Tumgik
5.5 Parhaat mobiiliapplikaatiot
Grand onessa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Kisassa on useita eri kategorioita. Yksi kategoria, jossa kilpaillaan on paras mobiilipalvelu, jossa mukana on 20 erilaista mobiilipalvelua. Näistä mobiilipalveluista osa on minulle entuudestaan hyvinkin tuttuja, ja osa taas ei. Mukana tässä kategoriassa on mukana mm. tutut Helsingin sanomat, sports tracker jaHifk mobiilisovellus. Mukana oli myös Aaltoyliopiston Aalto space sovellus, mikä herätti oman mielenkiintoni täysin.
Hs.fi
Helsingin sanomien mobiilipalvelua tulee itse käytettyä päivittäin, sillä olen lehden tilaajana. Itse varsinaista lehteä en tilaa, sillä en sitä kerkeäisi lukemaan, mutta mobiilissa sitä selaan ja luen päivittäin. Tämä sovellus antaa mahdollisuuden lukijalle lukea lehteä paikasta ja ajasta riippumatta. Tämä on asiakkaille erittäin hyvä lisä, sillä nykyään ihmiset ovat yleisesti paljon kiireisempiä, kuin ennen. Mobiilisovellus ja lehden julkaisu internetissä ovat nykyään kaikille lehdille yleinen ominaisuus.
Tumblr media
Sports tracker
Sportstrackeria olen käyttänyt joitain vuosia sitten enemmänkin, mutta nykyään sen on jäänyt vähemmälle. Sportstrakeria voidaan käyttää apuna oman liikkumisen seurannassa. Tämä mobiilisovellus onkin hyvä mm. tavoitteellisille urheilijoille, jotka haluavat esim. tarkkailla ja parantaa omia lekkisuorituksiaan. Sovellus tallentaa matkan pituuden ja ajan, ja tekee niistä selkeän listan. Tuloksia voidaan vertailla henkilökohtaisella sportstracer tilillä.
Tumblr media
Hifk mobiilisovellus
Voisin kuvitella, että Hifk mobiilisovelluksen omistajien ryhmä on rajattu ryhmä. Se on tarkoitettu Helsingin jääkiekkoseuran Hifkin seurantaan. Mobiilisovelluksesta löytyy uutisia, pelipäiviä, ottelutuloksia ja tilatoja. Sovelluksessa on myös tarjouksia ja ilmoituksia sen jäsenille. Tässä on aidon fain tiivis tietopaketti aina mukana.
Aalto space
Tämä sovellus oli täysin tuntematon minulle. Sovellus on kehitetty Aaltoyliopistolle ja sen opiskelijoille. Aaltoyliopiston opiskelija- ja kävijämäärät ovat kasvaneet ja kasvavat kokoajan. Sovelluksen tarkoitus on yhteistää kampusta ja sen opiskelijoita. Sen tarkoitus on esimerkiksi pystyä varamaan vapaita tiloja esim. ryhmätyöskentelyä varten. Nykyään myös yhteistyö muiden koulutustahojen kanssa on kasvanut. Tämän sovelluksen avulla myös muiden kouluje opiskelijat pystyvät hyödyntämään Aaltoyliopiston sovellusta, esim. navigoidessaan vieraassa ympäristössä. Sovellus on järkevä ja hyödyllinen sovellus helpottamaan opsikelijoiden opintoarkea.
Nykypäivänä mobiilipalveluiden tarjoaminen on todella tärkeää. Digitalisaatio on tuonut tämän osaki meidän kaikkien arkipäivää. Asiat hoidetaan nykyään älypuhelimien avulla eemmän, kuin pöytäkoneilla, ja tällöin mobiileille suunnattujen appien kysyntä on entistä korkeampaa. Oikeanlainen sovitus ja muotoilu, sekä helppokäyttöisyys korostuvat mobiilipalveluissa. Käyttäjäkokemuksen tulee olla näissä miellyttävä, että ihmiset niitä haluavt enemmän käyttää ja ladata puhelimiinsa.
Itselläni on edellä mainituista sovelluksista Hs.fi ladattuna puhelimeeni. Eniten tulee tsellä kuitenkin käytettyä pankin mobiilisovellusta päivittäisten raha-asioiden käyttöön. Toinen minun suuresti käyttämä mobiilisovellus on reittiopas. Oma suunnitusvaistoni on surkea, joten en tiedä mitä tekisinkään ilman tätä sovellusta. Asiat ovat selkeästi muuttuneet sitten oman lapsuuteni, josta nyt kovinkaan montaa vuotta ei vielä ole. Mielestäni kehitys on pääsääntöisesti hyvä, vaikka uusien asioiden, kuten digitalisaation tuomien muutosten, totutteleen menee aikaa.
Lähteet:
http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017
0 notes
5.4 Facebookin toiminnot algoritmien summia
Nämä Facebookin algoritmit. Ärsyttävät algomitrit. Tarkkailevat ihmisen digikäyttätymistä askel askeleelta ja tarkasti. Minusta ainakin tuntuu, että Facebook tarkkailee jokaista liikettäni, ja toimii itse niiden mukaisesti.
Adam Mosseri kertoo videolla, miten Facebookin algoritmit oikein toimivat. No miten ne sitten toimivat? Tämä jäi minullekkin hieman epäselväksi. Videolla käytettävä englanti on ajoittain haastavaa, ja joitain kohtia en täysin ymmärtänyt. Vaikka esittely olisi ollut suomenkielellä, olisi asia mennyt minulta yli hilseen. Nyt minulla on vain ajatus, että Facebookin algoritmi on jonkinlainen tapahtumaketju, mikä pyrkii tarjoamaan mahdollisimman ajantasaista sisältöä jokaiselle Facebookin käyttäjälle. Tällä tarkoitan mainoksia ja erilaisia Facebookin toimintoja, kuten kaveriehdotuksia. Mistä nuo kaveriehdotukset tulevat? Mihin ne perustuvat? Tämän lisäksi  Facebook lykkää käyttäjiensä seinälle mm. mainoksia heidän verkkokäyttäytymisen perusteella. Tästä Facebook kerää mainostajilta suuret määrät hilloa omiin pussukoihinsa. Kovinkaan paljon, en pysty kertomaan algoritmeistä ja niiden tapahtumaketjuista ja siitä miten ne toimivat. Valitettavasti en vain ymmärtänyt asiaa tarpeeksi. Perus idean ehkä ymmärsin ainakin osittain, mutta en sitä suuremmin voi alkaa analysoimaan.
Sen voin kuitenkin sanoa, että minusta on välillä pelottavaa, että Facebook tietää heti, millä internetsivuilla olen vieraillut, tai mitä olen meinannut ostaa. Silmän räpyksessä Facebook mainostaa seinälläni juuri sitä tuotetta, tai niitä tuotteita, joita olen juuri jollakin sivustolla silmäillyt. Tästä olemme meidän uuden kehittäjä ryhmän kesken hieman alotelleetkin keskustelua. On todella ärsyttävää, kun tuntuu, että sinua tarkkaillaan. Miten se voi olla edes laillista? Saako asetuksista muutettua asetuksia niin, että minun internet käyttäytymisestä ei jäisi tietoa kenenkään seurattavaksi?
Alhaalla kuvan avulla selitettynä, miten esim. kaveriehdotuksen algoritmi toimii..
Tumblr media
Lähteet:
https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/
3 notes · View notes
5.3 Tuntemattomat somekanavat
Aloitin kirjoittamaan blogiani minulle tuntemattomista somekanavista. Mielessäni pyöri Twitter ja snapchat. Tiedän nimen, mutta muuten minulle vieraita. Voitte vain kuvitella järkytykseni, kun avasin sosiaalisen median kartan vuodelta 2017. Voin sanoa, että minun käsitykseni sosiaalisesta mediasta on ollut todella suppea. Kartta sisälsi muutaman minulla todella tutun kanavan. Nämä ovat Facebook, Instagram, Youtube, whatsapp ja spotify. Viisi kovaa joota, jotka ovat osa minun jokapäiväistä elämääni. Nyt viimeistään voitte siis ymmärtää, kuinka suppeaa sosiaalisen median elämä minulla on. Joukosta löytyi tuttuja nimiä, jotka eivät kuitenkaan ole minulle tuttuja muutoin, kuin nimen kautta. Mm. Twitter, LinkedIn ja snapchat. Nämä ovat minulle siis kuitenkin uusia somepalveluita, ja ajattelin ottaa ne tarkasteluun paremmin. Tarkoituksena minulla on lähitulevaisuudessa ottaa käyttöön oma linkendl tili, joten siihen tutustuminen on ainakin ajankohtaista. Täysin uutena, täysin vieraana somekanavana tutkiskelen sattumanvaraisesti valittua matkustamiseen liittyvää somekanavaa Lonely planet. Matkustaminen on intohimoni, joten ehkä tästä tulee uusi sosiaalisen median kanava minulle minun joka päiväiseen elämään.
Twitter
Twitter julkistettiin vuonna 2006, ja jo vuonna 2011 sillä oli arviolta 100 miljoonaa aktiivista käytäjää. Hurjaa kasvua viidessä vuodessa. Käyttäjien määrä on kasvanut noiden viiden vuoden aikana ainakin räjähdysmäisesti. Mutta mikä tuo Twitter sitten oikeasti on?  Se on yhteisöpalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä netissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit ovat Twitterin avain. Käyttäjät voivat julkaista tviittejä omilla Twitter sivuillaan.
Omalla kohdalla Twitter ei sytytä, mutta asikasprojekteissa Twitter on sosiaalisessa mediassa vaikuttava tekijä. Suuri käyttäjäkunta takaa asiakkaiden ja ihmisten tavoittamisen tämän sosialisen median kanavan kautta.
LinkedIn
Tämä yhteisöpalvelua ja verkostoitumisväline. Käyttäjät voivat ladata palveluun mm. ansioluettelonsa, harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta sekä suositella muita.
Tämä sosiaalisen median kanava on kasvanut suuresti lähivuosina, ja sen käyttö on yleistynyt suuresti työelämässä. Mielestäni tämä on hyvä ja tärkeä työkalu työelämässä ja työelämään hakeville. Nykypäivänä monet yritykset rekrytoidessaan kyselevätkin LinkedIn tilin perään. Verkostoituminen on asiakasprojekteissa tärkeää. Verkostoitumisen avulla yritystoiminta kasvaa ja asiakkaita tavoitetaan paremmin. Tämä on mielestäni tulevaisuuden yksi ehdottomimpia somekanavia jokaisen työläisen ja yrityksen arkipäivässä.
Snapchat
Snapchatissa voidaan otää yhteyttä kavereiden ja tiettyen ryhmien piireissä. Sovelluksella voidaan lähettää kuvia tai videoo, ja jakaa jopa tarinoita. "Snap"-sanalla viitataan lähetettävään kuvaan tai videoon ja sanalla "chat" taas sovelluksen chat-puoleen, jossa voi lähettää pelkkää tekstiä. Nämä omalle seinälle lisätyt “snäpit” ovat käyttäjän kanssa kavereita olevien Snapchat-käyttäjien nähtävissä 24 tunnin ajan kuvan julkaisusta eteenpäin. Snapchatissa on eri asetusvaihtoehtoja. Julkaisujen pituuksia voidaan muuttaa ja näkyvyyttä rajata.
Tämä sovellus on mielestäni nuorten suosiossa oleva somekanava. Sana “teini” tulee ehkä snapchatista ensimmäisenä mieleen. Tämä on vain minun mielikuvani. Voisin kuitenkin ajatella, että yritykset voisivat käyttää hyväkseen tätä somekanavaa juurikin silloin, kun heidän kohderyhmänä ovat nuoret asiakkaat. Yritykset voisivat lähettää erilaisia 24 tunnin mainoksia ja tervehdyksiä nuorten keskuuteen.
Lonely Planet
Tämä sovellus on minulle täysin uusi. Tästä kanavasta käytetään useimmiten lyhennettä LP. Lonely Planet on maailman suurin matkaopaskirjoja ja digitaalisia sisältöjä julkaiseva yritys. Lonely Planet julkaisee noin 650 erilaista kirjaa 118 maasta vuosimyynnin ollessa noin kuusi miljoonaa kappaletta.
Sovellukseen avulla voidaan suunnitella ja varata matkoja, saada matka vinkkejä ym. kaikkea matkustamiseen liittyvää. Yritykset voivatkin hyödyntää tätä sosiaalisen median kanavaa suunnitellessaan yritysmatkoja ym. Tämä voi olla apuväline yritysten sisäisessä toiminnassa, ei niinkään asiakkaiden parissa.
Itse ainakin ensisilmäyksellä ihastuin tämän sovelluksen ideaan. Miten voi olla mahdollista, että minä, jonka elämään matkustaminen kuuluus uurelta osin, en ole kuullut tästä sosiaalisen median kanavasta? Uskon, että tulevaisuudessa tulen tutustumaan tähän someen paremmin.
Lähteet:
file:///C:/Users/maari/Downloads/Social-Media-Map-2017.pdf
https://www.facebook.com/LinkedIn/
https://www.lonelyplanet.com/
https://www.snapchat.com/l/fi-fi/
https://twitter.com/?lang=fi
3 notes · View notes
Innovoinnin työkalut mestari idean takana!
Tumblr media
Saimme tehtäväksemme innovoida toimeksianto yrityksellemme Tinyappille sovllukseen uutta sisältöä. Innovointi oli ajoittain haastavaa, mutta ryhmässä työskennellessämme saimme siihen apua erilaisten työkalujen avulla. Työkaluina meillä oli käytössämme Aivoriihi, 3-6-5 menetelmä, mindmap ja Lotus blossom. Halusimme kokeila jokaista työkalua apunamme innovoinnissa. Kaikki työkalut osottautuivat kyllä toimiviksi ja hyviksi, mutta osassa olis myös mielestäni haasteellisia kohtia, ja työkaun käyttö oli hieman epäselvää. Se laski omaa arviotani kyseisestä työkalusta.
Ylhäällä olen hymiöiden avuin arvioinut käytettävissämme olleet innovoinnin työkalut. Aivoriihi ja mindmap saavat minulta täydet pisteet. Mindmapia varmasti puoltaa se, että sitä työkalua on käytetty jo lapsesta lähtien esikoululuokilta. Työkaluna se oli siis tuttu ja helppo ymmärtää. Lapsuuteen erona oli se, että nykyään mindmapille löytyy useita ilmaisia
Saimme tehtäväksemme innovoida toimeksianto yrityksellemme Tinyappille sovllukseen uutta sisältöä. Innovointi oli ajoittain haastavaa, mutta ryhmässä työskennellessämme saimme siihen apua erilaisten työkalujen avulla. Työkaluina meillä oli käytössämme Aivoriihi, 3-6-5 menetelmä, Mindmap ja Lotus blossom. Halusimme kokeila jokaista työkalua apunamme innovoinnissa. Kaikki työkalut osottautuivat kyllä toimiviksi ja hyviksi, mutta osassa olis myös mielestäni haasteellisia kohtia, ja työkalun käyttö oli hieman epäselvää. Se laski omaa arviotani kyseisestä työkalusta. Työkalujen avulla pääsimme kuitenkin mielestämme erinomaiseen lopputulokseen innovaatiota kehittäessä.
Ylhäällä olen hymiöiden avulla arvioinut käytettävissämme olleet innovoinnin työkalut. Pidin kahdesta, yksi oli keskiluokkaa ja yhdestä en tykännyt. Aivoriihi ja mindmap saavat minulta siis täydet pisteet. Mindmapia varmasti puoltaa se, että sitä työkalua on käytetty jo lapsesta lähtien alakoululuokilta. Työkaluna se oli siis tuttu ja helppo ymmärtää. Mielestäni myös visuaalisuus on tässä työkalussa erittäin selkeä. Lapsuuteen ainoana erona oli se, että nykyään Mindmapille löytyy useita ilmaisia työkaluja verkossa työstettäväksi. Digitalisoituminen on tuonut myös vanhat lapsuuden aikana paperille tuhritut suunnitelmat digitaaliseen muotoon.
Mielestäni Aivoriihi oli paras innovointityökalumme. Aivoriihessä ideoita heitettiin ilmoille välittämättä niiden laadusta. Kaikkia kannustettiin heittämään tyhmimmiltäkin kuulostetut ideat ilmoille. Kun saimme paljon ideoita kasattua, tiputtelimme ensin “huonoimmat” ideat pois pelistä. Loppujen lopuksi valitsimme parhaista ideoista sen parhaan, jota lähimme sitten ryhmässä työstämään: sähköinen varhaiskasvatuksen suunnitelma Tinyappille. Kun ihmisille annetaan mahdollisuus ideoita tuomitsematta ja arvioimatta tuoda ideoita ilmoille, voi syntyä useitakin mitä hienoimpia ideoita, joita lähteä työstämään. Tästä syystä tämä on mielestäni paras työkalu, ja uskon, että tulen sitä myös tulevaisuuden työssäni ja kouluprojekteissa käyttämään.
6-3-5 menetelmä oli mielestäni haastavin ja sen takia minulle myös epämukavin. Ehkä emme ymmärtäneet alkuun ideaa, kun sitä verkossa tyttöjen kanssa työstimme. Siinä fasilitaattorimme Senja kutsui meidät ryhmätuokioon, jossa ideoita piti syöttää nopealla tahdilla. Tämä oli erityisen vaikeaa, tuntui, ettei miettimiseen juurikaan jäänyt aikaa. Pää löi tyhjää. Menetelmän pohjimmaisena tavoitteena on luoda 108 ideaa puolessa tunnissa. Osallistujamäärän olisi hyvä olla 2-6. Meidän tuokioomme osallistui meidän tyttöjen yhteinen tehotiimi, minä, Senja ja Päivi, millä koko idea sitten työstettiinkin alusta loppuun.
Lotus blossomia käytimme siinä vaiheessa, kun meillä oli jo Aivoriihen avulla tuotetut parhaimmat ideat. Tämä työkalu toimii mielestäni parhaiten juurikin ideoiden kehittäisvaiheessa. Siinä keskityimme
Saimme tehtäväksemme innovoida toimeksianto yrityksellemme Tinyappille sovllukseen uutta sisältöä. Innovointi oli ajoittain haastavaa, mutta ryhmässä työskennellessämme saimme siihen apua erilaisten työkalujen avulla. Työkaluina meillä oli käytössämme Aivoriihi, 3-6-5 menetelmä, Mindmap ja Lotus blossom. Halusimme kokeila jokaista työkalua apunamme innovoinnissa. Kaikki työkalut osottautuivat kyllä toimiviksi ja hyviksi, mutta osassa oli myös mielestäni haasteellisia kohtia, ja työkalun käyttö oli hieman epäselvää. Se laski omaa arviotani kyseisestä työkalusta. Työkalujen avulla pääsimme kuitenkin mielestämme erinomaiseen lopputulokseen innovaatiota kehittäessä.
Ylhäällä olen hymiöiden avulla arvioinut käytettävissämme olleet innovoinnin työkalut. Pidin kahdesta, yksi oli keskiluokkaa ja yhdestä en tykännyt. Aivoriihi ja mindmap saavat minulta siis täydet pisteet. Mindmapia varmasti puoltaa se, että sitä työkalua on käytetty jo lapsesta lähtien alakoululuokilta. Työkaluna se oli siis tuttu ja helppo ymmärtää. Mielestäni myös visuaalisuus on tässä työkalussa erittäin selkeä. Lapsuuteen ainoana erona oli se, että nykyään Mindmapille löytyy useita ilmaisia työkaluja verkossa työstettäväksi. Digitalisoituminen on tuonut myös vanhat lapsuuden aikana paperille tuhritut suunnitelmat digitaaliseen muotoon. Tämä on kyllä klassikko työkalu, jota jokainen varmasti jossain vaiheessa elämäänsä tulee käytämään niin kotona, kuin työelämässäkin.
Mielestäni Aivoriihi oli paras innovointityökalumme. Aivoriihessä ideoita heitettiin ilmoille välittämättä niiden laadusta. Kaikkia kannustettiin heittämään tyhmimmiltäkin kuulostetut ideat ilmoille. Kun saimme paljon ideoita kasattua, tiputtelimme ensin “huonoimmat” ideat pois pelistä. Loppujen lopuksi valitsimme parhaista ideoista sen parhaan, jota lähimme sitten ryhmässä työstämään: sähköinen varhaiskasvatuksen suunnitelma Tinyappille. Kun ihmisille annetaan mahdollisuus ideoita tuomitsematta ja arvioimatta tuoda ideoita ilmoille, voi syntyä useitakin mitä hienoimpia ideoita, joita lähteä työstämään. Tästä syystä tämä on mielestäni paras työkalu, ja uskon, että tulen sitä myös tulevaisuuden työssäni ja kouluprojekteissa käyttämään.
6-3-5 menetelmä oli mielestäni haastavin ja sen takia minulle myös epämukavin. Ehkä emme ymmärtäneet alkuun ideaa, kun sitä verkossa tyttöjen kanssa työstimme. Siinä fasilitaattorimme Senja kutsui meidät muut ryhmätuokioon, jossa ideoita piti syöttää nopealla tahdilla. Tämä oli erityisen vaikeaa, tuntui, ettei miettimiseen juurikaan jäänyt aikaa. Pää löi tyhjää niin saotusti. Emme mielestämme saaneet tällä menetelmällä kovinkaan hyviä innovaatioita, ehkä jotain pientä suuntaa antavaa. Menetelmän pohjimmaisena tavoitteena on luoda 108 ideaa puolessa tunnissa. Tämä kertookin, että ideoiden luonti vauhti on siis menetelmässä kova. Osallistujamäärän olisi hyvä olla 2-6. Meidän tuokioomme osallistui meidän tyttöjen yhteinen tehotiimi, minä, Senja ja Päivi, millä koko idea sitten työstettiinkin alusta loppuun.
Lotus blossomia käytimme siinä vaiheessa, kun meillä oli jo Aivoriihen avulla tuotetut parhaimmat ideat. Tämä työkalu toimii mielestäni parhaiten juurikin ideoiden kehittäisvaiheessa. Siinä keskityimmekin kukan terälehdille kehittämään kehitysideoita, joilla saisimme ideastamme vieläkin paremman. Tämä toimi, vaikkakin tämä vaihe oli itse alkuidean keksimistä hankalampaa. Lotus blossomin avulla saimme viimeisteltyä ideaamme ja luotua oivan lopputuloksen, josta voimme olla ylpeitä.
0 notes
5.2 Fazer maistuu somessa
Tumblr media
Suuren ja tunnetun yrityksen, Fazerin, käyttäytyminen sosiaalisella mediassa on aktiivista. Fazer selkeästi tietää sosiaalisen median painoarvon yrityksen markkinoinnissa ja  osaa hyödyntää sitä. Tarkasteluun otin Fazerin facebook, Instagram ja youtube. Fazerilta löytyy sosiaalisen median markkinointia ja aktiivita toimintaa myös mm. Twitterin ja snapchatin puolelta. Niinkuin sanoin Fazer on ottanut somen haltuunsa laaja-alaisesti ja vaikuttaa useilla kanavilla.
Fazerin Facebook sivuilta löytyy päivittäin julkaisuja, vähintään yksi päivässä. Facebookin avulla Fazer selkeästi pitää asiakaskuntansa ajantasalla mm. uutuustuotteita. Esimerkkinä on juuri nyt suuressa uutismyllyssä oleva Sirkkaleipä. Fazerin Facebook sivuilta löytyy jo useita julkaisuja kyseisestä uutuustuotteesta. Tuotetta selkeästi mainostetaan laajasti, ja uutuus halutaan kaikkien ihmisten tietoisuuteen. Laaja markkinointi näkyy varmasti asiakasmäärässä, ja Fazer tiedostaa sen. Fazerin Facebook on täynnä artikkeileita, uutisia ja videoita. Videothan ovat sosiaalisen median suurin trendi tällä hetkellä, ja trendi on vallannut Fazerinkin.
Instagram tilejä Fazerilta löytyy useampia. Fazerilla on omat kanavansa esim. Suomessa ja Ruotisissa. Näin kohdennettu markkinointi menee perille tietyllä kielellä puhuvalle kansalle. Fazersuomi instagram tilillä on tällä hetkellä yli 62 tuhatta seuraajaa. Tämä tarkoittaa, että jokainen Fazerin julkaisu tavoittaa 62 tuhatta ihmistä todella nopeasti. Instagramissa Fazer hyödyntää mainoksia ja videoita, aivan kuten Facebookissakin. Julkaisut eivät kuitenkaan ole samat. Facebookissa ja instagramissa saattaa olla paljon samoja seuraajia, niin olisihan se Fazerilta laiskaa julkaista samat mainokset ja videot kahdesti. Selkeästi Fazerilla keskitytään kumpaankin somekanavaan erikseen.
Youtubesta Faze hakusanalla löytyi pilvinpimein videoita. Löytyi Fazer yrityksen esittelyvideota, tuotevideoita ja jopa Fazerin työturvallisuuteen liittyvä videoita. Fazer tekee näiden videoiden avulla brändiään tunnetuksi. Hän nostattaa itseään myös työnantajana työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin videoinnin kautta. “Fazer on huippu paikka työskennellä”. Fazerin pisteet nousevat postiviisisen brändin kautta, ja tämä lisää mm. seuraajia sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta myös tulevaisuuden asiakkaita.
yritysten tulisi ottaa mallia Fazerin sosiaalisen median käytöstä osana markkinoitikeinoa.
Lähteet:
https://www.facebook.com/fazersuomi/
https://www.salescommunications.fi/blog/sosiaalinen-media-markkinointikeinona
https://www.iprospect.com/fi/fi/blogi/brandimainonta-sosiaalisessa-mediassa/
https://www.youtube.com/results?search_query=Fazer
1 note · View note
5.1 Somemarkkinointi yhtä suurta trendiä!
Nykyään valtaosa väestöstä löytää itsensä sosiaalisen median maailmasta. Sieltä löytyvät niin yksityishenkilöt, kuin yrityksetkin. Tämän takia markkinoinnista sosiaalisessa mediassa on tullut iso trendi yritysten keskuudessa. Somekanavia pitkin yritykset tavoittavat suuret asiakasryhmät.
Somemarkkinoinnissa on pinnalla kolme suurta trendiä, jotka näkyvät kuluttajalle suuresti. Ensimmäisenä on videoiden lisääntyminen mainontamisessa suuresti. Pelkät perinteiset videot eivät enää riitä mainonnan keinina, vaan videoiden julkaisu on kasvanut räjähdysmäisesti digitaalisen kehityksen ansiosta. Live-videot, erilaiset animaatiot ja vertikaalivideot ovat nykypäivää somen maailmassa. Videoiden suosia ja julkaiseminen tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan ja niiden suosio pitää, kun yritykset kykenevät hyödyntää tätä markinoinnin keinoa entistä paremmin.
Facebook, toi kaikille tuttu sosiaalisen median alusta. Sen suosio ei tunnu pettävän. Facebookin kautta yritykset tavoittavat asiakkaitaan helposti. Nykyään Facebookkiin pääsee missätahansa älypuhelimien ja liikkuvan internetin ansiosta. Potentiaaliset asiakkaat ovat siis tavoitettavissa ajasta tai paikasta riippumatta. Osa ihmisistä voivat pitää Facebookia kuluneena alustana, mutta todellisuudessa se on erittäin kova markkinoinnin kanava, jota jokaisen yrityksen tulisi hyödyntää jollain keinoin markkinoinnissaan. Facebookissa yhdistyy kauppapaikka, media ja reaaliaikainen markkinointi kuluttajille. Se on sii yritysten tehopakkaus, jota ei tulisi aliarvioida.
Tekoälyt ovat kolmas iso trendi tällähetkellä sosiaalisen median maailmassa. Chatbotit yleistyvät huomaavauhtia ja niiden suosio kasvaa. Chat on uusi käyttöliittymä ja botit uusia nettisivuja. Chatbottien avulla yritykset pystyvät tulevaisuudessa palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. Erikoista tässä on se, että ihmiset eivät enää kommunikoi keskenää, vaan kuluttajat tulevat kommunikoimaan robottien kanssa. Mielenkiintoista tästä tekee se, että tämän ajatellaan parantavan asiakaspalvelua. Voiko tämä pitää paikkaansa?
Tumblr media
Lähteet:
http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf
1 note · View note
4.5 Oman elämäni verkkokaupat
Mitä tekisinkään ilman verkkokauppoja? Oma elämäni on todella hektistä opiskelun ja töiden lomassa. Kuitenkin pieni shoppailu piristää päivää kummasti ja uudet housut luovat hymyn huulille. Luojan kiitos tämä mahdollisuus on nykypäivänä. En varmaan pärjäisi digitaalittomassa maailmassa, joka oli parikymmentä vuotta takaperin.
Suurin osa omasta verkko-kauppa shoppailussa sijoittuu vaatekauppoihin. Moni voisi ajatella, että vaatteita ei voi ostaa sovittamatta, mutta harjoitus tekee mestarin. Eniten käytössäni ovat Nelly.com ja Bubbleroom.fi sivustot.
Minulle asiakkaana on tärkeää, että internetsivut on selkeät, ja että löydän haluamani helposti. Itse luonteetani olen kärsimätön, ja jos jonkun verkkokaupan internetsivut tuntuvat liian vaikeilta, jää shoppailu sikseen. Tämä on huono asia itse kyseisen verkkokaupan omistajan osalta. Yritysten tarkoituksenahan on saada juuri asiakkaat pysymään verkkosivuilla ja tuhlaamaan rahansa. Ehkä tämä on minunkin kohdallani huono asia. Liian helpot internet ja verkkokauppa sivut tulevat minulle kalliiksi, ja kasvattavat vain yritysten kukkaroa. Varsinkin Nelly.com sivuston kukkaro on varmasti minun ansiostani hyvinkin paksu.
Nelly.com verkkokaupan sivustosta mieleisen minulle tekee sen selkeys ja ulkoasu. Sivustolta löytyy selkeä valikko, josta lötyvät tuotteet tuoteryhmittäin, ajankohtaiset alennukset tai vaikka uusimmat tuotteet. Lisäksi pystyn vielä hakemaan vaatteita tietyn rajauksen avulla. Jos haen esimerkiksi pitkää mustaa juhlamekkoa, se löytyy vain rajaamalla hakutuloksia. Vaikka tälläinen rajaus on mahdolista, asiakas ei aina tiedä tarkkaan mitä etsii, sen takia myös yleiskuvan täytyy olla selkeä. Kun menen Nelly.com sivuille pystyn selamaan sekaisin kaikkia tuotteita, esimerkiksi uusimpia tai suosituimpia tuotteita. Kaikki vaatteet tulee selkein kuvin varustettuina naamani etteen, ja voin vain rullailla alaspäin, kunnes mieleinen tuote tulee vastaan. Saan sekeästi tuotteen tiedot eteeni, ja jos tiedot miellyttävät voinkin siirtyä ostopolullani eteenpäin. Seuraavaksi tärkeäksi osaksi tuleekin tämän tuotteen tilaaminen. Olen kohdannut verkkokauppoja, joissa itse ostaminen onkin koitunut ns. liian vaikeaksi. Nääh, taas jää minun kohdallani tuotteet kassalle. Nellyllä voin siirtyä suoraan kassalle, tilata vanhana tai vaikka uutena asiakkaana, ilman että minun tarvitsee rekisteröityä heidän asiakkaaksi. Vaikkakin itse olen vakioasiakas, näen tämän tärkeänä, sillä kaikki eivät halua välttämättä rekisteröityä asiakkaaksi. Lisäksi maksuvaihtoehdot ovat verkkokaupoissa tärkeä asia asiakkaille. Kaikilla asiakkailla ei välttämättä ole varaa maksaa isoa ostossummaa kerrallaan. Tällöin verkkokaupolla on hyvä olla osa-maksu tai lasku vaihtoehtoja. Asiakastyytyväisyyttä lisää valikoiman laajuus, vaihtoehdot ja mahdollisuudet. Kun asiakas tuntee saavansa kaiken mitä tarvitsee, on ostosten teko melkein takuuvarma asia.
Tumblr media
1 note · View note
4.4 Verkkokaupan trendien asettamat haasteet
Nykyajan verkkokaupan keskeisin trendi nostaa asiakas jalustalle, keskeisimmälle paikalle. Tämä on yrityksille kuitenkin haastavaa, sillä vaikka siitä puhutaan, harva yritys toteuttaa tätä tärkeintä ja eniten pinnalla olevaa trendiä, joka vallitsee verkkokaupan maailmassa. Tämä on siis haasteellista, koska yritykset keskittyvät usein vääriin asioihin. Fokusointi on yrityksillä pahasti pielessä. Verkkokauppojen tulisi jatkuvasti panostaa näkyvyyteen ja markkinointiin ja myyntikanaviin. Esimerkiksi suomalaisten verkkokauppojen näkyvyys on todella heikkoa kansainvälisesti tarkasteltuna. Harva ulkomaalainen kuluttaja siis löytää suomalaisia verkkokaupan pitäjiä. Näkyvyys kasvattaisi verkkokaupan kannattavuutta ja myyntiä. Näkyvyys ja markkinointi ei kuitenkaan ole yrityksille helpoin asia toteuttaa ja voikin olla hyvinkin haasteellista. Kainsainvälistyminen on usean yrityksen mielessä. Kansainvälistyminen on haaste yrityksille, mutta se kannattaa aloittaa täysin perusasioista, kuten internetsivujen kääntämisellä englanniksi. Markkinointiosaamisen puute on myös yksi asia, joka aséttaa haasteita yritysten näkyvyyden parantamisessa. Mutta kun tietty paketti on yrityksellä kunnossa, voi kansainvälistyminen ja tehokas markkinointi olla osana yriyksen tulevaisuutta.
Kustomoidut tuotteet ovat myös nouseva trendi verkkokaupan saralla. Räätälöidyt tuotteet juuri asiakkaan toiveiden mukaisesti tuotettuna ovat lisänneet kysyntää kuluttajien puolelta. Nykyään useta verkkokaupat tarjoavatkin paljon räätälöityjä tuotteita esim. asiakkaan toivomien tekstien tai kuvien kera. Personaaliset tuotteet ovat haluttuja kuluttajien keskuudessa. Tässäkin haasteena tulee digitalisaation myötä noussut suuri kilpailu verkkokaupan maailmassa.
Verkkaupan käynti yleistyvän mobiilimaailman avulla on nykyään myös suuri trendi. Tämä on suuri osa verkkokaupan maailmassa. Digitalisaation myötä mobiilikauppa on lisääntynyt ja yritysten verkkokaupat ovatkin asiakkaiden ulottuvilla paikasta ja ajasta riippumatta. Googlen mukaan yli 60% kuluttajista käyttää mobiilia internetin käyttämiseen enemmän, kuin perinteistä pöytäkonetta. Mobiilimaailman avulla kuluttajien tavoittaminen on entistä helpompaa. Tämä tarjoaa kuitenkin myös haasteita, sillä kilpailu on kovaa, sillä kaikki muutkin tavoittelevat mobiilimaailmassa kuluttajia. Yritysten on siis erotuttava joukosta ja tavoitettava asiakkaat entistä tehokkaammin, muita paremmin.
Samat trendit pyörivät yritysten ympärillä. Digitalisaation myötä mobiilius ja kansainvälistyminen ovat kovasti pinnalla. Nyt yritykset puskemaan vaan pinnalle digitalisaation avulla!
Tumblr media
Lähteet:
file:///C:/Users/maari/Downloads/Paytrail-Verkkokaupan-trendit-2017(3).pdf
3 notes · View notes
4.3 Suomalaisten verkko-ostaminen
Digitaisaation myötä verkko-ostosten määrä on vain kasvanut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä tutkimuksen mukaan yli 60% pohjismaalaisista aikuisista ihmisistä on tehnyt viimeisen vuoden aikana verkko-ostoksia. Kulutettu summa verkkokaupassa on noussut yli 20 miljardin vuonna 2016. Huikeaa!
Suomalaiset ostavat eniten tavaraa ulkomaisita verkkokaupoilta. Syynä tähän ovat mm. hinta ja valikoima. Näiden takia suomalaiseta asiakkaat hakeutuvat ulkomaalaisten verkokauppojen asiakkaiksi. Kotimaisilla verkkokaupoilla ei suomalaisten makuun ole tarpeeksi tarjottavaa ja tarpeeksi tyydyttävällä hinnalla. Suomalaiset ostavat verkkokaupasta tällä hetkellä paljon mm. itse koottavia huonekaluja, vaatteita ja elektroniikkaa. Verkkokaupassa on tällä hetkellä paljon kilpailua ja onkin vain normaalia, että kuluttajat haluavat vertailla hintoja ja etsiä parasta mahdollista vaihtoehtoa vastaamaan juuri heidän omia tarpeitaan. Pohjoismaiden verkko-ostos käyttäytyminen on monelta osin samakaltaista. Samoja asioita ostetaan ja asiakkaille samat asiat ovat tärkeitä verkko-ostoksissa. Kaikilla pohjoismailla rahankäyttö kuukausitasolla vaihtelee 150e-180e välillä. Suomessa kuitenkin kuukausi tasolla kulutus on vähäisin. Se tippuu keskitason alle. Suomessa kuukausitasolla kulutus kuukaudessa on 130e luokkaa. Maksutavoissa, internetin käyttömahdollisuudessa ym. pohjoismaat kulkevat käsikädessä. Prosenttivaihtelut ovat näissä pieniä. Voidaan vain todeta, että ihmiset ja heidän ostokäyttäytymiset ja tarpeet ovat samanlaisia maassa kuin maassa. Ainakin pohjoisaissa.
Verkkokauppa on asiakkaille todella helppo ja miellyttävä tapa hoitaa ostoksia. Asiakkaalle verkkokaupassa tärkeää on sen helppous. Verkkokauppa ostoksia voidaan tehdä paikata riippumatta erilaisilla älylaitteilla, jotka kulkeva mukana. Verkkokaupan mukana tulleen suuren kilpailun ansiosta, myös tuotteen edullisuudesta on tullut asiakkaan näkökulmasta katsottuna tärkeää. Asiakkaat voivat kovan kilpailun ansiosta kilpailuttaa ja vertailla hintoja. Näin he saavat heille parhaan mahdollisen ratkaisun heille sopivalla hinnalla. Verkkokaupan yleistyminen on myös laajentanut ostettavien asioiden tarjontaa. Tämä on myös tärkeää asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Vaihtoehtojen olemassa olo on aina hyvä asiakkaalle. Asiakkaan on helpompi löytää juuri sopiva tuote hänelle itselleen. Nykyään myös monen ihmisen aika on rajalista. Juuri verkkokäytön helppoisuus ja kätevyys ja ostosten mahdollinen teko paikasta riippumatta säästää ihmisten aikaa. Verkko-ostokset voidaan hoitaa nopeasti kotoa käsin ja tuotteetkin saadaan suoraan kotiin.
Verkko-ostokset luovat mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja niin ostosten ja niiden tekemisen suhteen. Tätä asiakkaat arvostavat.
Tumblr media
Lähteet:
https://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf
1 note · View note
4.2 Maksutavat muuttavat muotoaan.
Maksaminen on muuttanut muotoaan jo pidemmän aikaa. Oli aika jolloin pankkikortit ja niillä maksaminen oli hienoa ja uutta. Käteinen vaihtui maksukortteihin. Mihin maksukortit ovat sitten vaihtumassa? Missä tilanteessa olemme esimerkiksi vuonna 2020?
Suomen pankin julkaisemassa kirjassa oli useita mielenkiintoisia kappaleita. Lähimaksamisesta kertovat kappaleet olivat erityisen mielenkiintoisia, sillä ne ovat todella ajankohtaisia tällä hetkellä. Nykyään varsinainen rahankäyttö on vähäistä, ja kortit, ja niiden toiminnot ovat yleisin maksutapa. ämäkin maksutapa kehittyy kokoajan entistä enemmän. Nyt esimerkisi lähimkasamisesta on tullut normaali maksutapa pienemmissä ostoksissa. Tällä hetkellä raja on 25e. Kuitenkin tulevaisuudessa, jos lähimaksamisen raja nousee 125 euroon, niinkuin oon suunniteltu, tulee lähimaksusta käytetyin maksutapa useimmissa kauppatilanteissa. Vielä osalle väestöstä lähimaksaminen on kuitenkin käyttämätön maksutapa, mutta rajan noustessa on syytä olettaa, että myös tähän asti tavoittamattomat ihmiset alkavat käyttämään lähimaksua tulevaisuudessa entistä enemmän. Myös mobiilimaksaminen yleistyy lähiaksun rinnalla kovaa vauhtia. Näin kortinkin käyttö vähenee kokoajan, samoin, kuin käteisen käyttö väheni korttien tullessa tavaksi maksaa ostoksia ym. Kaikki maksuliikenne siirtyy pikkuhiljaa mobiiliin, Laskujen maksu, maksaminen kassalla, samoin, kuin osatmien ja veloittaminen kaikki siirtyvät mobiiliin.
Mitä ihmiset sitten tekevät lopakoilla tulevaisuudessa? Katoavatko lompakot kokonaan ihmisten taskuista ja laukuista? Suomen pankin kirjoittamassa kirjassa pohditaan tätä ilmiötä, ja ollaan sitä mielä, että lopakot tulevat pysymään taskujen pohjalla tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa edes henkilötodistuksia ja ajokorttwja ei tarvittse kantaa mukanaan, sillä ne löytyvät jo nyt erinäköisista rekistereistä. Näin ollen esim. perinteistä ajokorttia ei enää tarvitse kantaa mukanaan, kun se löytyy digitaalisesta maailmasta. Tulevaisuudessa arvioidaan myös biometriikan kehittyvän niin, että jo pelkillä kasvoilla voidaan tunnistautua eri tilanteissa.
Omasta mielestäni nämä muutokset ovat huikeita ja niitä on vaikea käsittää ja ymmärtää. Itselläni ei ole enää nykyään käteistä laisinkaan käytössä. Vain kortit löytyvät. Tämä silloin tällöin voi koitua ongelmaksi, sillä käteistä kuitenkin tarvittaan vielä joissain tilanteissa. Onneksi nämä tilanteet ovat kuitenkin nykypäivänä vähäisiä ja kortilla pärjää yleisimmissä tilanteissa. Lähimaksaminen onkin osa minun jokapäiväistä elämää nykypäivänä. En malta odottaa, että raja kasvaa, silä lähimaksaminen on helppo ja nopea tapa hoitaa maksaminen esimerkiksi kaupankassalla.
Muutokset tervetuloa!
Tumblr media
Lähteet:
https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf
1 note · View note
4.1 Digitaalinen ostopolku on nykyaikaa
Digitaalisuuden vaikutukset liiketoimintaan näkyvät kuluttajakäyttäytymisen muutoksina. Me emme enää mene ensimmäisenä myymälään tutustumaan tuotteisiin, vaan etsimme tietoa verkosta. Verkkoonkaan meidän ei tarvitse enää erikseen mennä, sillä olemme siellä koko ajan. Lähes tulkoon jokaisella on nykyään käytössään älypuhelin, ja puhelimen avaaminenhan nykyään riittää.
Asiakkaiden ostopolku on siis muuttunut huomattavasti digitalisaation myötä. Perinteinen ja yksinkertainen ostopolku on toden totta muuttanut muotoaan. Digitalisaatio on tuonut kuluttajille suuresti vaihtoehtoja ja lisää ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Nämä kuluttajille lisääntyneet vaihtoehdot tarkoittavat kilpailun lisääntymistä yrityksien välillä.
Nykyään suurin osa kuluttajien ostopoluista tapahtuu siis internetin maailmassa. Se, että tämä tapahtuma tapahtuu verkossa tarkoittaa sitä, että se tuottaa enemmän laskettavaa ja seurattavaa dataa. Yritysten on tarkkailtava asiakkaiden ostokäyttäytymistä entistä tarkemmin. Yritykset voivat datan ja analytiikan avulla tulkita kuluttajien aikeita ja pyrkiä kohtaamaan heidät verkossa reaaliajassa ja juuri oikeassa kohdassa ostopolkua. Se vaatii vain tarkkaa strategista suunnittelua. Digitalisaatio onkin tätä kautta tuonut entistä enemmän kilpailua ja yritysten on pysyttävä ajan hermoilla ja taisteltava asiakkaista. Yritysten on siis entistä tarkemmin mietittävä missä internetinin maailmassa he kohtaavat kuluttajat. Minkä kautta kuluttajat löytävät yrityksen ja tätä kautta ovat potentiaalisia asiakkaita. Ennen ostotapahtumaa tapahtuvat kuluttajien klikkaukset ovat tärkeitä. Mitä kautta yritys löydetään? Facebook? Google? Nämä suuret verkkoliiketoiminnan jättiläiset rohmuavat rahaa yritysten kustannuksella. Yrityksen maksavat mainoksista ja linkeistä näillä suosituilla sivustoilla, jotta ne tavoittaisivat enemmän asiakkaita. Digitaalinen ostopolku on aiheuttanut yrityksille enemmän strategista suunnittelua asiakkaita varten, ostopolkua varten. Miten asiakas löytää meidät? Miten asiakas viihtyy meidän sivuillamme? Miten määritämme oman roolin kilpailijoihin nähden? Missä kohtaa yritykset kohtaavat asiakkaat internetissä? Digitalisaatio ja digitaalinen ostopolku ovat luoneet yrityksille paljon ajateltavaa. Yritysten on siis entistä enemmän keskityttävä näihin asioihin. Digitaalinen ostopolku on nykypäivää. Jos siihen ei keskity, ei yritys pärjää kilpailussa muiden yritysten kanssa.
Lähteet:
https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa
1 note · View note
3.5 Googlelta löytyy hyödyllisiä palveluita yritykselle kuin yritykselle.
Googlella on huima tuoteperhe. Palveluita löytyy joka lähtöön. Jokainen meistä käyttää varmasti ainakin yhtä tai useampaa googlen tarjoamaa palvelua, ja osa palveuista onkin osa jokaisen jokapäiväistä elämää. Omalta kohdaltani googlemaps, google serch, gmail ja youtube ovat jokapäiväisessä käytössä. Työssäni käytän googlen sähköpostia useamman kerran päivässä, ja ilman googlemapsia eksyisin noin kuusi kertaa päivässä. Google tarjoaa tärkeitä palveluita varmasti meille jokaiselle johonkin tilanteeseen.
Googlelta löytyy paljon palveluita, joita mm Tinyappkin voisi käyttää hyödykseen. Google searchin avulla ihmiset hakevat tietoa. Tinyappin tulisi panostaa hakukoneoptimointiin niin, että asiakkaat löytävät sen ensimmäisenä tai ensimmäisten joukosta hakiessaan palveua google serchin avulla. Google search on suosituin hakukone. Valtaosa väestöstä käyttää sitä. Tämä tulisi siis ottaa huomioon markkinoidessa sovellusta.
Toinen on googlen tarjoama dokumentit sovellus. Tinyappilla olisi mahdolisuus jakaa tämän avulla erilaisia lapsen kehitykseen liittyviä dokumenttejä vanhemmille ja päin vastoin. Kehityskeskustelut, neuvoloiden jakamat dokumentit ja kaavakkeet ym. Tämän palvelun avulla päiväkodit, vanhemmat ja neuvolat voisivat hyvin jakaa dokumenttinsa ym.
Kalenteri on kolmas kallisarvoinen sovellus, ja varsin yleinen sovellus yleisesti ihmisten keskuudessa.Päiväkodeilla on paljon tapahtumia, joita tulisi jakaa vanhemmille. Kalenterin avulla vanhemmat saavat tiedon suoraan kalenteriinsa, ja tätä kautta pysyvät ajan tasalla kaikissa päiväkodin tapahtumissa. Kalenteri sovellus kulkee jokaisen vanhemman mukana helposti, ja siihen voi lisätä vaikka muistutuksia. Näin ei lapsen retkipäivät ja valokuvauspäivät päse unohtumaan.
https://www.google.fi/intl/en/about/products/
2 notes · View notes
3.1 Digitaaliset palvelut asiakkaiden mieleen.
DNA on tilannut tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja sen tuomasta palvelukokemuksesta. Kyselyyn vastanneet ovat 15-74 vuotiaita molemman sukupuolen edustajia. Kyselyssä on kysytty mm. pankkiasioiden hoitamisesta, ajanvarauksista ja ostamisesta/myymisestä internetissä digitaalisesti.
Kyselystä käy selkeästi ilmi, että asiakkaat ovat tyytyväisiä digitaalisiin palveluihin. Valtaosa väestöstä pitää digitaalisia palveluita parempana, kuin perinteisiä ja alkuperäisiä tapoja hoitaa asiointia. Tutkimuksen mukaan digitaalisten palveluiden avulla hodetaankin suurin osa asioinnista nykypäivänä. Palvelukokemuksetkin ovat olleet kyselyn mukaan hyviä.
Vaikka digitaalisuus vie kyselyssä perinteisestä voiton mennen tullen, on kyselyyn vastanneet kuitenkin olleet sitä mieltä, että yritysten on hyvä tarjota valinnan varaa tapaa, joilla asiat voi hoitaa. Eli vaikka digitaalisuus yleistyy ja yleistyy, olisi hyvä, että perinteisetkin tavat hoitaa asioita säilyvät yritysten palveluina.
Tutkiessani tutkimuksen tuloksia mikään ei juurikaan yllättänyt. Digitaaliset palvelut yleistyvät koko ajan ja valtaosa väestöstä turvautuukin palveluihin digitaalisuuden kautta. Se on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Olen kuitenkin myös samaa mieltä, että kaikkea perinteistä ei pidä digitaalisuudella korjata. Kaikkea ei voi hoitaa digitaalisesti ja kokemukseni perusteella digitaalisesti oidetut asiat eivät edes hoidu kuin on ajatellut. Yhteyksiin voi tulla ongemia tai han vain ongelmia sovellukseen yleisesti. Tällöin on hyvä olla backup suunnitelma. Sellainen suunnitelma on mahdollinen turvautuminen perinteisiin palvelumuotoihin. Loppujen lopuksi ne kuitenkin tuovat turvaa uusien digitaalisten palveluiden vierelle.
Tumblr media
2 notes · View notes
Lean canvasin avulla tehokasta suunnittelua.
Tumblr media
Olemme saaneet tehtäväksemme kouluprojektina, tuottaa ja innovoida pedagogiikkaan liittyvää sisältöä suomalaiseen TinyApp -mobiilisovellukseen, joka on tarkoitettu kodin ja päiväkodin väliseen yhteydenpitoon. Monien erilaisten ideointivaiheiden jälkeen, olemme päätyneet luomaan sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman, joka on tämän päivän suomalaisessa päiväkotimaailmassa toteutettu paperisena versiona.  
Varmistaaksemme idean toimivuuden liikemaailmassa, olemme testanneet ja keränneet ajatuksemme yhteen liikeideastamme käyttämällä Lean Canvas mallia. Lean Canvas on Ash Mauryan Business Model Canvasista muokkaama yksisivuinen alusta, jossa yrityssuunnitelma käydään yksityiskohtaisesti läpi yhdeksän avaintekijän kautta kahdessakymmenessä minuutissa.
1. Ongelma, vaihtoehdot ja asiakassegmentit (problem, alternatives and customer segments)
Tekemiemme haastattelujen perusteella päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat kokivat lasten kehittymisen seurannassa suurimmiksi haasteikseen perheen kiireiset aikataulut sekä tiedonkulun ongelmat kodin ja päiväkodin välillä. Yleisesti oltiin melko huolestuneita lapsen pärjäämisestä ryhmässä ja kuinka lapsi kehittyy verrattuna ikätovereihinsa. Varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan liittyviä ongelmia ovat oman ryhmämme mielestä mm. luottamuksellisten ym. paperien säilyttäminen ja niihin liittyvä manuaalinen työ.  
Tiedonkulku vanhempien ja varhaiskasvattajien välillä hoidetaan tätä nykyä varsin perinteisin keinoin. Muutamia sanoja vaihdetaan päiväkodin ovella ja perinteiset ilmoitustaulut ovat käytössä. Vanhempainiltoja ja keskusteluja järjestetään edelleen säännöllisesti. Neuvoja ja ohjeita lastenkasvatuksessa saadaan neuvolasta, omilta sukulaisilta, ystäviltä sekä päiväkotiryhmän muiden lasten vanhemmilta. Kuvioon ovat tulleet myös erilaiset someryhmät sekä keskustelupalstat. Varhaiskasvatussuunnitelma taas säilytetään edelleen mapissa ja lapsen kehittymisen seuranta on pitkälti manuaalista kirjoitustyötä.  
Kuka sovelluksen sisällä olevasta sähköisestä varhaiskasvatussuunnitelmasta sitten voisi hyötyä? Tärkeimmät asiakassegmentit ovat mielestämme Lastentarhanopettajat ja -ohjaajat sekä tietenkin lasten vanhemmat. Ydinperheen vanhempien lisäksi esimerkiksi aikatauluongelmien kanssa painiskelevat yksinhuoltajat sekä lapsen elämässä vähemmän mukana olevat etävanhemmat ovat mielestämme tärkeitä kohderyhmiä. Suurin osa päiväkoti-ikäisten vanhemmista on mobiilimaailmassa luontevasti suunnistavia 25-35 vuotiaita, joten tämä ryhmä on erityisen tärkeä. Myös neuvola on yksi tärkeä segmentti, onhan se tärkeässä osassa, kun lapsen kehittymistä seurataan.  
Tällä hetkellä TinyApp -sovellus on käytössä lähinnä yksityisissä päiväkodeissa, joten on todennäköistä, että ensimmäisten käyttäjien joukossa on hyvin toimeentulevia kaupungissa eläviä diginatiiveja kolmekymppisiä. Esim. it-alan ammattilaiset voisivat ammattinsa puolesta olla sovelluksen ensimmäisiä hyödyntäjiä.  
2. Tuotteen ainutlaatuinen arvo (unique value proposition)
Kuinka mallimme voisi tiivistää pariin lauseeseen niin, että idea herättää potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen? Vaikkapa niin, että lapsen koko kehityksen kuva on saatavilla missä ja milloin tahansa. Informaation ovat tuottaneet oikeat asiantuntijat, eli varhaiskasvattajat, terveydenhuollon ammattilaiset sekä tietenkin lapsen omat vanhemmat.
3. Ratkaisu ongelmaan (solution)
Projektin aikana olemme miettineet vaihtoehtoja nykyisille toimintatavoille. Ideamme sähköisestä varhaiskasvatussuunnitelmasta ratkaisee monenlaisia ongelmia vanhempien ja varhaiskasvattajien välisessä tiedonvaihdossa. Tiedot ja arviot siitä, miten lapsi pärjää ja kehittyy, on ajantasaisesti sekä nopeasti saatavilla, milloin ja missä vain. Lapsen kehitystä kuvaavat käyrät ovat graafisesti selkeitä ja tiedot ovat tallennettavissa ja tarvittaessa tulostettavissa. Kunhan tietoturvasta huolehditaan, säilyvät tiedot turvallisesti loputtomiin digitaalisessa muodossa.
4. Kanavat (channels)
Kuinka sovelluksen ja sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman laajamittainen käyttöönotto voitaisiin varmistaa? Mikäli tuote saadaan kuntien käyttöön, on niiden käyttösuosituksellaan suuri merkitys. Päiväkodin ja neuvolan ohjeistus käytännössä varmistaa sovelluksen laajan käyttöönoton. Mielestämme some kannattaisi myös ilman muuta ottaa käyttöön. Lasten vanhemmat voitaisiin myös osallistaa sovelluksen kehittämiseen käyttämällä testiryhmiä. Positiiviset käyttäjäkokemukset ovatkin tuotteen markkinoinnissa erittäin tärkeitä.  
5. Kustannusrakenne ja tulovirrat (cost structure and revenue streams)
Varhaiskasvatussuunnitelman muuntaminen sähköiseksi applikaation osaksi aiheuttaa toki kuluja. Helppokäyttöisen kaikkiin alustoihin sopivan mallin luominen ei ole ilmaista – palkat sivukuluineen ovat yksi merkittävä menoerä. Markkinointi ja mainonta sekä suhdetoiminta aiheuttavat myös menoja. Mm. It-kulut, yrityksen kiinteät kulut, kuten vuokrat sekä yrityksen pyörittämiseen liittyvät muuttuvat kustannukset ovat yritystoiminnan arkea.
Kun tuote saadaan valmiiksi, on tuloja mahdollista saada erilaisista lähteistä. Tärkeimpiä tulonlähteitä ovat sovelluksen lisenssi- ja käyttömaksut sekä yksityisiltä päiväkotitoimijoilta, kunnilta että vanhemmilta. Mahdollista on saada myös sijoituksia yritystoimintaan ja kehittämiseen liittyviä apurahoja. Tällä hetkellä TinyApp on sovellus, joka ei halua hyödyntää mainostuloja. Hillitty mainonta voisi olla kuitenkin yksi rahoitusmahdollisuus.  
6. Tärkeimmät toiminnot (Key metrics)
Ensimmäiseksi olisi siirrettävä varhaiskasvatussuunnitelma sähköiseen muotoon. Toinen tehtävä on testata sovelluksen osaa esim. testiryhmien keskuudessa. Käyttäjäkokemusten perusteella tehtyjen muokkausten jälkeen lähdetään tarjoamaan tuotetta kunnille ja muille asiakassegmenteille.  
7. Tuotteen etu ja ainutlaatuisuus (unfair advantage)
Mikä mallissamme sitten on sellaista, mitä ei voi helposti kopioida tai ostaa? Varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ole aikaisemmin muunnettu sähköiseksi sovelluksen osaksi. Tiny app:iin lisätty varhaiskasvatussuunnitelma olisi sähköisesti saatavilla ja tehokkaasti hyödynnettävissä. Arviot lapsen kehityksestä ovat ammattilaisten ja asiantuntijoiden tekemiä. Sovellukseen on helppo palata ja varmistaa, että asiat etenevät, niin kuin on sovittu. Mikäli kunnat ja neuvolat saadaan mukaan, on niiden tuottama tieto lapsen kehityksestä täysin korvaamatonta ja sellaista, mitä ei mistään muualta ole saatavissa.  
0 notes
Fasilisointi käytössä. Pitäisi olla helppoa.
Nyt on ollut jo useamman viikon ajan Uudenkehittäjä kurssillamme sana fasilisointi huulillamme. Ryhmätyössämme olemme käyttäneet erilaisia ryhmätyöskentelykeinoja ja erilaisia alustoja, joissa ideamme suunnittelua olemme ryhmässä toteuttaneet. Olemme käyttäneet pääsääntöisesti virtuaali fasilisontia. Fasilitaattori meillä on ollut jokaisessa tehtävässä, ja hän on ohjannut työskentelymme oikeaan suuntaan. Fasilisointi on siis ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista, ja fasilitaattori se tyyppi, joka ohjaa ryhmää: ryhmän ohjaaja.
Fasilisointi on siis ryhmälähtöistä työskentelyä. Fasilitoinnissa käytetään tukena erilaisia menetelmiä, niin että ryhmässä päästäisiin päämäärään ja kaikki osallistuisivat ja sanoisivat mielipiteensä ja kehitys ideansa. Fasilitointi voi tapahtua kasvotusten, ja “aivan toisessa maailmassa”. Virtuaali fasilitoinissa annetaan mahdollisuus osallistua työskentelyyn oman ajan puitteissa paikasta riippumatta. Tämä on hieno tapa ja todella käytännöllinen varsinkin todella kiireisille monimuoto opiskelijoille. Itse ainakin olen huomannut virtuaali fasilisoinnin hienouden ja helpouden. Meillä on käytössä upeita alustoja; Flinga, Badlet, Mindmap ym, joiden avulla voimme virtuaalisesti fasilisoida ideaamme ja lopulta päästä päämääräämme. Meidän tapauksessa lopussa häämöttää hieno uusi innovaatio toimeksiantajammelle Tinyappille. Virtuaali fasilisoinnissa on kuitenkin myös heikkouksensa. Huomasimme nopeastikkin ryhmätyöskentelyssä, että virtuaali fasilisointi antaa ehkä liikaakin vapautta työtehtävien suorittamiseen. Aikatauluissa ei pysytä, kaikki ryhmän jäsenet eivät hoida omaa osuuttaan, eikä osallistu keskusteluun silloin kun pitäisi. Otetaan ns. ohjat omiin käsiin, eikä arvosteta ryhmätyötä. Onko tämä vain meidän ryhmän ongelma? Onko meidän joukkoomme eksynyt vain musta lammas vai onko tämä yleinen käytäntö? “Ei se oo niin justiinsa, ei mun panosta tähän tehtävän osaan tarvita?” Välinpitämättömyyttä vai kiinnostuksen puutetta? Virtuaali fasilisointi vaatii arvostusta muita ryhmänjäseniä kohtaan ja sitä, että hoitaa oman osuutensa kunnialla. Lusmuilu saa ryhmän vain ärtymään ja työskentely henki menee pilalle. Ryhmässä pitää olla mukavaa ja leppoisaa!
Fasilitaattori, tuo meidän ohjaaja, järjestyksen ylläpitäjä, työn sujuvoittaja on tärkeässä roolissa. Fasilitaattori pitää huolen, että työskentely on sujuvaa ja selkeää. Vaikka fasilitaattori on suuressa roolissa, pysyttelee hän kuitenkin hieman taka-alalla ja antaa ryhmän pohtia ja ponnistella. Fasilitaattori vie hommaan vain eteenpäin. Fasilitaattori on tukena ja auttajana ryhmälle mm. päätöksen teossa ja ongelmien ratkaisemisessa. Fasilitaattori ei ole kuitenkaan ihmeiden tekijä. Fasilitaattorikaan ei saa ryhmään vauhtia, jos ryhmän jäseniä ei kiinnosta toimia. Joten, muistakaa kaikki TEAM WORK POWER!!!
Olen varma, että tulevaisuudessa, tulevaisuuden ammatissani, tulen käyttämään fasilisointia. En tiedä tulevaa ammattiani, en tiedä tulevaa työtäni, mutta huomasin, että fasilisointi helpottaa työskentelyä ja se on tehokasta. Joten, miksipä en käyttäisi sitä työssäni tulevaisuutena?
Tumblr media
Lähteet:
Globaalikasvatus 2009. Fasilitaattorin työkirja
http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf
Karismakonsepti 2014. Mitä fasilisointi on
http://www.karismakonseptit.fi/mita-fasilitointi-on-mita-fasilitaattori-tekee-miksi-fasilitaattoria-kannattaa-kayttaa/
Mukamas 2017. Fasilisointi mitä se tarkoittaa
http://www.mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/
Talouselämä
https://www.talouselama.fi/tyoelama/tunnetaanko-teilla-fasilitointi-3381025
1 note · View note
2.4 Sisältöä, sisältöä, sisältöä...
Sisältömarkkinointi on nyt IN. Jos asioiden sisältö on heikkoa, ketä kiinnostaa? Yritysten tulisi osata ajatella asiakkaan ja koko yleisön silmin. Mitä he haluavat nähdä ja kuulla. Mikä vetoaa heihin? Me emme ole ajatusten lukijoita, mikä tekeekin hyvän sisältö markkinoinnin tuottamisesta niin perhanan vaikeaa.
Jos otetaan tarkasteluun Vaasan ilta hetki ja Match made in Hel. Kaksi täysin erilaista konseptia. Mitä heillä on mikä vetoaa yleisöön? Heidän omiin yleisöihin? 
Kun eksyin Vaasan sivuille lukemaa tarinoita “iltahetkistä” jäin koukkuun. Halusin lukea ihmisten tarinoita heidän omista elämista ja niiden tilanteista. Tässä on sisältöä, johon yleisö pystyy samaistumaan. Aitoja tarinoita. Ihmiset saattavat miettiä samoja asioita, kuin nämä tarinoidn kertojat. Yleisö voi saada vastauksia omaan arkeensa. Tämä tapa tuottaa sisältöä on mielestäni hyvä tapa. Ihmiset jäävät sivuille lukemaan näitä tarinoita, ja pian sitä kautta he löytävät itsensä lukemassa tuotteista ja sitä kautta reseptejä, ja mitä kaikkea tuotteista voi tehdä. Vaasa ei jätä tarinoita vain “iltahetkeen”, vaan yleisö voi laajalti löytää arjen tarinoita internet sivuilta. Jokaiselle jotakin, jotakin mistä on kiinnostunut. Vaasa ei tyrkytä sivuillaan, vaan antaa lukijalleen rauhan ja mahdollisuuden löytää tuotteet. Sisältömarkkinointi on toteutunut mallikkaasti!
Match made in Hel. Mitä hel..? Hyvää mainosta yleisesti Finnairille ja Helsinki-Vantaalle, mutta itse en pässyt sisään asiaan. Minua sisältö ei kiinnostanut lainkaan. Mistä oikeasti edes oli kyse? Katsoin videon. Avasin valikon. Minun mielenkiintoni ei kuitenkaan herännyt sivuista. Ilmeisesti jokin markkinointi tempaus Finnairilta ja Finavialta: muotinäytös kiitotiellä. Tämä on jo toinen näiden kahden tälläinen isompi markkinointitempaus. Viimeksi kyseessä on ollut jokin skeittiramppi tempaus. Se, että minua tämä tempaus ei kiinnostanut, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sisältö voisi olla hyvä jonkun mielestä.  Miten tätä voitaisiin sitten tarkastella puolueettomasti? Niin, että oma kiinnostuksen puutteeni ei näkyisi tarkastelussa? Onko tämä markkinointi tempaus kohdistettu suoraan muodista kiinnostuneille? On hienoa, että muodista ja tästä tapahtumasta kiinnostunut henkilö pääsee sukeltamaan suoraan asiaan videon avulla. Myös itse tapahtuman voi katsoa videolta. Jos tämä muoti yleisö on ainoa tavoiteltu yleisö, niin sittenhän sisältö on mitä mahtavin. Kun nämä, keitä tämä kyseinen sisältö kiinnostaa, rullaavat sivuja alaspäin, huomaavat he mahdollisuuden päästä katsomaan Finnairin tarjouksia ja Helsinki-Vantaan tarjouksia. Siis MAHTAVAA!
Lähteet:
http://www.matchmadeinhel.com/fi#ff
http://www.marmai.fi/uutiset/muotinaytos-sulkee-kiitoradan-match-made-in-hel-tulee-taas-6406013
http://www.vaasan.fi/
http://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/
2 notes · View notes
2.3 Onko huudosta hyötyä?
Ohjelmallinen ostaminen on termi, jolla tarkoitetaan kaikkea digimainonnan ostamista ja myymistä ohjelmistoratkaisujen ja järjestelmien avulla. Se on mainonnan automaatiota. Suomen kielellä se on digitaalisen mainonnan ostamista automaatiota hyödyntäen. Ohjelmmallinen ostaminen erottuu perinteisestä suoraostamisesta niin, että ostaminen tapahtuu reaaliajassa ja meinostyöt ostetaan usein huutokaupassa ja yksitellen. Tämä on erityisen hyvä asia yritysten ottaa huomioon. Huutokaupassa näyttötilaa? Mielenkiintoista!
Ohjelmallisella ostamisella on 4 eri tasoa. Kaikki on lähtenyt kehittymään avoimesta huutokaupasta. Tämä on yksi ohjelmallisen ostamisen tasoista. Mielenkiintoista tästä tekee se, että tätä kauppaa käydään nimensä mukaisesti huutokauppa mallin mukaisesti. Tälläisen myynti tavan takia ostajalla ei ole ikinä takuita, kuinka paljon näyttöjä hän saa ostettua ja mihin aikaan ja kuinka kauan. Tähän ohjelmallisen ostamisen tasoon voi kuka tahansa osallistua. Vastapainoksi on suljettu huutokauppa, joka järjestetään vain tietyille ostajille/mainostajille. Tämä on ohjelmallisen taso, jossa hyödynnetään deal ID toiminnallisuutta. Tässä on kyse koodista, mikä yhdistää myyjän ja ostajan tietyin ehdoin. Kuitenkin perus idea näissä kahdessa huutokauppa muodossa on sama. Ostajille varmempi vaihtoehto huutokaupan tilalle on ohjelmallisen ostamisen taso, jossa varmuus mainostilasta ja ajasta on selkeä. “Takuumainoksia” tulee sovittu määrä sovituin ajoin. Samanlainen on myös kampanjaluontainen ohjelmallinen ostaminen, missä aikataulullisesti mainosten näkyvyys on tiukkaan sovittu.
Ohjelmallinen ostaminen onkin kasvanut hurjasti, ja kasvaa koko ajan tulevaisuudessakin. Mielestäni yritysten liiketoimintojen kannalta tärkeää, että yritykset panostaisivat tähän. Se on nykyaikaa ja työ yritykselle näkyvyyttä. Ohjelmallinen ostaminen on paremman tuoton ja työntekijöiden ajan säästämisen lisäksi tuonut yrityksille paljon muitakin hyötyjä. Perinteiseen media ostamiseen verrattuna ostajalla on mm. parempi kontrolli, kun se tekee näitä mainostamiseen liittyviä investointeja. Tämän hyödyn, kontrollin, ansiosta yritykset pystyvät etukäteen suunnittelemaan kenelle mainokset kohdennetaan, missä mainokset näkyvät ja kuinka kauan. Toinen hyöty on skaalautuvuus. Yritykset pystyvät laajentamaan ja lisäämään helposti mainontaa, kun on päästy perille tarkasta strategiasta. Ohjelmallisen ostamisen joutavuuden takia taas yritykset voivat tehdä muutoksia, esim. hetkellisiä pysäytyksiä kampanjamainontaan. Liiketoiminnan kannalta ohjelmallinen ostaminen kuulostaa järkevältä vaihtoehdolta.
Ovatko siis yritykset päässeet jyvälle asiasta? Onko vielä kuinka paljon yrityksiä, jotka ovat perinteisen madia ostamisen koukussa?
Lähteet:
http://www.almamedia.fi/mainostajat/mainonnan-ostaminen/ohjelmallinen-ostaminen/ohjelmallisen-ostamisen-abc
https://www.dagmar.fi/markkinoinnin-teknologiat/ohjelmallinen-ostaminen-osa-1/
https://www.iab.fi/media/pdf-tiedostot/standardit-ja-oppaat/ohjelmallisen-ostamisen-opas-2017.pdf
2 notes · View notes