#hyvin vointi

[nounisback]

Oppimistehtävä 4 - Sosiaalisen median hyödyntämissuunnitelma

Suunnitelma: Taideyhteisö – verkostoituminen kuvataiteen harrastajille

Tavoitteena on luoda verkostoitumisalusta kohderyhmälle: Yksittäiset kuvataiteen harrastajat. Erityisesti heille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan, saada inspiraatiota ja tukea toisiltaan omassa taiteellisessa työskentelyssään.

Toteutus on tärkeää sillä se voi ratkaisuja: - Poistaa yksinäisyyttä ja tuo helppoa yhteydenpitoa toisiin harrastajiin. monet kuva taiteen harrastajat työskentelevät yksinään. -Saa tukea ja palautetta, Itsenäisesti työskennellessään taiteilijat saattavat kaivata palautetta ja neuvoja kehittyäkseen. Verkosto tarjoaa foorumin, jossa jäsenet voivat pyytää ja antaa rakentavaa palautetta sekä saada tukea työskentelyynsä. - Vaikeus saada tietoa ja resursseja postuisi. Erityisesti aloittelevat taiteilijat saattavat kohdata vaikeuksia löytää tietoa ja resursseja, kuten taidekursseja, työpajoja ja materiaaleja. Verkosto voi toimia tiedonjakoplatformina, jossa jaetaan vinkkejä, linkkejä ja suosituksia erilaisista resursseista - Tuo motivaatiota, sillä taiteen tekeminen voi olla haastavaa ilman ulkoista kannustinta. Verkoston yhteisöllinen tuki ja innostus voivat auttaa jäseniä pysymään motivoituneina ja sitoutuneina omaan taiteelliseen työskentelyynsä. Sosiaalisen median työkalut ja niiden käyttö: -Facebook -ryhmä, jossa jäsenet voivat jakaa kuvia töistään, esittää kysymyksiä ja jakaa vinkkejä ja ideoita. -Instagram käyttäjä, jossa ylläpitäjä voi jakaa yleisesti vinkkejä, vastata kysymyksiin, jakaa yleistä tietoa. Luoda siellä oma hashtag, jonka kautta taiteilijat voivat jakaa omia töitä ja löytää toisia harrastajia. -Discord, tarjoaa reaaliaikaisen kommunikaation mahdollisuuden ja erilaisia kanavia eri taiteen aiheille. Myös mahdollisesti, jos joku haluaa live tilassa jakaa mahdollisia ideoitaan, töitään tai opastusta toisille. Päivitykseen ja ylläpito vaatii säännöllistä käyttämistä, mahdollisia kuvia, vastauksia ja tiedon jakamista. Tämä vaatisi useamman kuin yhden ylläpitäjän. Kannustaa jäseniä aktiiviseen osallistumiseen ja moderointiin. Yhteisö myös vaatii säännöt ja ohjeita, jotka koskevat kaikkia jäseniä. Suurin haaste on, ettei kenenkään töitä varasteta tai kukaan väitä valheellisesti työtä omakseen. Tähän ratkaisu olisi, että kaikki käyttävät omaa nimeään ja allekirjoitustaan töissä, kun jakaa näitä. Tämä tuo turvaa käyttäjille ja piettää ryhmän asiallisena ja kunnioitusta kaikkia jäseniä ja heidän töitään kohtaa. Yhteenveto: Taideyhteisö-verkosto tarjoaa kuvataiteen harrastajille turvallisen ja inspiroivan ympäristön verkostoitumiseen ja taiteelliseen kasvuun. Koska käyttö on ilmainen se tarjoaa mahdollisuuksia kaiken tason harrastajille. Jos yhteisö menestyy voi yhteisön ylläipitäjät alkaa tekemään yhteistyötä ammattilaisten kanssa ja tuoda, vaikka vierailevia luennon pitäjiä aiheista, pientä maksua vastaan. Valitut sosiaalisen median työkalut tukevat näitä tavoitteita, tarjoten erilaisia tapoja osallistua ja kommunikoida, samalla huolehtien yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Jatkuvan päivityksen ja ylläpidon avulla varmistettaisiin toiminnan jatkuvuus ja yhteisön hyvin vointi.

[enkeliseepra]

Tänään oli parempi vointi.

Nousin klo 06:49. Otin aamulääkkeet ja söin aamiaista, ja menin takaisin pitkäkseni.

Nousin vasta puolen päivän jälkeen. Hoidin joka- aamuisen kauneudenhoitorutiinin ja rasvasin ihoni.

Lähdin kahdella bussilla Kohtaukseen.

Illemmalla kävelin keskustaan, ja kävin puutarhassa.

Olin hieman ärtynyt ja turhautunut, vaikka päivä oli mennyt hyvin. Pitäisi oikeasti muistaa syödä.

Matkustin bussilla kotiini. Kävin kaupassa.

Hain pyykit alakerran kuivaushuoneesta.

Otin iltalääkkeet, harjasin hampaani, hoidin jokailtaisen kauneudenhoitorutiinin, ja rasvasin ihoni.

Laitoin vessanpönttöön pesutabletin sihisemään, pussitin roskat ja laitoin ne eteiseen viemistä varten, ja käsi-, kasvo-, ja keittiöpyyhkeet valmiiksi vaihtamista varten.

Huomenna puleeraan vessanpöntön ja vien roskat ja vaihdan pyyhkeet.

Menen varmaan polkupyörällä Hyvän tuulen hetkiin ja Novellikoukkuun, sitten vanhemmilleni.

Illalla menen Elisen kanssa Kohtaukseen.

Torstaina ei ole mitään erikoista.

Perjantaina menen Reflektoriin Mirren kanssa.

Lauantaina siivoan, menen korvahuuhteluun, teatteriin, kirppikselle, ja keikalle.

Sunnuntaina menen vanhemmilleni.

[destinationhades]

Oon vähän yllättynyt (tilanteen huomioon ottaen), että oon nähnyt, että useampikin on postannut, että vuosi 2021 oli heille henkilökohtaisesti hyvä vuosi. Ja siis se on tosi hieno juttu, ihana kuulla että oli! Itse en löytänyt ekalta 4kk mitään hyvää postattavaa. Vuoden paras juttu on kuitenkin 💯 se, että Donin vointi kääntyi lopulta paremmaksi ja Doni voi nyt hyvin. 🤍 Mä ja Doni aloitettiin tänä vuonna molemmat matka terveemmäksi, mun matka on vielä kesken. Kesä ja kesäloma oli kaikesta huolimatta ihanat ja loma teki niiiiin hyvää. 🌻 Syksyllä rauhoituttiin äitin kanssa Porvoossa hetki. Syksyllä pääsi/uskalsi jopa parille keikalle/konserttiin. Hetken luuli, että hommat olisi ehkä vähän normalisoitumassa. Mutta ei. Jos jotain saa toivoa, niin toivon, että vuosi 2022 loppuu paremmissa merkeissä kuin tämä 2021 nyt loppuu. Toivoa kaikille! ✨ PS: Swaippaa pikku palaseen mun tatuointimatkaa. Matka on kylläkin jatkunut jo tuon kesäkuisen videon jälkeen ja jatkuu toivottavasti taas pian. 🖤 #2021 #year2021 #vuosi2021 #heippa #goodbye #eituuikävä https://www.instagram.com/p/CYJ-E9ANF9l/?utm_medium=tumblr

#2021 #year2021 #vuosi2021 #heippa #goodbye #eituuikävä

[glitterpiraija]

Tuun kertomaan tännekki että mun lempitytöllä todettiin eilen märkäkohtu kun sen vointi romahti aamupäivällä, ja se kärrättiin pari tuntia sit leikkaukseen joka meni hyvin ja nyt Ilona on taas okei 😭💕

#kaikki meijän koirat on mun fave girls mut ilonalla on just nyt ehdoton lempitytön asema #personal

[kuutaad-blog]

Innovointi ja innovaatiot tärkeässä roolissa

Innovaatio – mitä se oikein tarkoittaa, ja miksi sen tärkeyttä korostetaan niin paljon?

Innovaatio on uusi idea, joka on jo viety käytäntöön, määrittelee InnoVointi-sivuston julkaisu. Tämä on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeeksi yksinkertainen kuvaus, sillä usein innovaatioon liitetään vahvasti teknologia tai suuret organisaatiot. Innovaatio voi siis myös olla mikä tahansa uusi tuote, uusi näkökulma tai uusi toimintatapa. Usein innovaatio-termi liitetään myös keksintöön. Ero kuitenkin näiden kahden välillä on se, että innovaatio on viety käytäntöön. Keksintö voi kuitenkin toimia innovaation perustana. Innovaatiota ei ole siis uudet ideat tai keksinnöt ilman niiden toteutumista.

Innovointi yksinkertaisuudessaan tarkoittaa kaikkia toimia, jotka edistävät ideoiden syntymistä. Tekojen tavoite on siis tukea innovaation prosessia, ja viedä toteutus ideasta käytäntöön. Innovoinnin tuloksena vois siis syntyä uusi innovaatio, joka voi jopa ajan kuluessa muuttua täysin itsestäänselvyydeksi. Suomalaisia innovaatioita ovat esimerkiksi ksylitoli ja äitiyspakkaus, siis täysin arkipäiväisiä tuotteita, jotka ovat aluksi olleet vain pieniä ideoita, ja joista innovoinnin avulla on saatu maailmankuuluja innovaatioita.

Innovoinnilla on merkitys

Isoissa organisaatioissa toimii yleensä kehittämisen yksiköt, mutta todellisuudessa kuka tahansa voi innovoida. Jokainen meistä voi siis olla innovoinnin mestari, jos vain haluaa. Innovoimisen mestarit kuitenkin varmasti myös tietävät, että loistavaan innovoimiseen vaaditaan hyvä ympäristö sekä inspiroiva ilmapiiri. Yleisesti innovaatioiden kohderyhmänä toimivat yritykset sekä organisaatiot. Usein innovointi kohdistuu siis esimerkiksi uusiin yrityksen prosesseihin tai vaikka koko organisaation muutokseen. 

Innovoinnin tärkeyttä korostetaan usein hyvin paljonkin, mikä tekee siitä mielenkiintoisen aiheen pohtia. Miksi siis omasta mielestäni innovointi on tärkeää? Minulle innovointi tuntuu olevan kaiken kehityksen perusta, joten ilman innovointia ei kehitystäkään paljoa tapahtuisi. Tämä on jo yksi ainoa seikka, joka mielestäni tekee innovoinnista yhteiskunnallemme äärimmäisen tärkeää. Innovointi tuo myös markkinoille kilpailuhenkisyyttä; halutaan olla parempi kuin esimerkiksi kilpaileva yritys. Tämä kilpailu tuo siis esille erittäin runsaan määrän eri näkökulmia sekä toteutustapoja, joka luo inspiroivaa ympäristöä jälleen uuteen innovointiin. Innovoinnin voisi tiivistää siis jopa kehityksen perustaksi, siksi sillä on suuri merkitys!

Lähteitä:

Inno-Vointi, Mitä ovat innovaatiot ja innovointi?

Tilastokeskus, Käsitteet/Innovaatio

Metropolia, Mikä on innovaatio?

Esseepankki, Mikä ihmeen innovatio?

#innovaatio #keksintö #innovointi

[digitalisaationmurroksessa-blog]

Innovoinnista innostunut

Innovointi ja innovaatio, kaksi muotisanaa joilta on vaikea välttyä. Mutta mistä kaikki hälinä sanojen ympärillä johtuu? Mieleeni tulee lähinnä leijonan luolaan astuvat yrittäjänpoikaset hulppeine keksintöineen ja ideoineen. Siinä ovat sankarit taas innovoineet oikein kunnolla ja kaupittelevat sitten niitä innovaatioitansa ruudun takana. Kuva on kuitenkin paljon suppeampi kuin miten Inno-Vointi sivu sen määrittää. Innovaatio on uusi idea, joka on otettu käytäntöön, lisäksi se hyödyntää muita ja sitä voi toistaa. Innovointina kuvaillaan toimintaa joka edistää ideoiden syntymistä ja kehittämistä hyödyllisiksi innovaatioiksi.

Itselläni on vaikea vetää rajaa siihen mikä lasketaan innovaatioksi. Sähkö, lentokoneet ja itsepalvelukassat toki mutta entä hyvän ystäväni Kaisan tapa syödä pizzaa. Normaalista poiketen nainen hotkii pizzansa keskeltä reunalle edeten. Onko tämä vain outo ominaisuus lukuisten muiden joukossa vai peräti tuliterä innovaatio? Siitä en tiedä kenelle tapa tuo hyötyä tai kuinka laajasti se on otettu käytäntöön.

Meille opetetaan koulussa innovointiosaamista, enkä usko, että siinä on takana saada meidät osallistumaan leijonan luolaan. Sellainen ei ainakaan itselleni kuulu suunnitelmiin. Syynä lienee, että innovointiosaamista arvostetaan ja tarvitaan nykypäivänä työelämässä. Meillä on jatkuva tarve kehittyä, keksiä ja luoda uutta, parantaa sitä mikä on jo olemassa. Onneksi meidän kaikkien ei tarvitse keksiä vaihtoehtoisia energianlähteitä tai uusia Appeja. Innovoinniksi voi riittää vaikka se, että tajuaa töitä tehdessään, että olemassa on helpompikin tapa tehdä se. Innovoinnissa laiskuudesta voi olla jopa apua.

Pidän innovointia ja innovaatioita erittäinkin tärkeinä. Olen hyvin kiitollinen siitä millaisia uusia keksintöjä ja tapoja olemme saaneet käyttöömme ja odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämme muuttuvassa ympäristössä jota innovointi ohjaa ja meidän tulee tarttua rattiin. Meidän tulee omaksua käyttöömme innovointilähtöinen ajattelutapa. Jälleen yhtä lempiajattelijaani lainaten; ”Maailma muuttuu, niin minäkin.” – Kaapo.

[fantastictalesandwheretofindthem]

Uskallan tunkea tämän pätkän tänne, koska tää fandom syö jokaisen ficinkirjoittajan kädestä. Ja Vanhalan kädestä me vasta syödäänkin. Inspiraation lähde oli vanha kunnon @ylensankiapriha!

Kirjoittaja: Minä aka @fantastictalesandwheretofindthem aka @sherlockholmesian

Hahmot: Vanhala, kookoon pojat ja vähän muita

Genre: Nopeasti inspiksen pohjalta syntynyttä tarinaa, onko tämmöisellä genreä.

Varoitukset: Hahmon haavoittuminen. Ei mitään erityisen graafista.

Vastuunvapaus: Kaikki Väinö Linnan hahmoiksi tunnistettavat hahmot ovat hänen luomuksiaan.

Summary: Tuntui suoranaiselta onnenpotkulta, kun muuan kiväärimies tarjoutui istumaan neljä Vanhalan vartiotuureista, jos tämä lähtisi yhdelle partioretkelle hänen sijastaan.

Se oli tuntunut silloin hyvältä idealta. Totta puhuen jatkuva vartiovuorossa istuminen oli alkanut kovasti kyllästyttää Vanhalaa. Venäläisten puolelta kaikuva propagandapaasauskin oli alkanut toistaa itseään niin, että Vanhala oli jo ehtinyt keksiä kaikki mahdolliset nasevat vastaushuudot itsensä ja kulloinkin paikalle sattuvan vartiotoverin huvitukseksi. Tuntui suoranaiselta onnenpotkulta, kun muuan kiväärimies tarjoutui istumaan neljä Vanhalan vartiotuureista, jos tämä lähtisi yhdelle partioretkelle hänen sijastaan. ”Vihdoin saa Suomen urhea korpisoturi nostaa päänsä syvästä ampumahaudasta, khihihi.”

Kivääri kädessä korsulta lähtiessään Vanhala oli heilauttanut kättään sisällä istuville, joista osa olisikin varmasti mielellään lähtenyt mukaan partioreissulle vaihtelun vuoksi, jos vain olisi ollut mahdollisuus. Vielä ovesta ulos astuessaan hän lupasi tuoda Honkajoelle tuliaiseksi kävyn, jonka pudottaisi kivellä erään lähistöllä seisovan korkean kuusen latvasta: ”siinä vaipuu tark’ampujakin häpeään, kun Vanhalan poika kiskaisee ja osuu”. Muita hekotutti, Honkajoki puolestaan nyökkäsi vakavalla naamalla ja totesi: ”Kyllä, aivan. Karjalaisen kuusen erinomaisesti kypsynyt siemen, tuo uhkean puun hedelmä, on kasvavan kokoelmani tuleva kruunu.”

Sitten Vanhala lähti partion mukana. Ja palasi säikähtäneenä ja vihollisen luodista kylkeensä haavoittuneena. Sotasairaalan sievistä lotista Vanhala kyllä jaksoi heittää hyväntahtoista huumoria, kun häntä lähdettiin viemään. ”Ei taida minun tulla teitä poikia siellä ikävä!”

Sotasairaalan sängyssä maatessaan Vanhala ehti kuitenkin jo pian alkaa kaivata tovereitaan komppaniassa. Nyt ei ollutkaan aina jotakuta kuuntelemassa hänen sutkauksiaan, viereisen pedin Kokkonenkin lähinnä nukkui tai murjotti. Kolmantena sairaalasängyssä vietettynä päivänä saapui onneksi kirjelähetys kotiväeltä, ja perheenjäsenten kirjeeseen vastaaminen toikin mukavaa ajankulua.

Terve kaikki!

Mukava kuulla, että teillä on asiat siellä hyvin. Mahtaa siitä Hiltun varsasta kasvaa kunnon otus, kun kerran on jo noin kova menemään aidoista läpitte.

Hyvää syntymäpäivää Elsalle nyt vähän myöhässä, toivottakaa isoveikalta lämpimät terveiset! Karamellia laittaisin, jos ei oltaisi niin ankarasti jouduttu ryssää vahtimaan, että ne vähät hankkimani menivät parempiin suihin jo siellä vesisateessa tuuria istuessa.

Minulle meinasi käydä vähän köpelösti, kun lähdettiin poikien kanssa partiokierrokselle. Ryssänpoika huomasi ja päätti kokeilla, josko suomalaiseen tehoaisi annos Staalinin teräspastilleja, vaan eipä ollut riittävän tujua tavaraa minun makuuni. Kylkeä vähän rapsaisi ja sairaalaan jouduin käymään. Vähän tulee tässä loikoessa aika pitkäksi, mutta kohta pääsen takaisin poikien tykö. Gramofoonikin siellä odottelee ja Kalinkka. Toivottavasti eivät ole hajottaneet sitä peliä.

Äidille oikein lämpimät terveiset ja kiitos siitä paketista. Ja mummolle rakkaita terveisiä.

Voikaa hyvin.

Teidän Johannes

Neljäntenä päivänä Vanhalan vointi olikin jo niin paljon parempi, että hän pääsi päivähuoneeseen pelaamaan korttia muiden sairaalan asukkien kanssa. Siellä hän tutustui sotamiehiin Petäjä ja Vanonen, joiden kanssa juttu luisti mukavasti vammoja vertaillessa ja omia joukkueita vuoron perään kehuskellessa. Petäjä oli saanut kunnon naarmun ohimoonsa, kun taas Vanosella oli oikeassa kädessään paksu side. ”Sirpale siihen ossui, ranaatista. Ei ihan silimään kumminkan.” ”Olisi seurannut silmitöntä ampumista, khihihi.”

Öisin sairaalan pedillä maatessaan komppanian pojat hiipivät Vanhalan mieleen kuin varkain, eikä hän voinut karkottaa ajatusta, että jollekin näistä olisi voinut sattua jotain hänen poissa ollessaan. Sotasairaalassa oli turvallisen tuntuista, sillä siellä ei ollut jatkuvasti ilmassa häilyvänä kranaattikeskityksen uhkaa eikä tarvinnut kyyristellä kaivannoissa välttyäkseen vihollisen vartiomiesten ja tark’ampujien katseilta.

Vaan kun vihdoin koitti lähtöpäivä, Vanhala heitti hyvästit sotasairaalalle leveästi hymyillen. Petäjä ja Vanonen joutuivat vielä jäämään ja heiluttivat Vanhalalle takaisin hieman äkeinä, vaikka myönsivätkin, että mies oli tehnyt heidänkin sairaalassa vietetyistä päivistään viihtyisämpiä. Hekin olivat sen sorttisia poikia, etteivät olisi malttaneet maata sairaalassa, vaikka jotkut toisenlaiset olisivatkin ehkä halunneet pysyä poissa korsuista ja ampumahaudoista mahdollisimman pitkään.

Tuttua korsua kohti kävellessään Vanhala näki sen oven aukenevan ja koko joukon juoksevan häntä vastaan iloisten tervehdysten saattelemana. Häntäkin oli siis kaivattu. Hietasen naamalle oli juuttunut leveä virne, Rokka ei malttanut vaieta lörpöttämästä komppanian kuulumisia ja Määttäkin hymyili leveästi. Koskelan silmissä näkyi tuttu hymyn tuike, kun tämä taputti Vanhalaa selkään ja toivotti tervetulleeksi takaisin. ”Meille ehtikin jo kaikille tulla vähän ikävä.”

Sisälle korsuun päästyään Vanhala katseli ympärilleen yrittäen arvioida, oliko mikään muuttunut. Rokan laverin laidalle oli ilmestynyt jonkinlaisia veistelyvälineitä ja jotkin pikkuasiat olivat vaihtaneet paikkaa, muuten kaikki oli suurin piirtein ennallaan. Gramofonikin näytti ehjältä. ”Pannaanpas Kalinkka soimaan ja vähän tanssataan suuren sotasankarin paluun kunniaksi, khihihi.”

Koko joukon mieliala tuntui kohentuneen kuin taikaiskusta, ja loppuilta vietettiinkin tavanomaista rentoutuneemmassa tunnelmassa. Välillä joku joutui vartiovuoroon, ja sekös kulloistakin onnetonta harmitti, kun joutui pois hauskanpidosta. Niin joutui Honkajokikin jo ilonpidon alkuvaiheessa, mutta palasi korsuun vartiovuorostaan myöhemmin illalla. Hän asettui ikiliikkujansa ääreen tarkastelemaan jotakin vipua, jonka oli siihen edellisenä iltana huolellisesti kiinnittänyt.

”Onkos tämä sinun laitteesi yhtään edistynyt?” Vanhala ilmestyi viereen hymy korvissa. ”Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa”, vastasi Honkajoki. ”No niinhän se aina vaan kuuluu edistyvän. Kuules, vaikka ryssä minuun sai osuman, ehdin minä sitä ennen hankkimaan pienen partiolaisen matkamuiston, mutta en sitä siinä paluuhötäkässä muistanut.” Vanhala veti taskustaan ison kuusenkävyn ja asetti sen Honkajoen eteen ikiliikkujan viereen. ”Tässä on, että saa se kokoelmasi uuden kruununsa, khihihi.”

#hupsis #tuntematon sotilas #vanhala #tää syntyi nopeasti #antakaa armoa #my writing #fanfiction #finnish stuff

[annaleskinen123-blog]

Innovointi ja innovaatio

Innovaatiot edistävät kehitystä. Innovaation lähtökohtana on uusi idea tai keksintö, joka on viety käytäntöön. Hyvin usein innovaatio kehitetään ja viimeistellään pitkään ja se otetaan käyttöön vasta muutaman kokeilukierroksen kautta. Pelkkä idea ilman käytännön toteutusta ei vielä ole innovaatio. Keksintö, joka ei ole otettu laajempaan käyttöön, eikä tuota hyötyä, ei ole myöskään innovaatio. Innovaatio on usein teknologinen parannus, mutta sen lisäksi se voi olla myös uusi tai parannettu tuote sekä palvelu.

 Innovaationa palvelualalla voi olla esimerkiksi itse palvelun uudistus tai kyseessä olevan palvelun tuotannon, toimituksen, kulutuksen tai työntekijöiden käyttäytymisen parantaminen. Tärkeintä on se, että innovaatio tuottaisi hyötyä sekä sen kehittäjille, että myös käyttäjille. Innovaatio voi olla suuri ja jopa globaali (kuten esim. demokratia, kännykkä, pilvipalvelut) tai voi olla hyvinkin pieni ja yksinkertainen (kuten esim. pyykkipoika), mutta silti se on merkittävä. Innovaatio on riittävän omaperäinen, uusi ja tärkeä uudistus tai parannus, jolla on markkinoita tai joka on muutoin hyödyllinen yhteiskunnalle.

 Innovointi (uudistaminen, kehittäminen, keksiminen) tarkoittaa innovaatioprosessia tai -toimintaa, joka edistää ideoiden syntymistä ja kehittämistä hyödyllisiksi ja käytäntöönviedyiksi innovaatioiksi. Se pitää sisällään eri toimijoiden tekoja aina ensimmäisen idean synnyttämisestä käytäntöönvietyyn innovaatioon.

 Yritykset ja niiden organisaatiot muuttuvat koko ajan. Työntekijöiden luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoa korostetaan tänä päivänä työelämässä kovin paljon. Myös yritysten sekä niiden johtajien on oltava innovatiivisia menestyäkseen. Innovatiivisuus auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä muuttuvilla markkinoilla. Vaikka monia ihmisiä sana ”innovaatio” pelottaa, sillä on kuitenkin todellakin iso merkitys kehityksen kannalta. Taloudellisen kilpailun olosuhteissa vain ne yritykset, jotka ottavat aktiivisesti käyttöön uusia innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, ovat loppujen lopuksi etusijalla. Uuden teknologian käyttö on sen lisäksi erittäin tärkeä yrityksille, jotka haluavat olla hyvin perillä kuluttajien tarpeista.

Sources: Inno-Vointi; V. Gribov; Innovativity

#innovointi innovaatio #uudistaminen #keksiminen

[sturkki-blog1]

innovation, innovation...

Tällä kertaa pohdimme aihetta innovaatio ja innovointi. Innovaatiolle löytyy Wikipedian mukaan suomen kielinenkin termi eli ”uudennos”. Uudennos tarkoittaa jonkun asian tai palvelun kehittämistä tai muuttamista niin, että se ratkaisee ongelman uudella tavalla tai parantaa ratkaisevasti olemassa olevaa toimintamallia. Innovaatioon tulee siis liittyä joku keksintö tai idea.

Innovointi puolestaan on toimintaa, joka tähtää innovaation syntymiseen. Julkisen sektorin henkilöstölle tarkoitetuilla inno-vointi.fi -sivustoilla innovointitoiminta määritellään seuraavalla tavalla: ” Innovaatiotoiminta viittaa toimintaan, joka edistää ideoiden syntymistä ja kehittämistä hyödyllisiksi ja käytäntöönviedyiksi innovaatioiksi.” Innovoinnin ytimessä on ennen kaikkea ongelman ratkaisu ja kuka sitä tarvitsee.

Gregg Satell:in artikkelissa Harward Business Review -julkaisussa 21.07.2017, innovaatio liiketoiminnassa jaetaan neljää eri ryhmään:

Sustaining innovation

Breakthrough innovation

Disruptive innovation

Basic Research

Yksi yritysten menestyksen tekijä on siis miten hyvin he pystyvät käyttämään eri innovointimalleja liiketoiminnassaan, pysyäkseen edelläkävijänä omalla alallaan. Artikkelissa viitataan, että usein kypsät yrityksen sortuvat liialliseen tuotekehittelyyn ja kikkailuun ja antavat tilaa markkinoilla uusille yrityksille tarjota samaa palvelua yksinkertaisemmin ja halvemmalla (Disruptive innovation).

Kuva 1. Gregg Satell: 4 types of innovation. Harward Business Review 21.07.2017

Myös innovaatiojohtaminen on mielestäni mielenkiintoinen käsite. Voiko innovaatioita johtaa? Ilmeisesti kyse on suotuisen ilmapiirin ja ympäristön luomisesta, joka mahdollistaisi innovointia. Hyvät ideathan tulevat usein sattumalta, kun mieli on virkeä ja ympäristö tarjoaa sopivia virikkeitä.

Mielestäni on mielenkiintoista, että innovaatiosta on tehty oma sivustonsa julkisensektorin henkilöstölle (inno-vointi.fi). Julkinen sektorihan ei tunnetusti ole yhtä ketterä liikkeissään kuin yksityinen sektori. Toisaalta vaa’assa painaa taloudellinen riippumattomuus. Inno-vointi -sivusto tehtiin vuonna 2013 Tekesin rahoittaman. Muita yhteistyökumppaneita on Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen ja VTT. Sivuston olemassa olo viittaa minusta siihen, että julkisella sektorilla on erityinen tarve saada kannustusta ja tukea innovaatioiden aikaan saamiseksi omalla alallaan.

Innovaatioita tarvitaan uudistumiseen ja niistä hyötyvät melkein kaikki. Historian kulussa luonto on yleensä ollut suuri häviäjä ihmisen innovointien tuloksena, mutta toivoisin että tämä trendi voidaan kääntää ympäri 2000-luvulla. Nykyisin innovoinnilla haetaan usein nimeomaan ratkaisua moniin ympäristöongelmiin ja etsitään tapoja miten jatkaa toimintaa kuormittamatta luontoa enempää. Tälläisiä keksintöihin pyritään kannustamaan erilaisten apurahojen ja kilpailujen muodossa. Esimerkkinä voisin mainita muotoilija Mika Prhina keksinnön vettä säästävästä vessasta, joka sai juuri pääpalkinnon kansainvälisessä Home Revisited -suunnittelukisassa. Kisasta ja muista palkituista teoksista voi lukea askonsäätiön sivuilla.

Kuva 2. Mika Prihan suunnittelema vedensäästäjä. Nähtävissä: http://askonsaatio.fi/homerevisited-finalists/wcless/

Lähteet:

http://askonsaatio.fi/homerevisited/

https://hbr.org/2017/06/the-4-types-of-innovation-and-the-problems-they-solve

http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

[digistudent-blog]

Mitä on innovointi?

Innovaatio saattaa sanana ja käsitteenä herättää monenlaisia mielikuvia. Itselläni ensimmäiset ajatukset aiheesta liittyivät johonkin korkealentoiseen uusien ideoiden herättelyyn, mutta tarkemmin pohdittuna innovaatiot eivät olekaan sellaisia. Kun pyrin avaamaan käsitettä ja hain sille määritelmää, löytyikin suhteellisen tarkasti rajattu kuvaus esimerkiksi Inno-vointi.fi -sivustolta:

"Innovaatio on uusi idea, joka on viety käytäntöön – monesti usean kokeilukierroksen kautta. Pelkkä idea ilman käytännön toteutusta ei vielä ole innovaatio."

Innovaatio onkin siis jotain käytännönläheistä ja toimivaa, mahdollisesti pidemmän kehittelyn tulos.  Innovointi voisi siten kuvata tähän tulokseen pyrkimistä, sitä työtä, joka täytyy tehdä innovaation valmistumiseksi eli idean saamiseksi käytäntöön.

Koska innovaatio on jotain käytäntöön vietyä ja käytettävää eikä pelkkää filosofista pohdiskelua, sille täytyy olla tarve tai jopa tilaus. Jos innovoinnin tarvitsija eli työn tilaaja osaa määritellä tai ainakin tunnistaa tämän kehittämistä tarvitsevan aiheen ollaan jo hyvässä vaiheessa. Silloin innovointiin tarvittavat resurssit on helpompi perustella ja maali selkeämmin näkyvissä. Jos taas innovointiin lähdetään laajemmalta pohjalta hakemalla mahdollisia kehittämisen kohteita, joihin voitaisiin saada parannuksia matka on pitkä. Tässä vaaditaan usein kaukonäköistä suunnittelua ja uskallusta panostaa työhön, jonka tulokset eivät ole nopeasti näkyvissä. Tälle perustaa rakentavalle työlle on kuitenkin selkeä tarve, jota kuvataan hyvin tässä Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa. Välttämättömän perustyön vaiheita kuvataan siinä muun muassa näin:

"Raakaa työtä sisältyy yhtä hyvin innovoitavien kohteiden etsimiseen ja tutkimiseen, ammattitiedon hankintaan, olemassa olevien ratkaisutapojen analysointiin kuin myös uusien näkökulmien, ideoiden ja ratkaisujen etsimiseen."

Innovoinnissa täysin uudet ja mullistavat, nerokkaat keksinnöt eivät luonnollisesti ole kiellettyjä, mutta niitä esiintyy luultavasti melko harvoin. Suurin osa on tarkan aiheeseen tutustumisen ja toimintaan perehtymisen seurauksena hahmotettuja mahdollisuuksia pieneen viilaamiseen, jotka on ainakin osittain saatu sovellettua käytäntöön. Usein tehokkaaltakin vaikuttavat uudet innovaatiot vaativat vielä seuraamista käytännön toiminnassa ennen kuin voidaan sanoa paljonkaan niiden merkityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että työ on edennyt silloinkin, vaikka innovaation tulokset vaikuttaisivat mitättömiltä, koska vasta nyt tilanne varmuudella tiedetään ja työtä voidaan jatkaa uuden tiedon pohjalta.

Lähteet:

Inno-Vointi 2017. Innovoinnin periaatteet. Luettavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/aloita-tasta. Luettu 17.9.2017.

Tekniikka & Talous 2017. Innovointi on raakaa työtä ja totuttujen rajojen ylittämistä. Luettavissa: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/innovointi-on-raakaa-tyota-ja-totuttujen-rajojen-ylittamista-6573827 Luettu 18.9.2017.

BusinessDictionary 2017. Innovation. Luettavissa: http://www.businessdictionary.com/definition/innovation.html Luettu 18.9.2017.

#innovaatio #innovointi

[niilaruin]

Noniin eilen siis odotettiin kolme tuntia päivystyksessä haarmannissa ja sain vain kolme rauhottavaa käteeni ja passittivat kotiin. Olen kuulemma passiivinen itsemurha...joku. Eli en vakavasti otettava kun en oo vielä yrittänyt mitään. Lisäksi mulla on tää epävakaa persoonallisuushäiriö joka nyt on varmaan joka toisella ihmisellä tässä maassa, niin osastolla jos huonetoverina on joku “oikeasti sairas” potilas esim vaikka psykoosipotilas, saattaisin poimia häneltä vaikutteita ja itse sairastua psykoosiin. Jep, aivan satavarma teoria. Sitten sanoivat että mene kiivaan huomenna jos tuntuu vielä pahalta. Minä nyt tässä mietin että jaksanko enää edes yrittää vai lannistunko seuraavastakin torjunnasta niin paljon että sitten oikeasti teen jotain itselleni vaan sen takia että nytpähän näkevät mihin pystyn. Ehkä mä vielä kerran meen. Ehkä mä vielä kerran jaksan saada pakit? Tää touhu on kyllä siinämielessä ihan hyvää harrastetoimintaan että tää auttaa siirtämään mun ajatukset aivan muualle kun itseni vahingoittamiseen kun pitää olla skarppina ja vaatia sitä osastolle pääsyä. Ja sitten ihmeteltiin että miksi edes haluan osastolle kun kun tulen sieltä pois niin se koti on aivan sama paikka joka se oli silloin kun lähdin, mutta mun kokemuksien mukaan se ei oo ikinä se sama paikka jos on saanut levätä hetken jossain muualla. Se ei oo enää sellainen raskas, mustaa limaa ja ahdistusta seinistä valuva luola, se on koti taas. Vaikea varmaan ymmärtää miten yksi tai kaksi yötä osastolla voi muuttaa tilanteen noinkin hyvin muttakun se vaan voi. Se on aina sen tehnyt miksei nytkin. Miksei mun anneta vaan kokeilla sitä? Resurssit? Vai ajatteleeko ne et mä tässä taas huomiohuoraan kun mul on tää pers.häiriö? Oikeestiiiii mitä vittua tässä pitäis tehä. Eilen sit vaan nukuin koko päivän kun päästiin kotiin asti. Riko herätti mut kymmeneltä ottaan unilääkkeet ja sit vaan jatkoin nukkumista. Ja aamut on yleensä helpointa aikaa mulle joten en edes tiedä mikä mun vointi enää on. Entä jos se parantukin kun sain nukutuks pitkään? Huomiohuoraanko mä oikeasti? Onko tää vaan pakkomielle nyt? Anteeksi taas pitkä teksti, pakko purkaa jonnekin, eilen laitoin faboon tosta passiivisesta itsemurhakandidaatista ja poistin sen parin tunnin jälkeen kun alko kuumottaa ketkä kaikki sen saa lukee, sukulaiset, moikkaustutut. Iskä. Äiti (jonka kanssa nyt on sen verran taas riitaakin et se ei välitä varmaan tippaakaan et voin huonosti). Kaikkein eniten mua huolestuttaa koska rikon pää hajoaa tähän. Nyt se lähti itse terapiaan, onneks.

#personal #tw selfharm #tw self harm

[digitimes-blog]

Innovaation merkitys

Inno-Vointi-sivu määrittelee innovaation käsitteenä: se tarkoittaa uudistusta, uutta ideaa joka on tuotu käytäntöön, joka tuo hyötyä sekä kehittäjille että käyttäjille ja joka inspiroi muita tekemään jotain vastaavaa. Sillä on useita toteutustapoja ja yksi toisensa jälkeen yrittää päihittää edellisen. Se voi olla uusi palvelu tai tuote, toimintametodi, parannus tai näkökulma tekemiseen; se voi olla hyvin pieni kehitys kuten paperiliitin tai sitten suuri ja mullistava kuten Facebook. Innovaatio voi syntyä täysin arkisesta heureka-oivalluksesta. Innovaatio huomataan vasta jälkikäteen; kehitysvaiheessa se on vasta kokeilussa joten ei tiedetä onko se toimiva tai hyödyllinen. Vaikka usein innovaatiot syntyvätkin arjessa sattumalta, yrityksissä on alettu panostaa niiden kehitykseen; tiimeille asetetaan selkeät tavoitteet jotka motivoivat heitä ahkeroimaan niiden eteen.

Innovointi eli uudistaminen, kehittäminen, innovaatiotoiminta taas sivuston mukaan on toimintaa joka edistää ideoiden syntyä ja kehitystä innovaatioiksi. Siihen lukeutuu mukaan toimijoiden teot aina idean syntymisestä viimeiseen, käyttöön vietyyn innovaatioon asti.

Innovaation kehitys on epätasaista – välillä tulee suuria, mullistavia muutoksia ja välillä hipsutellaan eteenpäin pienin hiiren askelin. Pienet uudistukset kuitenkin tuppaavat aiheuttamaan lumivyöryefektin eli pieni pallo voi potkaista radikaalit innovaatiot liikkeelle.

Innovaatio ei ole idea jota ei ole laitettu liikkeelle tai tuote joka ei tuota hyötyä sen kehittäjille tai asiakkaille.  

Innovaatio on tärkeää yhteiskuntamme kehityksen kannalta – se helpottaa elämää ja tuo ratkaisuja ongelmiin jotta voimme sitten keskittyä muihin ongelmiin joille aletaan etsiä ratkaisuja.

Perttu Ahvenainen, kirjankin julkaissut mentori mm. yrittäjyyteen, teknologiaan ja digitalisaatioon, määrittelee innovaation ”loppuun vietynä kehittämistoimintana, jonka tulee näkyä yrityksen tuloksessa kannattavan myynnin lisäyksenä, selkeänä kustannussäästöinä tai molempina, ja sitä mitataan aina viime kädessä euroina”. Voiko innovaatio sitten olla taloudellisesti hyödyttämätön tuote? Jos esimerkiksi Afrikan köyhille alueille innovoitaisiin tuote joka toisi vettä kaikille helposti ja ilmaiseksi, se näkyisi luultavasti väestön hyvinvoinnin kasvuna ja olisi ensiaskel parempaan yhteiskuntaan jossa ihmiset voivat hengissä selviytymisen sijasta keskittyä koulutukseen ja työntekoon. Joten voidaan sanoa että innovaatiosta seuraa aina jonkin kaltaista taloudellista hyötyä vaikka sitä ei heti nähtäisikään.

 http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

https://perttuahvenainen.wordpress.com/2014/10/24/mika-on-innovaatio/

[sonjatuomelaworld-blog]

Innovaatiota kehiin!

 Innovaatio ja innovointi ovat sanoja joihin törmää nykypäivänä hyvin usein. Mainoksissa kehutaan, kuinka nyt tämä tuote on uusinta uutta innovaatiota, talousuutisissa peräänkuulutetaan innovaation tarvetta Suomen nostamiseksi taantumasta ja niin edelleen. Mutta mitä nämä käsitteet oikein tarkoittavat?

 Innovaatio käsitteen voi määritellä muutamallakin eri tavalla. Innovaatio syntyy yleensä aina innovointiprosessin kautta (Jari Jussila). Innovaatio on idea tai keksintö, joka on viety käytäntöön. Innovaatio ei siis ole pelkästään hyvä idea tai keksintö, vaan se tulee olla kehitetty käytäntöön asti. Käytännössä innovaatio voisi tarkoittaa uutta, paranneltua tuotetta tai palvelua, toimintatapaa tai uutta näkökulmaa tekemiseen. Yleensä innovaatiosta on aina hyötyä sen kehittäjälle sekä sen käyttäjälle ja sillä on laaja vaikutus sen ympäristöön (Inno-Vointi). Vaikka innovaatio voi olla hyvin yksinkertainen ja pieni kuten pyykkipoika (Metropolia).

 Innovointi taas tarkoittaa sitä prosessia kaikkine välikohtineen, jotka loppujen lopuksi muodostaa innovaation. Tähän prosessiin liittyy niin tietoista kuin ei tietoista pohdiskelemista ja ratkaisuiden hakemista, ideointia ja idean kehitystä käytäntöön (Inno-Vointi). Yritysmaailmassa innovoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuottaa uusia tai paranneltuja tuotteita, palveluita tai prosesseja. (Tilastokeskus).

 Useimmiten innovaatioita syntyy yleensä organisaatioissa, työntekijöiden tai muiden toimijoiden toimesta tai organisaatio voi myös hommata ulkopuolista apua innovointi prosessiin. Joskus organisaation ulkopuolisten on helpompi nähdä kehityskohteita ja keksiä uusia toimintatapoja ja muita ideoita. Organisaation sisällä toimivat taas pystyvät ehkä helpommin kehittämään nämä ideat käytäntöön.

 Innovaatiot ovat erittäin tärkeitä ja niitä tarvitaan jatkuvasti enemmän ja enemmän, sillä innovaatiot ovat uudistumisen, talouskasvun, kilpailukyvyn ja jopa hyvinvoinnin moottori! (Tekes) Uudet innovaatiot ovat siis hyvin tärkeitä niin yrityksille, kuin yhteiskunnallekin. Yritysten tulee jatkuvasti olla kehittämässä tuotteitaan ja toimintojaan pitääkseen yrityksen kannattavana ja kasvavana. Teknologian nopea vauhtinen kehitys, muuttuvat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet lisäävät painetta yritysten innovaatio tarpeelle. Samalla tavalla julkisen puolen toimijoiden tulee yrittää pysyä muutoksen vauhdissa mukana.

 Käytännöllisiä ja toimivia innovaatioita ei koskaan voi olla liikaa. Niinpä yritysten ja muiden organisaatioiden kannattaisi mielestäni kehittää innovaatiopuoltaan ja siihen käytettyjä resursseja.

 Lähteet

Inno-Vointi, innovoinnin periaatteet. Luettavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

Jari Jussila 2012, Innovointi. Luettavissa: https://www.slideshare.net/jjussila/tijop2-2012-innovointi

Metropolia, Mikä on innovaatio? Luettavissa http://www.metropolia.fi/palvelut/innovaatioprojektit/mika-on-innovaatio/

Tekes Tutkimusmatka innovaatioihin. Luettavissa: https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/tutkimusmatka_innovaatioihin.pdf

Tilastokeskus, Käsitteet ja määritelmät. Luettavissa: http://www.stat.fi/til/inn/kas.html

[reneeissancefool]

🌸

#luin tos jotain vuoden takasia postauksia ja oon oikeesti aika ylpee siitä et mie oon viel täällä c: #iso läjä ahdistusta ja kaikkee oli #seki et vuosi -1pv sitten olin kirjottanu jonku jutun et miten söin vaan ihan vitun vähän #ja vaik miul on edelleen huonoi päivii nii en oo ollu pitkään aikaan tollasessa tilassa c: #ja miul on jonku verran kamui joita kiinnostaa miun vointi #ja oon tutor ja pärjään ihan suht hyvin jopa #oli hauskaa ku maanantaina mainitsin fukseille jotain et lol muutan ja sit joku oli silleen et 'ois aika cool asuu tutorin vanhas kämpäs' #silleen sori ku rikon illuusion mut oon ehkä epäcoolein ikinä :D #mut oon ollu ihan superreipas tällä viikolla #oikeesti koko kesän koska oon ollu kovin reippaana aina pogoraideilla c: #tyhmii perunoita on edelleen elämässä mut oon paljo ilosempi ku vuos sitten c: #mystuff

[miehimys]

Kuinka voit, onks kaikki hyvin?

vointi on ihan ok kiitos!! etäisesti kuumottaa ku pitäis tänään tehdä bassoläksyi mut emt ehkä mä saan ne tehtyy. oon ollu vähän yksinäinen viimeaikoin taas mut ei sille kai voi minkään. tää on ihan okei. ja kävin eilen illal kylässä mun ihanan kaverin luona, se oli kivaa!! siistii ku on ystävii jotka asuu sillee lähellä et voi aika lyhyelläki varotusajalla käydä hengailemassa

#Anonymous

[ahkynjalkeen]

Puurot ja vellit sekaisin

En uskaltanut ajatella satulaanpaluuta kesän aikana laisinkaan. Taikauskoisena pelkäsin, että asiasta puhuminen nyrjäyttäisi hyvin sujuneen toipumisen raiteltaan. Ja ehkä siinä niin sitten kävikin.

Perjantai-iltana poni joi hitusen vähemmän kuin yleensä. Kaikki muut arvot olivat kuitenkin kohdillaan ja mahakin murahteli säännöllisin väliajoin. Neuroottisena hevosenomistajana mainitsin asiasta iltatallintekijä T:lle. Jos iltavelli tai aamuvelli ei kelpaisi, minulle saisi kilauttaa kellonajasta välittämättä.

Lauantaina olin aikeissa suunnata tallille vasta iltapäivästä. Mieheni lähti hoitamaan asioita autolla ja vietin aamun raukeita tunteja kirjoitellen tulevia blogipostauksia.

Ja sittenhän se puhelin pirisi. T raportoi, että aamuvelli ei ollut kelvannut.

Taas jäi pari sydämenlyöntiä välistä. Tenttasin T:tä. Oliko läjiä? Miltä poni näytti? Oliko mitään ähkyoireita?

Oli läjiä. Poni näytti ihan tyytyväiseltä tarhassa. Ei mitään ähkyoireita mailla halmein.

Mutta… Mussukka ei ikinä jätä ruokaa syömättä.

Tuskailin, miten päästä tallille ilman autoa. Pyysin T:tä pitämään ponia silmällä, ja vannoin tulevani paikalle niin pian kuin suinkin mahdollista.

Mieheni ei vastannut puhelimeen. Soitin vanhemmilleni, ja kerjäsin kyydin tallille. Äkkiä kamat kasaan ja kohti metroa. Näin säästäisin matka-ajasta joitakin minuutteja. Laitoin myös tallinomistaja N:lle viestiä – tiesin hänen tulevan tallille puolenpäivän kieppeillä.

Olin jo metrossa, kun mieheni soitti minulle takaisin. Hän olikin jo kotimatkalla, ja lähtisi tallille mukaan. Hienoa! Ja hirveää säätöä!

Tallilla mussukka nökötti tarhassa puutarhatonttuna. Otin ponin sisään nähdäkseni, jos ruokakupin herkut kelpaisivat.

Eivät kelvanneet. Vesi ei maistunut. Melassivesi meni alas laiskanlaisesti. Omenamehu maistui hyvin.

Mahaäänet olivat niin vaimeat, etten kuullut niitä paljain korvin. Ponin syke oli normaali, samoin lämpötila. Ponin vointi oli hyvä, mutta ilmassa oli merkkejä, jotka huolettivat minua.

Veimme mieheni kanssa ponin kävelylle hiekkateille. Mussukka seurasi perässä. Välillä piti haukata hieman huikopalaa. Jonkinlainen ruokahalu oli siis tallella.

Puolessa välissä matkaa painoin korvan ponin mahaa vasten. Ei vieläkään mitään. Päätimme mieheni kanssa, että jos äänet eivät voimistuisi tallille palatessa, niin sitten soittaisimme varuiksi ELL:n paikalle.

N kerkesi tallinpihaan samaan aikaan kuin me. Hän nouti stetoskoopin ja kuunteli vatsaa. Laitteilla äänet kuuluivat hyvin! Päätettiin malttaa vielä tovi ja katsella, jos päivävelli kelpaisi. Poni pääsi takaisin tarhaan.

Ehkäpä mussukka oli vain kyllästynyt velliinsä? Tai ehkä vanhojen vellien jäämistä oli kertynyt jokin häijy sivumaku. Jynssärin ruokakupin puhtaaksi.

Sitten vietiin poni taas lenkille. Tällä kertaa suuntasimme kärrypolulle, joka sisälsi niin ylä- kuin alamäkiäkin. Annettiin ponin nauttia kesän viimeisistä vihreistä parin minuutin ajan. Kelpasi hyvin. Mussukka ei vaikuttanut mitenkään kipeältä.

Vaan huoli oli hirmuinen yhä.

Poni pääsi taas takaisin tarhaan. N tuli kuuntelemaan mahaäänet. Ne olivat voimistuneet aamuisista. Hyvä!

Tuli päivävellin aika. Annoin sen suoraan ämpäristä, koska sinisestä muovikiposta kaikki maistuu paremmalta ponin mielestä. Pikku röhköpossuni maiskutteli tyytyväisenä.

Vähitellen huoli alkoi laantua. Ehkä jotain oli ollut tekeillä? Ehkä ei. Mistä sitä näiden elukoiden kanssa ikinä tietää?

Mieheni lähti kotiin ja vei auton mukanaan. Ihana tallinaapuri A lupasi kyydin metrolle - hänellä ei ollut mikään kiire minnekään.

Vietettiin vielä pari tuntia laatuaikaa ponin kanssa. Läjiä tuli sääntömääräisesti. Uskallettiin lähteä kotiin jo ennen iltamyöhää.

Hevosenomistaminen on touhua, josta ei ikinä puutu jännitystä. Sunnuntaina varroin puhelinta koko aamupäivän. Tiesin, että se pirisisi, jos jotain olisi pahasti pielessä. Kellon raksuttaessa kohti puoltapäivää, en kestänyt enää. Entä jos jotain olikin tekeillä vienoisesti? Entä jos havahtuisin tilanteeseen vasta sitten, kun olisi liian myöhäistä?

Lähdin huristelemaan kohti tallia.

Poni tervehti minua hörökorvin tarhassaan. Vaan normaalin kolmen läjän sijaan, mustan hiekan seassa oli vain yksi vähäinen liru.

Huolestuin hirmuisesti. Minun mielessäni ähkyn oireet muodostavat summan, 1+1+1+….

Lauantain ruokahaluttomuus + vaimeat mahaäänet + vähäiset läjät...

Vein ponin heti kävelylle. Juotin omenamelassilla terästettyä lämmintä vettä. Toisin kuin lauantaina, tänään kaikki velli oli kelvannut ja vettä meni alas litratolkulla. Painoin korvan vasten ponin pehmeää kylkeä – mahaäänet olivat vahvat.

Kesän aikana ponillani oli kerennyt ilmetä täysin vastaavaa oireilua kahdesti. Molemmilla kerroilla kilautin eläinlääkärille – ja molemmilla kerroilla ponin biorytmi kerkesi palautua normaaliksi ennen kuin ELL saapui paikalle.

Puhuin aamutallintekijälle. Aamulla karsinassa oli ollut normimäärä läjiä. Koska ponin vointi oli hyvä, päätin monitoroida mussukkaani läpi päivän. Jos läjiä ei kuuluisi tai huomaisin yhtään mitään lisäoireita, soittaisin Viikkiin välittömästi.

Tunnit kuluivat. Talutin ponia. Juotin ponia. Mittasin lämmön ja sykkeen ja kuuntelin mahaääniä.

Ja sitten, vihdoin, oli läjän aika. Yleensä tuotantotahdin hiipuessa ensimmäinen kappale uutta tuotantoa on hirmuinen. Tämä läjä ei ollut kookas. Omituista, mutta oli se silti läjä.

Tunnit vierivät hitaasti eteenpäin. Stressasin. Mietin, soittaako eläinlääkärille vai odottaako vielä. Jos poni ei olisi kakkinut läjäänsä, olisin soittanut heti. Koska kaikki arvot olivat kohdillaan, päätin jäädä vartomaan toista läjää.

Talutin ponia. Juotin ponia. Murehdin.

Kello löi kahdeksan illalla. Odotin vieläkin kolmatta aamutallin jälkeistä läjää. Kirosin, etten ollut soittanut eläinlääkärille aiemmin. Miksi olinkin päättänyt monitoroida tilannetta itse? Päätin, että jos läjää ei kuuluisi yhdeksään menessä, soittaisin päivystykseen.

Viimeiset tallilaiset lähtivät kotiin varttia yli kahdeksan. Lupasin sulkea tallin lähtiessäni. Puuhastelin pitääkseni ajatukseni kurissa. Palatessani ponini luokse kärsintäni ja kärsivällisyyteni palkittiin!

Läjä, ja voi mikä hieno läjä se olikaan! Ihanaa!

Mieheni ei arvostanut tapahtuman valokuvatodisteita. Kuulemma jatkossa pelkkä tekstari riittäisi.

#ähkyn jälkeen blogi #ähkynjälkeen blogi #ähkyleikkaus hevosenkuntoutus #ähkyleikkaus hevosen kuntoutus #ähkyleikkaus hevosen kuntouttaminen #kakkavahtaaja #ähkyleikkaus ummetus #ähkyleikkaus