kaiken päälle lasketaan kaikenlaiset suoraveloitukset verkossa tai digitaalisten maksujen kautta, ollaan tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Mutta onko niistä mistään käteisen korvaajaksi?
Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitosta visio Suomen Pankin raportissa Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin, sitä, kuinka tulevaisuudessa erilaiset maksutavat nousevat käteisen rahan ohi. Ihmisten mukana kulkevat laitteet, kuten matkapuhelin tai kello, voisi toimia maksuvälineenä. Myös silmän iiris on Kaupin mielestä yksi vaihtoehto. Hänen mielestään tärkeintä on, että maksutavat ovat turvallisia, reaaliaikaisia ja kaikille potentiaalisille toimijoille tarjotaan tasaväkinen mahdollisuus kehittää erilaisia maksumalleja. Vuosien saatossa kun ollaan saatu luotua eri finanssialan toimijoiden kesken toimiva maksuinfrastruktuuri. Sitä kannattaa hyödyntää.
Nordean Liisa Kanniainen puolestaan näkee, että käteinen on käyttökelpoinen maksuvälinen vielä 2020-luvullakin, mutta sen rooli on pienempi kuin nykyisin. Myös hän painottaa, että maksutapojen käyttäjille täytyy pystyä takaamaan käytön turvallisuus. Turvamekanismien kehittämien on tärkeää. Kun tarkastellaan kuluttajien ja kaupan välistä maksutoimintaa, alkaa kuukausipohjainen maksukäytäntö olla yleistä. Piilolinssit saapuvat esimerkiksi automaattisesti kotiin ja maksu lähtee tililtä kuukausittain. Samalla kun kaupankäynti automatisoituu ja digitalisoituu, kerätään asiakkaasta myös enemmän dataa, joka voi olla sekä hyvä että huono asia. Datan keruulla palveluiden ja tuotteiden tarjonta tulee kuluttajalle yksilölliseksi.
Kaikesta tästä on nähtävissä, että digitalisaatio mahdollistaa palvelujen tarjoamisen käyttäjälähtöisesti. OP Ryhmän Jani Ristimäki toteaa, että tämä muokkaa kuluttajien käyttäytymistä ja näin ollen maksamista. Maksakortit on kuitenkin edelleen varteenotettava maksamisen muoto myös digitaalisessa maailmassa. Kortin tiedot saa helposti tallennettua digitaaliseen lompakkoon. Lisäksi maksukorttitoiminta on vielä melko kannattavaa liiketoimintaa, olkoonkin, että korttimaksujen vastaanottaminen on kallista.
Eri kysymys Ristimäen mielestä on, ketkä jatkossa tarjoavat maksamisen palveluita. Kolmas osa USA:n uuden sukupolven ihmisistä (vuosina 1980-2000 syntyneet) esimerkiksi uskoo, etteivät he tarvitse viiden vuoden sisällä enää pankkipalveluita. Jos kolme neljästä käy mieluummin hammaslääkärissä kuin kuuntelemassa pankin tarjoamia palveluita, ollaan kriittisessä tilanteessa. Kun samaiset ihmiset vielä kokevat digitaalisten palveluiden tarjoajat, kuten Facebookin, luotettavammaksi tahoksi kuin pankin, ollaan tilanteessa, joka on oikeastaan täysin päälaellaan vanhaan malliin verrattuna.
Kuva
Jos siis mietitään sitä, syrjäyttääkö digitaalinen maksaminen käteisen ja maksukortit, käy tuskin näin aivan lähitulevaisuudessa. Yleinen uskomus vaikuttaisi asiantuntijoiden taholta olevan, että käteisen osuus maksutapahtumissa pienenee ja digitaaliset toiminnot lisääntyvät. Ennustajana on varmaan vaikea olla sanomassa mikä maksutapa jyrää tulevaisuudessa, koska erilaisia maksutapoja syntyy koko ajan lisää. Oleellista varmasti on, mikä taho pystyy luomaan turvallisen ja luotettavan sekä reaaliajassa toimivan konseptin.
Lähde:
Suomen Pankki. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
2 notes
·
View notes
Text
3.2 Maksutavat hitaan muutoksen kourissa
Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti
Sirukorttien lukijoiden ja itse korttien liikkeellelasku vei aikaa noin 15 vuotta, 2020-luvun loppuun on aikaa noin 15 vuotta. Voidaan siis olettaa että maksutavat muuttuvat kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 järjestettiin yksi ensimmäisistä lähimaksamiseen liittyvistä seminaareista. Maksamisen muutos on siis hidasta riippumatta teknisen kehityksen nopeudesta.
Tällä hetkellä korttimaksaminen on kaikista yleisintä huolimatta käteisen edelleen vahvasta asemasta. Kuitenkin käteisen käyttö laskee, vaikkakin voidaan olettaa että sillä on vielä 2020-luvulla vahvahko asema. Tämä perustuu siihen, että monet ihmiset tarvitsevat käteistä esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi.
Käytännössä kauppiaalle mobiilimaksu ja korttimaksu ovat sama asia, sillä ei ole väliä, missä korttijärjestelmän tunnistava elementti sijaitsee. Vallitseva maksutapa on korttimaksu, jota sitten käteinen ja mobiilimaksaminen täydentävät.
Valinnanmahdollisuudet maksamiseen ovat lisääntyneet. PSD2 maksupalveludirektiivi antaa luvan kolmannelle osapuolelle tarkastaa tilin kate. Näiden niin sanottujen kolmansien osapuolien mukaantulo myllää markkinoita sekä pankkien että korttiyhtiöiden näkökulmasta. Älypuhelin on tuonut oman lisänsä maksamiseen, maksaminen onkin nyt osa laajempaa kokemusta ja on sulautumassa entistä enemmän asiakaspalvelun prosesseihin.
Kuitenkin ihmisten tottumukset muuttuvat hitaasti, myös maksaminen sillä se on tapa ja tottumus. Kustannusten piilottaminen selittää myös omalta osaltaan muutoksen hitautta. Kuluttajat eivät näin ollen voi etsiä halvimpia maksutapoja, eivätkä näin ollen myöskään siirtyä käyttämään niitä.
Maksaminen 2020-luvulla
Mobiilimaksamisen suosio on yhä kovemmassa kasvussa, myös mobiiliasiointi on yhä yleisempää ja tulee lisääntymään esimerkiksi Kelan asiointikanavana. Haasteena kuitenkin on tunnistautuminen, kuinka voidaan varmistaa asiakkaan ilmoittama tili, jos se ei olekaan pankin pankkitili. Kuinka myös saadaan maksun siirtymään oikeaan osoitteeseen? Maksuja on myös välitettävä huomattavasti nopeammin eri palvelinten välillä, sillä asiakas olettaa saavansa sen heti käyttöönsä.
Eri keskusteluissa on noussut esille niin sanottu ”kansalaistili”, jolle viranomaismaksut välitettäisiin. Siihen voitaisiin yhdistää julkiselta sektorilta esimerkiksi Kela ja Vero, ja asiakas voisi käyttää tiliä kuin pankkitiliä vaikkapa mobiilimaksamisen kautta.
Omat maksuvälineeni
Uusiin maksutapoihin tottuminen on hieman hankalaa välillä, etenkin kun on kokenut vanhat tavat toimivaksi. Viimeisimpänä tullut mobilepay on ollut kaikista hankalin mutta myös kätevin. Sen avulla saa siirrettyä rahat kätevästi kaverin tilille mutta vain jos kaverillakin on se. Sen avulla voi myös maksaa jo useissa eri paikoissa. Huonona puolena on, että rahan menoa on hankala seurata sen avulla. Kuitenkin jos lompakko on unohtunut kotiin, se on kätevä pelastus. Jos lähimaksaminen lasketaan digitalikseksi maksutavaksi, niin sen koen todella käteväksi. Sen avulla saa nopeasti maksettua pieniä summia. Lähimaksamisessa piilee kuitenkin riski, jos kortti sattuu katoamaan. Vaikka summa on alle 25 euroa, mitä voi kerralla maksaa ja maksupääte kysyy pin-koodia tietyin väliajoin, voi varas huonolla tuurilla käyttää korttia paljonkin ennen kuin sen huomaa kadonneen.
Onko maksaminen siirtymässä hiljalleen pois käteisestä? Itse en ole muutamaan kuukauteen edes huomannut tarvitsevani käteistä. Se katoaa ja kortilla voi nykyään maksaa joka paikassa. Toisaalta käteisestä täysin luopuminen tekisi rahasta niin sanotusti kuvitteellista ja vain numeroita, jotka näkyvät pankkitilillä. Rahaa ei käytännössä ole, mutta sitä kuitenkin on.
https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
0 notes
Text
Digitalous Kauppalehdessä
Luin Kauppalehden sivuilta artikkelit, jotka koskivat digitaalisia maksutapoja. Toisessa artikkelissa kerrotaan lähimaksamisesta ja toisessa mobiilimaksamisesta. Aiheet koskettavat kaikkia ihmisiä. Maailma on menossa kohti digimaksamista ja se vaikuttaa meihin kaikkiin.
Lähimaksun ansiosta alle 25 euron ostokset pystyy maksamaan ilman maksukortin sirun tai magneettijuovan lukemista maksupäätteessä ja tämän takia PIN-koodia ei tarvitse näppäillä maksupäätteeseen. Lähimaksuominaisuuden saa maksukorttiyhtiöiden MasterCardin ja Visan kortteihin. Lähimaksun ansiosta asiointi kassalla on nopeaa ja turvallista, koska PIN-koodia ei tarvitse, joten tunnusluku urkintaa ei tapahdu. Turvallisuuden takia maksupäätteet kuitenkin kysyvät satunnaisesti PIN-koodia ostoksen yhteydessä. Nyt maksukorttiyhtiöt ovat päättäneet nostaa maksujen ylärajaa 25 eurosta 50 euroon. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2019. Tällä hetkellä lähimaksujen osuus korttimaksuissa on 45 prosenttia ja ylärajan nostamisen myötä sen uskotaan kasvavan jopa 60-70 prosentin väliin.
Maksutavoista mobiilimaksaminen on suhteellisen tuore innovaatio. Nordea julkaisi lokakuussa 2017 Apple Payn. Ideana on, että Nordean asiakkaat voivat hoitaa maksunsa kaupoissa, sovelluksissa tai verkossa Apple-laitteellaan esimerkiksi iPhonella tai Applen älykellolla. Nordea on tarjonnut ainoana pankkina Apple Pay -maksutapaa. Nyt, vuotta myöhemmin, Nordean lisäksi myös DanskeBank ilmoitti tuovansa Google -maksamisen asiakkailleen. Google Pay on käytettävissä kaikissa Android laitteissa, joissa on Android 5.0 tai uudempi versio käyttöjärjestelmästä. Myös muut pankit tarjoavat mobiilimaksamista asiakkailleen esimerkiksi Osuuspankkien Pivo-lähimaksusovellus ja ruotsalainen Seqr.
Molemmat yllämainituista maksutavoista kilpailevat keskenään. Mobiilimaksamisessa ei ole ylärajaa, toisin kuin maksaessa kortin lähimaksuominaisuudella. Minusta on hyvä, että kehitetään uusia maksutapoja. Omistan itse pankkikortin lähimaksuominaisuudella ja käytän sitä aina alle 25 euron ostoksissa. Odotan innolla Google Pay -maksutavan käyttöönottoa. En ole vielä päässyt kokeilemaan mobiilimaksamista, koska en omista Applen laitetta eikä minulla ole tiliä Nordeassa. Nyt kun DanskeBank päätti tarjota mobiilimaksamista asiakkaillensa, aion ehdottomasti kokeilla tätä tapaa.
- Sini
3 notes
·
View notes
