#kansaperinne

[kielovesi]

Finnish embroidered blankets (x)

#suomi #finland #embroidery #crafts #käsityöt #jämijärvi #parkano #finnish #folk art #traditional art #kansaperinne #folk tradition #19th century #1800 luku

[kielovesi]

Nuuttipukin naamari Sipoosta 1800-luvulta

Perinteisen ajanlaskun mukaan joulukausi, joka alkoi Tuomaan päivästä 21.12., päättyi loppiaisen jälkeisenä Nuutin päivänä 7.1. ("vanha nuutti"), josta alkoivat "härkäviikot" tai "selkäviikot" eli laskiaiseen kestävä juhlaton, työntäyteinen aika. Päivän taustalla on tanskalainen pyhimys Knut Lavard. Hän oli tanskalainen prinssi ja Etelä-Jyllannin herttua, jonka koki marttyyrikuoleman 7.1.1131 ja julistettiin pyhäksi vuonna 1169. Nuutin päivä siirtyi pohjoismaisissa almanakoissa tammikuun 13:een ("uusi nuutti") vuonna 1708. Tästä huolimatta loppiaisen jälkeinen päivä pysyi kansan mielissä päivänä, jolloin viimeistä kertaa pitkään aikaan sai kunnolla juhlia.

Joulun jälkipyhinä ja erityisesti Nuutin päivänä, oli tapana lähteä joukolla kiertelemään oman ja naapurikylien taloja. Kiertuetta varten lapset, nuoret ja entisaikaan varsinkin aikuiset miehet pukeutuivat vanhoihin vaatteisiin, nurinkäännettyihin turkkeihin tai loppuun kuluneisiin nuttuihin. Miehet pukeutuivat naisiksi ja naiset miehiksi, kasvoille pantiin naamiot, laulettiin pilkkalauluja ja virittäydyttiin muutenkin juhlatunnelmaan. Olennainen osa pukeutumista oli naamari ja jonkinlaiset sarvet, joten heitä kutsuttiin nimellä nuuttipukki.

Myöhempinä aikoina tutuksi tullut joulupukki muistutti ulkoasultaan hyvin paljon nuuttipukkia aina 1940-luvulle asti. Naamari oli tehty tuohesta, paperista, pukin tai lampaan nahasta ja siinä oli reiät silmille, nenälle ja suulle. Jalat ympäröitiin joskus vohlan tai lampaan nahoilla, toisena jalkana voitiin käyttää hevosen kaviota. Pääpukkia kutsuttiin paroniksi. Hänellä oli naamari, oljista tehty takki, lakki ja pamppu sekä vyössä paljon tiukuja ja pitkä puumiekka. Talosta taloon kiertelevän joukkion oli tarkoitus pysytellä tuntemattomina koko vierailun ajan. Isäntäväen huvina oli taas yrittää tunnistaa vieraat.

Iloiset seurueet kiertelivät taloissa kumoamassa loppuja joulujuomia ja vaatimassa muutakin kestitystä. Olut ja sahti olivat tässä vaiheessa joulukautta sen verran lopuillaan, että tynnyreistä saatiin saaliiksi melko sakeaa juomaa. Tämän vuoksi päivää kutsuttiin myös hiivanuutiksi tai sakkanuutiksi. Jos juomatarjoilussa pihisteltiin, pukki vei tynnyristä tapin tai teki muita kepposia.

Nuutin päivän naamiokiertueet edustavat vanhaa pohjoismaista juhlaperinnettä. Äänekkään juhlinnan taustalla on ajateltu olevan uskomuksen, että suvun vainajat tulevat joulun ajaksi entiseen kotiinsa ja juhla-ajan loppuessa heidät halutaan ajaa pois etteivät he jäisi harhailemaan ja kummittelemaan taloon. Tuntemattomana pysymisen pyrkimys olisi tällöin estää vainajien henkiä näkemästä kuka poisajaja on ja kestitys ikään kuin palkka talon nykyisille asukkaille tehdystä palveluksesta.

Talon oma väki ei tietenkään voinut karkottamista suorittaa, koska he olivat hengille liian tuttuja. Myös Norjassa ajetaan joulu ulos esim. koivun varvulla; tästä perinteestä kertoo mm. se, että vanhoissa riimusauvoissa on Nuutin päivän kohdalla kumollaan olevan juomasarven ohella risun kuva. Vainajien henkien karkottaminen juhlien päätteeksi on kuulunut jo antiikin kreikkalaisten juhlaperinteisiin.

Nuutin päivän kiertueet ovat keskittyneet Lounais-Suomeen ja länsirannikolle, mutta tapaninpäivän ja loppiaisen välinen vuodenvaihteeseen liittyvä karnevaalikäyttäytyminen, kiertueet ja seremoniallinen kyläily on ollut yleistä muuallakin Suomessa. Itäisessä Suomessa kuljettiin talosta taloon erityisesti kekrinä. Nykyään perinnettä jatkavat naamiaisasuihin pukeutuneet lapset, jotka kiertävät taloja laulamassa lauluja makeisia tai rahaa vastaan.

Risto Hakomäki (x)

#nuutinpäivä #suomi #kansaperinne #nuuttipukki #nuutin päivä #historia #1800 luku #finland

[kielovesi]

(x)(x)(x) (x)(x)(x)

Traditional Finnish ryijy tapestry rugs from the 19th century

#ryijy #rugs #rya #finland #suomi #finnish #folk art #folk crafts #traditional art #traditional crafts #19th century #kansaperinne #kansantaide

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

#samuli paulaharju #suomenselän vieriltä #1930 #noita #pohakka #taika #suomi #finland #taikuus #tauti #kansanusko #kansaperinne #käärme

[kielovesi]

Metsähalmeelle päästyä laskettiin atrat ja siemensäkit hevosten selästä halmeen veräjälle ja valjastettiin hevoset atrain eteen. Toiset miehet istahtivat tupakoimaan sillä aikaa, kun isäntä meni kylvämään. Isäntä pani siemensäkistä kauroja kylvösäkkiin, otti säkin olallensa, nosti hattunsa seipään nenään ja ripsi ensin siemeniä itäänpäin, sitten etelään, länteen ja vihdoin pohjoiseen sanoen viskatessaan: Itätuuli kesän tuopi, kesä siemenen sirottaa, etelä elohon saattaa, kaiken kasvun kasvattaapi. Länsi lämpimän lähettää, lämpimä terän tekeepi, pohjoinen pahurin poika! pysy kylmässä kylässä kekriin asti keikkumatta. Sitten isäntä alkoi kylvää ja nuorin kyntäjä sai käydä hänen rinnallansa ja pistellä sikkeloa. Kylväissään lausui isäntä: Minä kylvän kyyhättelen Luojan sormien lomitse, käden kautta kaikkivallan tälle maalle kasvavalle, aholle ylenevälle. Akka mantereen alainen, manun eukko, maan emäntä! Pane nyt turve tunkemahan, maa väkevä vääntämähän; eip on maa väkeä puutu, eikä nurmi einehiä sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana, kun lie armon antajista lupa eineitten emistä. Nouse maa makoamasta, Luojan nurmi nukkumasta! Pane korret korttumahan sekä varret varttumahan: tuhansin neniä nosta, saoin haaroja hajota kynnöstäni, kylvöstäni, varsin vaivani näöstä! Oi Ukko ylijumala, tahi taatto taivahinen, vallan pilvissä pitäjä, hattarojen hallitsija! Pidä pilvissä käräjät, sätehissä neuvot selvät: laadipa utuinen ilma, sumuilma suunnittele; idätä idästä pilvi, länkä lännestä lähetä, nosta lonka luotehesta, etelästä ennättele: vihmo vettä taivosesta, mettä pilvistä pirota teoksille tehtäville, panoksille pantaville, orahille nouseville, touoille tohiseville!

Johannes Häyhä. Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet. 1897

#johannes häyhä #kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista #1897 #karjala #viljely #kevät #runo #loitsu #taika #kansaperinne

[kielovesi]

Ettei tällaisissa tilaisuuksissa lemmen seikkojakaan unehutettu, oli aivan luonnollista; sillä niin hyvin meno- kuin tulomatkoilla sekä itse juhla-aikanakin yhtyivät pojat ja tytöt yhteen seuraan, jossa usein lempi nousi liehumaan, kunnia kukoistamaan. Entiseen aikaan kuuluivat kirkkopyhät olleen kosioimispyhien aika. — Tarkempien tietojen mukaan on Pärttylin päivä ollut tamppaamisen päivä eli tuppijuhla, sillä silloin aloitettiin naimiskaupat. — Silloin tyttö käveli jonkun nuorikon, kaason, kanssa ympäri kirkkomäkeä. Tytöllä oli vyö vyöllä, ja siinä oli selän takana tuppi. Kävellessä hyräili kaaso kuuluvalla äänellä: Tyttö on tupelle tullut, neito varrelle valunut: ken tahtoo, niin tampatkoon. Muutamat kaasot hyräilivät: Ken tahtoo tampata, täll tytöll on tyhjä tuppi. Poikamies, joka tyttöä mieli morsiamekseen, pisti uuden tammipäisen veitsen tytön tyhjään tuppeen. Kaaso oli varoillaan ja katsoi kuka tamppaaja oli. Jos sulhanen oli mielen mukainen, niin annettiin veitsen olla tupessa, jos ei ollut mieleinen, niin kaaso korjasi veitsen, joten tuppi jäi uudelleen tyhjäksi, tampattavaksi, ja toinen sulho sai tampata. Kotiin päästyä pisti kaaso veitsen tuvan oven sisäpuoliseen kamanaan. Viikon varrella jonakin yönä kävi tamppaajapoika tytön oven kamaan tarkastamassa. Jos hän huomasi siinä veitsensä, hän otti sen sukkelaan pois ja meni kotiinsa. Jos taasen ei veitsi ollut oven kamanassa, niin poika tiesi asiansa onnistuvan ja meni siis rohkealla mielellä lemmittynsä huoneeseen, jossa tuumittiin asiaan kuuluvista seikoista. Tästä tamppaamisesta on kirkkopyhä saanut nimen tuppijuhla. Tämä suitti olla käytännössä kaukaisessa muinaisuudessa; sillä eivät nykyisistä ihmisistä vanhimmatkaan enää muista tuppijuhlaa, vaan se on ainoastaan historiallisena kertomuksena kulkenut polvesta polveen. Sitä siis ei ole tällä yhdeksännellätoista vuosisadalla vietetty.

Johannes Häyhä. Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet. 1897

#johannes häyhä #kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista #kansaperinne #karjala #kaaso #kosinta #morsian

[kielovesi]

Traditional clothes from Karelian Isthmus

Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985) (Toini-Inkeri Kaukonen)

#karjala #koivisto #kansanpuku #folk dress #folk costume #karelian #karelia #karelian isthmus #traditional #karjalankannas #embroidery #kansaperinne #folk costumes #folk tradition #traditional dress #traditional costume #kirjonta #karjalainen #sarkaviitta