Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (2022) luettu, lopputunnelmat:
Kiinnostaako keskiaika? Kiinnostaako uskonnon historia? Kestätkö tarinoita joissa ruumiineritteet roiskuu? Tämä kirja on sinulle!
Kirjaa lukiessa seuraa jatkuvasti pieni whiplash kun naureskelet jollekin makaaberille ja hassulle yksityiskohdalle (”höhöö hevonen ei halua mennä sisälle kirkkoon”) ja heti perään on kuin teos tarraisi kiinni kauluksiin ja muistuttaisi että tässä puhutaan oikeista ihmisistä jotka todella uskoivat näihin asioihin, ja oudoillekin piirteille oli oma logiikkansa aikanaan. Tää ei oo mikään Karmea totuus keskiajasta, vaan empaattinen kuvaus historiallisesta ilmiöstä.
Pyhimykset, ihmeet ja keskiajan katolinen kirkko on jääneet itselle vähän etäisiksi kun luonnollisesti täällä luterilaisessa pohjolassa ollaan, mutta ihan turhaan, onhan se ollut meidänkin historiaa. Teos ei myöskään missään vaiheessa unohda lähdekritiikkiä mitä tulee kirkon keräämiin materiaaleihin.
Pyhimyskulttien esittelyn lisäksi opin myös paljon uutta myöhäiskeskiajan lääketieteestä ja asenteista köyhiin sekä vammaisiin. Tuli yllättävänä tietona se miten paljon tavallinen väki luotti nimenomaan lääkäreihin ja parantajiin ja haki vasta sitten apua hengellisiltä tahoilta. En ollut tajunnut myöskään aikaisemmin vaurauden ja hyvyyden yhteyttä silloisessa yhteiskunnassa, ja oli kiinnostavaa nähdä miten sosiaalinen asema näkyi ihmeiden kokeneiden ihmisten kertomuksissa.
Helppolukuinen ja rakenteeltaan selkeä akateeminen esitys, teoksen avulla pääsi kevyesti uppoutumaan aiheeseen. Ylipäätäänkin kirja on hyvin kirjoitettu ja käyttää herkullista kieltä pysyen samalla asiallisena.
7 notes
·
View notes
Keskiaika 400-1500 (Eurooppa)
Kansainvaellukset saivat aikaan epävarmuutta kansan keskuudessa. Muuttoliike maalle voimistui Rooman tuhoutumisen jälkeen. Talousmuodoksi tuli Euroopassa feodalismin mukainen kartanotalous. -> Säätyjako
500-800: Rahatalous romahtaa -> Kaupungit kuihtuvat -> Eurooppa taantuu
800-luku: Maatalouden kehitys -> Väkiluvun kasvu
1000-luku: Kaupungit kasvavat -> Kaupankäynti kehittyy
1300-luku: Mustan surman leviäminen Euroopassa
1400-luku: Turkkilaiset valtaavat Konstantinopolin 1453, kansallivaltioiden kehitys -> Vuosisadan lopulla löytöretkiä
Feodalismi keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmänä
-Kehittyi Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen (700-800)
-Myös Rooman armeijassa palvelleita oltiin palkittu antamalla heille maata valloitetuilta alueilta.
-Läänitysten antaminen perustui germaanien vanhoihin tapoihin. Kuningasta palvellut henkivartiosto sai palkkioksi maata.
-Ei ollut rahaa palkita ihmisiä asepalveluksesta tai uskollisuudesta → jaettiin läänityksiä
-Talonpojilla ei ollut enää suojaa Rooman armeijan lakattua olemasta -> levottomina aikoina kartanonherrat ja läänitysten saaneet antoivat suojaa
-Aluksi läänitykset palasivat takaisin kuninkaalle vasallin kuoltua → perinnölliseksi -> aateliston syntyi
→ Kuninkaan valta heikkeni ja aateliston valta oli suuri
→ Riippuvainen vasallien tottelevuudesta ja uskollisuudesta
-> Ei ollut yhtenäisiä valtioita (Läänittämisen seurauksena maa jakautui)
-> Sodat yleisiä ja kaupankäynti vaikeutui
-> Talonpojat maaorjuuteen
-> Säätyjako (aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristo syntyi kaupankäynnin elpyessä. Ihminen kuului siihen säätyyn, mihin syntyi)
-> Kirkon valta kasvoi
-Feodalismi = läänityslaitos
-Maa jaettiin lääneihin. Läänejä annettiin esim. palkkiona jostain teosta tai palveluksesta(asepalvelus, uskollisuus). Läänitys sitoi sen saajan ja antajan valtasuhteella yhteen. Lääninherra oli ylempänä kuin vasalli.
-Maa kuului kuninkaalle, mutta läänityksen saaja hallitsi kyseistä aluetta → Täysi valta määräillä talonpoikia
-Läänityksen saanut saattoi antaa osia omasta läänistään muille samalla tavalla kuin kuningas antoi maan hänelle
-Läänityksen saanut sai kerätä veroja omalta alueeltaan. Vastapalveluksena läänityksenhaltija antoi ritareita maanomistajalle
-Lääninherra suojeli vasallejaan
-Kiinteä ylempi-alempi suhde ihmisten välillä → Talonpojat alistetussa asemassa -> säädyt
-Talonpoikien tehtävänä viljellä ruokaa itselleen ja maanomistajalle +verojen maksu (yleensä luontaistuotteina)
-Yleensä talonpojat olivat ’sidottuja’ maahansa -> maaorjia -> ei ollut oikeutta muuttaa tiloilta pois -> maksoivat veroa maan viljelystä, sillä he eivät omistaneet viljelemäänsä maata
Feodalismi murtui 1500-1600-luvuilla
-Kasvava rahatalous & kaupungit vähensivät luontaistalouteen pohjautuvien verojen merkitystä
-Talonpoikaiskapinat lisäsivät halua saada vahva keskushallinto
-Kartanotalous. Taloudellinen toiminta tapahtui suurien kartanoiden alueella (harjoitettiin luontaistaloutta)
Kaikkialla Euroopassa ei ollut feodalismia tai maaorjuutta. Feodalismi oli erityisesti Länsi-Euroopan toimintatapa.
Lisää feodalismin heikentymisestä abihissan s. 27
Maanviljely
-Kansainvaellusten aiheuttama sekasorto keskiajan alkupuolella -> Maatalous perustui Rooman tekniikkaan
-Kaksivuoroviljely ei toiminut ja eläimiä lannoittamaan peltoja oli vähän
-Olot alkoivat vakiinntumaan 800-luvulla. Myös ilmasto lämpeni ja maataloutta helpottivat uudet keksinnöt
-> Kolmivuoroviljely. Pelto jaettiin kolmeen osaan. Yhdellä palstalla kasvatettiin kevätviljaa, toisella syysviljaa ja kolmas oli kesannolla. -> Lisäsi maaperän tuottavuutta, kasvatti viljasatoja, mahdollisti väestön kasvun -> uutta tekniikkaa.
-> Kääntöaura -> Maata pystyttiin muokkaamaan tehokkaammin
-> Hevosta käytettiin yhä useammin vetojuhtana
-> Uusia viljelykasveja (munakoiso, durumvehnä ja sokeriruoko Eurooppaan) -> sadot kasvoivat
Kaupunkien kasvu ja rahatalouden elpyminen (n.1000-luku ->)
-Maatalouden keksinnöt lisäsivät maatalouden tuottavuutta -> ylijäämäviljaa myytiin kaupunkeihin
-Kauppahuone: kauppiaiden yhteen liittymä. Syntyi keskiajan kaupunkeihin
- Aatelistolla varallisuutta -> käsityöläisten tuotteiden kysyntä nousuun. Maaseudulla kaupankäynti oli kiellettyä -> edisti kaupunkien kasvua
- Väestönkasvun myötä maaseudulla ei riittänyt töitä kaikille -> toimeentulo piti hankkia muilla tavoilla
- Kaupunkeja pääosin vesistöjen lähellä. Vesistöjen lähistöllä oli paremmat kulkuyhteydet kaupankäyntiä varten.
- Rahatalous elpyi kaupungeissa -> lisäsi kaupankäyntiä. Kaupankäyntiä helpotettiin myöhemmin rakentamalla pankkeja ja kauppahuoneita ympäri Eurooppaa. Kaupankäynnille oli syntynyt suurempi tarve, kun ihmisiä muutti enemmän kaupunkeihin -> maataloustuotteiden kysyntä nousuun.
-Ammattikuntia ja kiltoja perustettiin omien etujen edistämiseksi(käsityöläisten ja kauppiaiden yhteenliittymiä). Killat kauppiaiden vapaa-ajan yhdistyksiä. Ammattikuntaan pääsemistä rajoitettiin säännöillä -> ehkäisi kilpailua
-Yleisimpiä kauppatavaroita suola ja vilja. Aasiasta mausteita, posliinia ja tekstiilejä
-Euroopassa kaksi kaupan keskusaluetta: Välimeren ja Mustanmeren alue + Pohjanmeren ja Itämeren alue
-Keskiajan kaupungin tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi muurit, keskustori, kirkko, raatihuone(kaupungin raadin toimintapaikka), asemakaavan puute ja ahtaat/mutkittelevat kadut.
-Talot rakennettu yleensä kivestä ja tiilestä
-Pieniä kaupunkeja. Keskimäärin 1000 asukasta
-Gordoba Euroopan suurin kaupunki. Arabien hallitsema ja sijaitsi Espanjassa
-Muita isoja kaupunkia olivat Pohjois-Italian Venetsia, Genova ja Firenze ja Alppien pohjoispuolella Pariisi, Lontoo ja Lyypekki
-Kauppa siirtyi enemmän Valtameren rannikolle 1400-luvulla
-Mausteet tärkeänä osana kaupankäyntiä keskiajan jälkipuoliskolla. Intiasta saatavat mausteet (pippuri, sahrami, inkivääri, kaneli ja kardemumma) olivat avainasemassa Italian kauppakaupunkien toiminnassa. Genova ja Venetsia välittivät mausteita muualle Eurooppaan. -> Vaurautta Genovan ja Venetsian alueelle
https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/ojkuo/tiimiopinnot/tiimipolku/h-jh/historian-oppikirja/e1iyjym/lops16-epookki1/eurooppa-keskiajalla/talous-keskiajalla
Hansaliitto
-Hallitsi Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella kauppaa 1200-1400-luvuilla. 1300-luvun alkupuolella se oli myös puolustusliitto -> Tiivistyi vuosisadan puolessa välissä Lyypekin johtamaksi suurvallaksi
-Hansaan kuuluneet kaupungit sopivat yhdessä hinnoista ja kauppaehdoista. Heillä oli käytössä yhteiset painomitat, mittayksiköt ja yhteinen raha.
-Myöhemmin monopoliasema (yksinoikeus kaupankäyntiin Itämerellä ja Pohjanmerellä). Sillä ei ollut kilpailijoita. Edes kuninkaat eivät voineet vastustaa hansaliittoa.
-Välitti lähinnä Itämeren ja Pohjanmeren alueella välttämättömyystavaroita kuten turkiksia, hunajaa ja puuta. Liitto toi Etelä- ja Keski-Euroopasta saatavia hyödykkeitä, kuten suolaa, viinejä, mausteita ja käsityötuotteita Pohjoisempaan Eurooppaan
Feodaalivaltio ja Kansallisvaltio
Feodaalivaltiossa epätarkat rajat, mutta läänityksillä tarkat. Kansallisvaltiossa valtiolla tarkat rajat
Kuninkaalla oli vain vähän valtaa feodaalivaltiossa, kun kansallisvaltiossa valta oli keskitettynä kuninkaalle.
Vasalleilla oli paljon valtaa oman läänityksensä sisällä. Kansallisvaltiossa armeija, virkamiehet, hovi ja talous olivat kuninkaan sananvallan alla ja palvelivat kuninkaan ja valtion etua.
Keskiajan jälkipuoliskolla esim Ranska, Ruotsi, Tanska, Puola ja Espanja muuttuivat kansallisvaltioiksi
Abihissa s. 26 laatikot
2 notes
·
View notes